Lehtivalokuva joulukuulta 2020, lumeen hautautunut telttakylä Bosniassa, Bihaćin pakolaisleiri: Miesjoukko lämmittelee nuotion ympärillä. Valokuvaajaa lähimpänä seisovat miehet ovat työntäneet lenkkitossujen verhoamat jalkansa suoraan liekkeihin saadakseen edes vähän lämpöä.
Joillekin jopa Bihać ehti kai edustaa pientä toivoa paremmasta. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö (UNHCR), Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) ja Tanskan pakolaisneuvosto (DRC) koettivat vuodenvaihteessa saada ihmisiä siirretyiksi viime joulukuussa lakkautetusta ja saman tien poltetusta Lipan pakolaisleiristä Bihaćiin Biran entiseen vastaanottokeskukseen näiden toivottomien tilapäiseksi varastoimiseksi.
Biran toiminta oli lakkautettu syksyllä 2020. Paikallishallinto ja paikallinen väestö ovat kieltäytyneet vastaanottamasta Bihaćiin lisää tulijoita, koska seutu on köyhää, ja omankin nuorison on usein pakko lähteä etsimään työtä muualta Euroopasta.
Toimittaja Alessandra Briganti kertoi viime joulukuun lopulla il manifesto -lehden artikkelissa ihmisten paenneen Lipan tuhoutuneesta leiristä lähimetsiin yöpymään taivasalla jätesäkeistä kyhäämissään ”teltoissa”. Joku oli ehkä ottanut riskin ja lähtenyt henkensä kaupalla ”kisoihin” eli yrittämään Kroatiaan, jonka rajavalvonta on raakaa ja tehokasta eurooppalaisten arvojen parhaassa hengessä. Tammikuussa bosnialaissotilaat toimittivat Lipan tuhoutuneeseen leiriin telttoja, vuoteita ja patjoja sinne juuttuneita ihmisiä varten.
* * *
Kun kymmenet tuhannet eurooppalaiset pakenivat toisen maailmansodan kauhuja, Välimeren takana odotti turvapaikka. Vastaanottajamaat ja avustusjärjestöt majoittivat nääntyneitä ja hätääntyneitä ihmisiä telttakyliin Syyriassa, Egyptissä ja Palestiinassa.
Kreikasta, Jugoslavian alueelta ja Turkista saapuneille tulijoille tarjottiin lääkärintarkastuksen, ruoan ja hygienian lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös työtä ja pieniä ansiomahdollisuuksia, joissakin leireissä oli työvelvollisuuskin. Lapsille yritettiin järjestää koulunkäyntimahdollisuus. Leirielämä oli karua, mutta mahdollisimman hyvin järjestettyä ja kohtalaisen turvallista.
Kukaan ei kuitenkaan halunnut ottaa vastaan natsien vainoamia juutalaisia. Vapaudenpatsaskin ojensi torjuvan kämmenensä St. Louis-laivan vain muutamalle sadalle turvapaikanhakijalle. Länsimainen humanitaarinen ratkaisu oli, että miljoonien ihmisten joukkotuhosta eloonjääneet työnnettiin muiden kontolle. He perustivat turvakseen oman apartheidvaltion, Israelin.
Nuo kaksi historian episodia opettaisivat ehkä yksittäisten EU-maiden ja koko unionin pakolaispolitiikasta vastaaville poliitikoille ja virkamiehillekin jotakin, jos historiasta haluttaisiin jotain oppia. Eivätkö unionimaat oikeasti pysty auttamaan pakolaisia jo ennen kuin heistä tulee pakolaisia? Eikö Yhdysvallat kykene avustamaan paljossa itse aiheuttamansa Keski-Amerikan pakolaisvirran loputtomia ihmiskaravaaneja?
Linnoitus Eurooppa
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudellista asemaa puolustavan FRONT-LEX -järjestön verkkosivusto toteaa:
”EU:n maahanmuuttopolitiikka tähtää Afrikasta saapuvien muuttovirtojen patoamiseen hinnalla millä hyvänsä. Tämä politiikka on erittäin menestyksellistä, kun EU:n maaperälle saapuvien määrä on laskenut 90 prosenttia.
