Artikkeli: Suomi

2.11.2021 klo 11:06

Hallituspuolueilla on aluevaalien ensimmäiset lähtöruudut

Artikkelissamme esitellyn tutkimusaineiston analyysin perusteella voi päätellä, että hallituspuolueet lähtevät aluevaaleihin ensimmäisistä lähtöruuduista. Kuvamanipulaation taustakuva on Pyynikin ajojen (1932‒1939 ja 1946‒1971) asfalttiin maalatulta muistomerkiltä. (Kuva: Cai Melakoski)

Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) lokakuussa julkistamassa Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä aluevaaleista ja aluevaltuustosta. Raportin aineiston perusteella voidaan päätellä, että hallituspuolueet lähtevät vaaleihin hyvistä asetelmista.

Marinin hallitusta pitää vahvasti koossa ‒ ajoittaisista julkisista kiistoista huolimatta ‒ sen kannattajien yhtenäiset näkemykset aluevaaleihin liittyvissä kysymyksissä. Marinin hallitusta ja sen kannattajia liimaa yhteen päättäväisyys viedä loppuun historiallisen merkittävä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistus. Tähän eivät kahdeksan edellistä hallitusta 15 vuoden aikana, Paras-hankkeen käynnistumisestä lähtien kyenneet. 

Oppositiopuolueet ovat ottaneet jarruttajan roolin soteen ja aluevaaleihin liittyvissä asioissa, ja tämä rooli tullee laskemaan kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjien vaaliaktiivisuutta. 

Hallituspuolueiden kannattajat puolestaan voivat tehdä vaalityötä itsetunto vahvana puolueidensa tekemän hyvän sote-urakan johdosta. KAKSin kyselyssä näkyy myönteinen asenne myös aluevaaleihin ja korkeat odotukset aluevaltuustojen työtä kohtaan.

Hallituspuolueista vasemmistoliitolla on suurin työ kannattajiensa herättämisessä ja motivoimisessa. Jokaisessa asiakysymyksessä vasemmistoliiton kannattajat antoivat eniten “en osaa sanoa” -vastauksia. Jopa noin puolet vasemmistoliiton kannattajista ei osannut määritellä kantaansa joissakin kysymyksissä.

Aluevaalit kiinnostavat hallituspuolueiden kannattajia

Taulukko 1. Joukko, jolle kysely tehtiin, oli liian pieni jotta RKP:n, kristillisdemokraattien ja liike nyt -puolueen kannattajien mielipiteet olisi voitu tilastoida. Sen vuoksi eduskunnan kolmen pienen ja ulkoparlamentaaristen pienpuolueiden kannattajien vastaukset on koottu ryhmään muut.

Jos kiinnostus aluevaaleihin (taulukko 1) toteutuu äänestysaktiivisuutena, hallituspuolueita odottaa aluevaaleissa riemuvoitto. Yli puolet SDP:n, keskustan ja vihreiden kannattajista on kiinnostuneita aluevaaleista. Hallituspuolueista on vasemmistoliitolla eniten töitä kannattajien motivoimiseksi vaaliuurnille vaikka vasemmistoliitonkin kannattajista liki puolet ilmaisee vaalien kiinnostavan. Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajien enemmistöä vaalit eivät kiinnosta.

Taulukko 2

Kyselyn kahdeksasta asiakokonaisuudesta kuudessa suurimpien eduskuntapuolueiden kannattajat olivat suhteellisen yksimielisiä. Aluevaltuustojen valinta suorilla vaaleilla sai keskimäärin 78 prosentin kannatuksen (taulukko 2). Mutta tässäkin kysymyksessä hallitus- ja oppositiopuolueiden kannattajat erottuivat toisistaan. Hallituspuolueiden kannattajista keskimäärin 80 prosenttia ja oppositiopuolueiden kannattajista 72,5 prosenttia suhtautui myönteisesti suoriin vaaleihin.

Parantuvatko kansalaisten vaikutusmahdollisuudet?

Taulukko 3

Sosiaalidemokraattien ja keskustan kannattajien enemmistö luottaa siihen, että aluevaltuustoista tulee toimiva väylä kansalaisvaikuttamiseen (taulukko 3). Myös vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista useammat uskovat kuin epäilevät aluevaltuustoihin vaikutuskanavana, mutta suurimman ryhmän muodostavat ne, jotka eivät osaa ottaa kantaa kysymyksen väitteeseen. 

Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajien suurimman ryhmän muodostavat ne, jotka eivät usko aluevaltuustoihin kansalaisvaikuttamisen areenoina.

Taulukko 4

Taulukko 4 vahvistaa edellisen taulukon luoman kuvan oppositiopuolueiden kannattajien vähättelevästä suhtautumisesta aluevaltuustoihin. Suurimman ryhmän muodostavat ne, jotka katsovat aluevaltuustojen olevan lähinnä kumileimasimia ilman todellista valtaa. Taulukkojen 3 ja 4 vastaukset selittävät oppositiopuolueiden kannattajien vähäistä kiinnostusta aluevaaleihin: miksi osallistua sellaisen elimen vaaleihin, jolla ei juuri ole merkitystä.

Hallituspuolueiden kannattajissa aluevaltuustojen todelliseen päätäntävaltaan uskovia on enemmän kuin epäilijöitä. Tosin vasemmistoliiton kannattajista lähes puolet ei osaa ottaa kantaa tähänkään kysymykseen.

Toteutuuko kuntien keskinäinen tasa-arvo?

Taulukko 5

Aluevaltuustoja koskevissa keskusteluissa nousee toistuvasti esille epäilys siitä, että alueiden suurimmat kunnat saavat valtaosan valtuustopaikoista ja valtuustot unohtavat pienempien kuntien asukkaiden tarpeet. Jos näin kävisi, jäisi sote-uudistuksen keskeinen tavoite täyttymättä.

Hallituspuolueiden kannattajissa useampi luottaa vastuuntunnon toteutumiseen kuin epäilee näin käyvän. Vihreiden kannattajien ja vielä enemmän vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa huomattava osa ei osaa vastata tähän kysymykseen.

Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajien keskuudessa on eniten niitä, jotka eivät vastuuntunnon toteutumiseen usko.

Taulukko 6

Tässä kysymyksessä hallituspuolueiden kannattajien näkemykset jakautuvat eri tavalla kuin edellisissä kysymyksissä (taulukko 5). Vain vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa useampi uskoo etteivät suuret kaupungit jyrää alleen pienempien kannattajien etuja, kuin epäilee näin käyvän. Tosin “en osaa sanoa” -vastaajien osuus on huomattavan suuri kummankin puolueen, jälleen erityisesti vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa.

Onko oikein, että sama henkilö voi päättää vallan kaikilla tasoilla?

Taulukko 7

Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista on sitä mieltä, että saman henkilön ei pitäisi olla sekä valtuuston että eduskunnan ynnä aluevaltuuston jäsen. Lähiviikot näyttävät, miten hyvin kansalaisten toive toteutuu. 

Taulukko 8

On myös keskusteltu siitä, että pitäisikö lailla kieltää ehdokkuus kolmannella hallinnon tasolla niiltä kansalaisilta, jotka hoitavat luottamustointa jo kahdella tasolla. Tässäkin kysymyksessä hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden kannattajien näkemykset eroavat toisistaan.

|||

Vasemmistoliiton kannattajat ovat hallituksen kannattajien epäilevä Tuomas. Vasemmistoliiton kannattajista keskimäärin 34 prosenttia vastasi kahdeksaan kysymykseen “en osaa sanoa”. Kaikkien vastaajien keskuudesta keskimäärin 23 prosenttia antoi saman vastauksen.

Voidakseen hyötyä täysin vaalityön positiivisista lähtöasetelmista, on vasemmistoliiton aktiivien lisättävä keskusteluja aluevaalien merkityksestä kannattajiensa ja potentiaalisten kannattajiensa kanssa. Ehdokashankinnassa keskusteluihin on hyvä mahdollisuus. Ehdokasasettelu näyttääkin olevan aktiivisesti käynnissä ainakin Pirkanmaalla.

|||

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS julkaisee tiiviiseen tahtiin mielipidekartoituksia ja raportteja kuntia läheisesti koskevista kysymyksistä. Syys-lokakuussa on julkistettu jo viisi sote-uudistukseen ja aluevaaleihin liittyvää tiedotetta. 

Tämän artikkelin aineisto perustuu osaan 8. lokakuuta julkistetun raportin “Aluevaaleihin suhtaudutaan suopeasti, mutta vaalit kiinnostavat aika harvoja” sisältyvästä aineistosta.

Lue raportin:
tiedote
tutkimusosio

Lue lisää aluevaaleista:

Vasemmistoliitolla on jo 62 aluevaaliehdokasta Pirkanmaalla (31.10.2021)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *