Tampereen kaupungin tilikauden tulos on odotettua parempi ja kaupunki on osoittanut pandemiasta huolimatta kykyä ratkoa taloutensa ongelmia. Tähän kykyyn kuuluu myös ymmärrys siitä, että talous on kuntalaisten hyvinvointia varten. Talousnäkymiä ja arviota vuodelle 2022 käsiteltiin perusteellisesti kaupunginvaltuuston lokakuun kokouksessa.
Viime valtuuston kokouksesta jäi vähäiselle huomiolle Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan katsaus kaupungin tilanteesta 2020 ja kaupunginhallituksen vastaus tähän. Tarkastuslautakunnan katsauksen mukaan koronavirusepidemia on kuormittanut erityisesti terveysasemien hoitohenkilökuntaa. Terveysasemien hoitohenkilökunnasta 75 prosenttia koki työmäärän lisääntyneen yli sietokyvyn, kun koko kaupungin työntekijöillä vastaava tulos oli 43 prosenttia. Tarkastuslautakunta kysyikin, selittääkö tuloksia jokin muukin kuin koronaepidemia ja mitä asialle aiotaan tehdä.
Lautakunta ei ole kysymyksessään yksin
Tampere ei ole työkuormituksen pohdinnan kanssa yksin. Läpi syksyn mediat ovat täyttyneet uutisista työvoimapulaa koskien erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla sekä matalapalkka-aloilla. Tampereella asiasta on uutisoinut esimerkiksi Aamulehti (31.10.2021) laajassa artikkelissa hoiva-alan työuupumuksesta, jossa avattiin myös työnjohdon piittamattomuutta alaisten kokemuksista. Ratkaisuksi kertomuksiin kuormituksesta kun ei riitä toteamus ammatinvalinnasta, sillä ammattilaiset ovat nyt selvästi vaihtamassa alaa muualle. Tarvitaan tahtotilaa työhyvinvoinnin tukemiseen.
Signaaleihin liiallisesta kuormituksesta ja työvoimakadosta on julkisella puolella suhtauduttava erityisellä vakavuudella. Nyt puhutaan rakenteellisesta ongelmasta, jonka taustalla on pitkään jatkunut alimitoitus kaupungin naisenemmistöisillä aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatuksen sektorilla. Työvoimapulan sijaan olisikin syytä alkaa puhumaan pulasta laadukkaille työnantajille. Työntekijöitä ja osaajia kyllä löytyy, kun työolosuhteet huolehditaan kuntoon.
Kuntien tulee olla esimerkillisiä työnantajia
Tampereella on erityinen vastuu työnantajana, sillä kunnat ovat merkittäviä julkisen sektorin työllistäjiä. Laki velvoittaa kuntia erilaisten palvelujen järjestämiseen. Näihin palveluihin lukeutuvat muun muassa julkiset peruspalvelut kunnan asukkaille. Laadukas sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kulttuurisektori luovat perustan pitovoimalle, eli syille, joiden vuoksi paikkakunnalla viihdytään ja jäädään. Samalla kaupunki työllistää suuren määrän kuntalaisia, jotka tuovat verotuloja ja vahvistavat kulutuksellaan paikallistaloutta.
Ratkaisuna kuormitukseen ja pulaan tekijöistä ei ole tilanteen sivuuttaminen tai siirtotyöläiset, joiden toivotaan mukautuvan kestämättömiksi koettuihin olosuhteisiin – vaan työolosuhteiden selvä parantaminen. Työvoimapula selätetään, kun ammattilaiset voivat töissä hyvin. Mitä paremmin työpaikalla voidaan, sitä pidempään työntekijät jaksavat tehdä töitä. Työolosuhteita korjataan ja kuormitusta vähennetään Tampereella erityisesti korjaamalla henkilöresurssien alimitoitus.
Aliresurssoinnin haastaminen vaati laajempaa ymmärryksen muutosta niin oikealla kuin myös sosialidemokraateissa ja vihreissä. Pidemmän tähtäimen ratkaisua on jo kerran väläytetty valtuustossa. Ideaa on nostanut myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) puhuessaan kuuden tunnin työpäivästä tai nelipäiväisestä työviikosta hoiva-alalle. Ehdotuksella jaettaisiin työtaakkaa useammalle ammattilaiselle sekä nostettaisiin suhteellista palkkatasoa korkeammalle.
Ehdotus vaatisi toki kaupungilta lisärahoitusta toteutuakseen, mutta niin vaatii kaikki muukin kuntapolitiikassa. Kyse on aina prioriteeteista sekä vastuun ymmärtämisestä työnantajana.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Tampereella ja yhteiskuntatieteiden opiskelija.
III
Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivatkommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.