Se on myös ihmisiä joukkomitassa surmaavaa [genocidal]. Ihmishenkien ja ihmisoikeuksien menetykset ovat ennenkokemattomia: viiden viime vuoden kuluessa 20 000 kuollutta Välimerellä ja 50 000 eloonjäänyttä ”keskitysleirin kaltaisissa oloissa”. Ja luku kasvaa.
EU:n maahanmuuttopolitiikka rikkoo räikeästi kaikkea maahanmuuttoa ja maiden rajoja säätelevää kansainvälistä ja eurooppalaista lainsäädäntöä: pakolais-, ihmisoikeus-, meri- ja rikoslakia.
Ensi kertaa sitten toisen maailmansodan Euroopan instituutiot, hallitukset ja viranomaiset tekevät lukemattomia ihmisoikeusrikoksia”.
Se ei ole tyhjää puhetta.
Linnoitus Eurooppa oli sulkenut rajansa ja silmänsä kauan ennen koronapandemiaa. Tarkoin vartioitujen rajojen takana aukeaa maailma, jonka ainoa tehtävä vaikuttaa samalta kuin aina: toimittaa puoli-ilmaiseksi raaka-aineita ja halpaa, mielellään valmiiksi koulutettua työvoimaa. Globaalikapitalismi ei yhdistä vaan erottaa ja erottelee.
Tuo rajojentakainen maailma vastaanottaa länsimailta ihmisoikeusjulistuksia, kehitysapua, turisteja, jätteitä – toisinaan kerrassaan lajiteltuina –, kalliiksi käyviä lainoja ja taloussopimuksia, lapsityötä, orjuutta, loputtomia ympäristöongelmia ja -rikoksia. Muoviin kääräisty ystävänpäivän ruusukimppu meille, kenialaisille leikkokukkien kasvatuksen pilaamat vesistöt.
Ympäristöystävällisen teknologian ja kestävästi käytettyjen luonnonvarojen puolestapuhujana esiintyvä Suomi ei tyydy paljaaksihakkuisiin vain omissa metsissään vaan auttaa metsien tuhoamista myös muualla maailmassa muun muassa edistämällä öljypalmunviljelyä. Vastuullisesti toimiva Neste-konserni ylläpitää osaltaan kysyntää hankkimalla ”ympäristöystävällisen” biodieselin valmistukseen palmuöljyn jalostusjätettä, rasvahappotislettä (PFAD).
* * *
Valtaosa maailman pakolaisista elää jossain muualla kuin Euroopassa. Vuonna 2015 näytti siltä, että suhtautuminen pakolaisiin olisi muuttunut, kun EU – Saksa etunenässä – otti vastaan yli miljoona pakolaista. Sitten rajat taas sulkeutuivat.
Toimittaja Annalisa Camilli kuvasi tilannetta Kreikan saaristossa maaliskuussa 2020: Pelkästään Aigeian meren saarilla oli tiettävästi ainakin 44 000 Eurooppaan pyrkijää. Bosnian pakolaisten tapaan hekin olivat odottaneet turvapaikkahakemuksensa käsittelyä kuukausia ja vuosia alkeellisissa oloissa, tupaten täysissä pakolaisleireissä. Kun pakolaisten telttaleiri Lesboksen saaren pohjoisosassa paloi – poltettiin – 1.3.2020, saarella oleskeli jo kaksikymmentätuhatta tulijaa.
Pakolaiset ja heitä avustavat kansalaisjärjestöt ovat kohdanneet pakolaistulvaan kyllästyneiden saaren asukkaiden, Kultaisen aamunkoiton uusnatsien, poliisien ja konepistoolein ja vartiokoirin partioivien maastopukuisten sotilaiden kyräilyn, avoimen vihan ja väkivallan.
Kansalaisjärjestöt olivat joutuneet keskeyttämään tai lopettamaan avustustyönsä, koska niiden työntekijöitä oli estetty pääsemästä leireihin ja heidän ja heidän käyttämiensä ajoneuvojen kimppuun oli käyty.
Lääkärit ilman rajoja -järjestön edustaja kertoi Camillille, että saari oli ”villi länsi”. Järjestön edustajat kokoontuivat päivittäin tekemään ensin turvallisuusarvion ennen kuin uskalsivat avata pakolaisille sairaalaansa Lesboksen Moriassa – samaa käytäntöä noudatetaan sotatoimialueilla. Toimittaja Camillin mukaan ”Eurooppa päättyy Lesboksella”.
Turvallisuus ja turvattomuus
Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex ponnistelee torjuakseen tulijoita maalla, merellä ja ilmassa. Viraston budjetti on kasvanut huikeasti vuodesta 2005 vuoteen 2021. Ja EU on lisäksi maksanut Turkille miljardeja euroja, jotta se toimisi portinvartijana ja torjuisi pakolaisten pääsyn unionin alueelle.
Rajavalvontavirasto on tehnyt parhaansa suojellakseen Eurooppaa – myös käyttämällä laittomia keinoja ja syyllistymällä ihmisoikeuksien loukkauksiin. Aseet ovat ihmisiä ahdisteltaessa tehokas keino, ja Frontexilla näyttääkin olevan paljon itsenäistä tiivistä yhteistyötä ase-, turvallisuus- ja valvontateollisuuden kanssa.
FRONT-LEX-järjestö ja Lesbossaarella toimiva, pakolaisille oikeusapua ja -tietoa jakava Legal Centre Lesvos ovat ryhtyneet toimiin saadakseen rajavartioviraston ja sen johtajan, Fabrice Leggerin, vastuuseen toimistaan. Europarlamentin vasemmisto (GUE/NGL) on vaatinut loppua Frontexin rankaisemattomuudelle.
Saksalainen sosiaalidemokraattien europarlamentaarikko Birgit Sippel tiivisti varmaan koko europarlamentin vasemman laidan tunnot vaatiessaan Frontexin toimille jäsenvaltioiden seurannan lisäksi myös riippumatonta valvontaa ja avoimuutta. Hänen mukaansa Frontexilla ei ole eikä saa olla mitään osuutta turvapaikkamenettelyssä. Saksan vihreiden veteraanipoliitikko Claudia Roth on puolestaan vaatinut Saksaa vetäytymään Frontexista.
Huoleen on syytä.
Italia on palauttanut maahantuloa yrittäneitä takaisin Libyaan, monet ovat joutuneet paikallisten asejoukkojen rääkkäämiksi. Kreikan rajavartijat ovat ampuneet maahan pyrkijöitä kohti Turkin rajalla ja karkottaneet Euroopan rajavalvontaviraston avulla ihmisiä takaisin merelle. Maan rannikkovartiosto on törmännyt tahallaan tulijoiden kumiveneisiin ja tulittanut niitä.
Marokon rajalla Afrikassa, Espanjalle kuuluvissa Melillassa ja Ceutassa Eurooppaan pyrkijät koettavat kiivetä korkeiden moninkertaisten aitojen yli kaupunkiin. Marokkolaiset sotilaat polttavat heidän telttaleirejään ja pieksevät niiden asukkaita. Espanja ja EU tukevat Marokon hallituksen pakolaishallintaa miljoonilla euroilla. Kroatian rajavartijat hakkaavat, ryöstävät ja kiduttavat turvapaikanhakijoita.
Ranskassa poliisi vainoaa jatkuvasti Calais’n kaupungin ”viidakoksi” nimitettyä pakolaishelvettiä, jota Yleisradion toimittaja Jorma Mattila on kutsunut ”Euroopan varjojen valtakunnaksi”. Pakolaisten usein epärealistisissa kuvitelmissa Englannin kanaalin takana siintää luvattu maa, Iso-Britannia. Ranskaan he eivät halua jäädä. Sen tavat he jo tuntevat. Ihmiset katsovat pakolaisten lävitse. Heitä ei ole olemassa. He ovat varjoja. Liberté, égalité, fraternité.
Salla Nazarenko arvioi Suomen taannoisia toimia Peruste-lehdessä vuonna 2017: ”Hallitusta ei pitäisi joutua muistuttamaan ihmisoikeuksista”.
Uhka ja pelko
Unioni ja sen jäsenmaat ovat toimineet samoin kuin Yhdysvallat: ne ovat aina valmiita torjumaan ulkoista uhkaa, ääri-islamilaisia terroristeja, pommi-iskuja, kyberhyökkäyksiä… ja olematonta ”pakolaistulvaa”. Se on erinomaista huolenpitoa unionikansalaisten turvallisuudesta ja tietysti humaaneista länsimaisista arvoista. Terroristit eivät voi voittaa. Je suis Charlie [Hebdo].
Sisäinen uhka, vapaana kirmailevat uusnatsit ja äärioikeistoa kannattavat poliisit ja sotilaat, tulee sen sijaan aina yhtä suurena ”yllätyksenä”. Suomestakin saattaa löytyä jokunen viranomainen joka neuvoo, mitä aateveljien kannattaa tehdä onnistuakseen maahanmuuttajien tehokkaassa vainoamisessa.
Saksassa uusnatsien NSU-järjestön Beate Zschäpe ja hänen kumppaninsa onnistuivat vaivatta piilottelemaan vuosikausia, räjäyttämään pommeja ja murhaamaan kymmenen ihmistä ennen kuin Zschäpen rikostoverit tekivät itsemurhan epäonnistuneen pankkiryöstön jälkeen vuonna 2011. Zschäpe antautui lopulta itse poliisille räjäytettyään ensin asuntonsa rasistisia terrori-iskuja koskevien todisteiden tuhoamiseksi.
Eliittiyksikön upseeri Franco Albrecht lienee kansainvälisesti tunnetuin esimerkki Saksan puolustusvoimiin pesiytyneestä äärioikeistolaisesta ajattelutavasta. Hän tekeytyi ainoastaan ranskaa puhuvaksi syyrialaiseksi turvapaikanhakijaksi tarkoituksenaan vierittää syy rikostovereineen suunnittelemistaan terrori-iskuista pakolaisten niskoille.
Uusnatsi Stephan Ernst ampui vuonna 2019 teloitustyyliin saksalaisen CDU-poliitikon Walter Lübken tämän omalle kuistille. Hessenin osavaltion Kasselin hallintopiiriä johtanut Lübke oli tunnettu pakolaisten inhimillistä kohtelua puoltavista lausunnoistaan. Ernst oli uhkaillut häntä julkisesti vuosikausia kenenkään ottamatta sitä vakavasti.
* * *
Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien luoma pelko ei juonnu vain yksittäisten maahanmuuttajien tekemistä väkivaltarikoksista ja heidän aiheuttamistaan sosiaalisista ongelmista ja toisaalta äärimmäisen oikean laidan väkivaltarikollisten maahanmuuttajiin kohdistamista terroriteoista ja murhista.
Maahanmuuttajiin kohdistuva pelko näyttää ulottuvan poliittisen kentän laidasta laitaan. Tanskan sosiaalidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen on määritellyt hallituksensa tavoitteeksi, että Tanskaan ei saapuisi yhtään ainutta turvapaikanhakijaa.
Frederiksen on pyytänyt maansa minkinkasvattajilta kyynelsilmin anteeksi kovaa koronapolitiikkaansa. Pakolaisilta ja heitä auttavilta järjestöiltä kukaan ei tiettävästi ole pyytänyt anteeksi.
Linke-puolueen Sahra Wagenknecht on tullut tunnetuksi Saksan maahanmuuttopolitiikan kärkevänä arvostelijana, joka on pitänyt lepsua pakolaispolitiikkaa syynä äärioikeistolaisen AfD-puolueen suosion kasvuun.
* * *
Mahtaisiko saapujien torjumiseksi riittää Euroopan unionin jäsenmaiden olojen, ongelmien ja niiden avoimen ja piilevän rasismin todenmukainen esittäminen tulijoiden äidinkielellä ja uusnatsi- ja poliisiväkivallasta ja palavista pakolaiskeskuksista kertovilla värikuvilla ryyditettynä? Vai olisiko EU:n ryhdyttävä auttamaan ihmisiä ja samalla vakavasti puuttumaan niihin syihin, joiden vuoksi epätoivoiset ovat lopulta valmiita pakenemaan kotimaastaan jopa keskelle eurooppalaisen rasismin valkoista helvettiä?
Lue lisää muualla verkossa
Toisen maailmansodan eurooppalaisia pakolaisista:
During WWII, Europeans fled across the Mediterranean, to Syria, Egypt and Palestine (Evan Taparata ja Kuang Keng Kuek Ser, The World, 26.4.2016)
Tämän päivän pakolaisista:
Euroopan varjojen valtakunta (Audio Areena: Moniääninen Eurooppa 26.9.2020)
Hallitusta ei pitäisi joutua muistuttamaan ihmisoikeuksista (Salla Nazarenko, Peruste, 18.1.2017)
Oikeusvaltiosta voidaan puhua vain silloin kun oikeus toteutuu jokaisen kohdalla (Veronika Honkasalo 12.2.2021)
Käyttääkö Suomen poliisi kiellettyä etnistä profilointia? Poliisitarkastaja ei kiistä väitettä ja kehottaa tuomaan tapaukset poliisin tietoon (Tuomas Rimpiläinen, Yle, 12.6.2020)
Paperittomat | TV | Areena | yle.fi (1.2.2021)
Äärioikeisto Suomessa:
Ampumaharrastajat kätkivät polttopulloja metsään – näin syytteiltä välttynyt äärioikeistoryhmä treenasi sisällissodan varalta (Petri Jääskeläinen ja Petri Korhonen, Seura, 23.02.2021)
Äärioikeistoryhmässä puhuttiin sisällissodasta ja kiihotettiin vallankumoukseen – joukossa myös poliiseja (Kansan Uutiset 17.2.2021)
Äärioikeistojohtaja jakoi ministerin kotiosoitteen ja sai neuvoja poliisilta: ”Keskittäkää voimat, ei pienellä porukalla matuja haastamaan” (Tuomas Rimpiläinen, Yle, 5.3.2021)
FRONTEX:
Frontex: an overview (Statewatch, 22.12.2020
EU: Guns, guards and guidelines: reinforcement of Frontex runs into problems (Statewatch 26.5.2020)
Mediat: Frontex on ollut osallisena kyseenalaisissa operaatioissa, joissa Välimeren siirtolaisia hätyytellään takaisin merelle (Ulriikka Myöhänen, Yle, 24.10.2020)
Vertaa edellistä tähän: Rajavalvonta ja turvallisuus | Euroopan komissio
Lobbying Fortress Europe (Myriam Douo, Luisa Izuzquiza ja Margarida Silva, Corporate Europe Observatory, 05.02.2021)
EU border agency Frontex met with scores of unregistered lobbyists: report (Helen Collis, Politico, 6,2,2021)
Frontex Files: How the EU Border Police Lies to Parliament (FragDenStaat, 5.2.2021)
Kreikan ja Turkin raja:
Turkin rannikkovartiosto: Erdoğan määräsi estämään siirtolaisten Egeanmeren ylitykset (Markus Myllyoja, Yle, 7.3.2020)
Analyysi: Kreikkalaiset pelkäävät vuoden 2015 pakolaiskriisin toistuvan (Sara Saure, Yle, 2.3.2020)
Mette Frederiksen ja Sahra Wagenknecht:
Tanskan pääministeri: Tavoitteena nolla turvapaikanhakijaa (Heikki Heiskanen, Yle, 22.1.2021)
Wagenknecht-Äußerung zu Flüchtlingen: Rechts blinken, dann zurückrudern (Ulrich Schulte, Taz, 26.7.2016)