Artikkeli: Suomi, Vasemmisto

29.12.2021 klo 11:46

Vasemmistoliitto saa paikkoja jokaiseen aluevaltuustoon

Kartalla näkyvien numeroitujen hyvinvointialueiden listassa vasemmalla on esitetty vasemmistoliiton kannatusluvut viime kunta- ja eduskuntavaaleissa. Hyvinvointialueen kartan pohja on peräisin oikeusministeriön Vaalit.fi -verkkosivustolta.

Vasemmistoliiton ehdokasasettelu aluevaaleissa onnistui erittäin hyvin verrattuna kuntavaaleihin. Kesäkuun kuntavaaleissa vasemmistolla oli 8,4 prosenttia kaikista ehdokkaista, nyt aluevaaleissa 11,2 prosenttia. Vuoden 2017 voitokkaissa kuntavaaleissa vasemmistoliitolla oli 9,5 prosenttia ehdokkaista.

Hyvää tulosta vasemmistoliitolle lupaa myös se, että vaikka aluevaaleissa ehdokkaita voidaan asettaa huomattavasti kuntavaaleja vähemmän, on vasemmistoliiton listoilla nyt ainakin yksi ehdokas 13 niistä kunnista, joissa puolueella ei ollut yhtään ehdokasta kesäkuun kuntavaaleissa.

Aluevaalit ovat omat vaalinsa, kuten eduskunta- ja kuntavaalitkin, eikä aluevaaleja voi verrata muihin vaaleihin. Aluevaalien tuloksen arvioinnissa, koska aiempia vaaleja ei ole, on siksi käytettävä sekä kunta- että eduskuntavaaleja.

Vasemmistoliiton lähtökohdat aluevaaleihin ovat muihin vaaleihin verrattuna erinomaiset. Tammikuussa valitaan aluevaltuustot, jotka päättävät vasemmistoliiton kannattajille tärkeistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat tunnetusti vahvimmillaan sosiaali- ja terveysasioissa. Jos vaalien alla keskustellaan sote-palvelujen järjestämisestä, vasemmisto voi odottaa erinomaista tulosta-

Vasemmistoliiton valtakunnallisen menestyksen kannalta suurin vaalimatemaattinen ongelma on se, että vaaleja ei järjestetä Helsingissä, jossa noin viidennes puolueen kannattajista äänestää. Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 17 prosenttia kaikista äänistään ja kuntavaaleissa 21,8 prosenttia kaikista äänistään Helsingissä.

Epätasainen Uusimaa

Helsinki on viime vaaleissa noussut yhdeksi vasemmistoliiton vahvimmista kannatusalueista. Helsinkiä ympäröivä Uudenmaan maakunta ei ole pysynyt kehityksessä mukana, vasemmistoliiton kannatus on jäljessä puolueen keskimääräisestä kannatuksesta.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on vasemmistoliitolle vaikeimpia alueita. Alueen seitsemästä kunnasta puolueella on kaksi valtuutettua Porvoossa, muissa ei yhtään. Aluevaaliehdokkaita on viidessä kunnassa. Viime kesän kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai Porvoossa komean vaalivoiton ja tuplasi valtuutettunsa. 

Jos hyvä vaalivire jatkuu, kamppailee Itä-Uudenmaan vasemmisto kahdesta paikasta aluevaltuustossa.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue ei sekään ole vasemmiston paraatialueita, mutta vasemmistovaltuutettu tai -valtuutettuja löytyy kuitenkin viidessä alueen kuudesta kunnasta. Hyvinkäällä vasemmisto sai 7.7 prosentin kannatuksella neljä valtuutettua 51-paikkaiseen valtuustoon.

Vasemmistoliitolla on ehdokkaita viidessä kunnassa. Aluevaltuustoon on luvassa ainakin kolme paikkaa, neljäskin paikka on ulottuvilla.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vasemmistoliiton ääniosuus ei ole suuri, mutta äänimäärä nousee Espoon myötä korkeaksi. Vasemmistoliitolle Karkkila on kuitenkin ykkönen kuntavaalien 14,2 prosentin kannatusosuudella ja viidellä paikalla 35 paikkaisessa valtuustossa. 

Vasemmistoliitto on edustettuna seitsemässä alueen kymmenestä kunnanvaltuustosta, ja kahta kuntaa lukuunottamatta vasemmistoliitolla on ehdokkaat aluevaaleissa. Vasemmistoliitto on saamassa aluevaltuustoon kolme paikkaa, neljäskin voi tulla jos vaalityö onnistuu hyvin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nimi kertoo alueen kunnat. Kysessä on Uudenmaan vaalipiirin paras alue, jos mittapuuksi otetaan vasemmistoliiton kannatus. Keravalla puolue sai kuntavaaleissa viisi valtuuston 51 paikasta 10,4 prosentin kannatuksella ja Vantaan 67 paikan valtuustoon neljä paikkaa 6,6 prosentin ääniosuudella. 

Vantaan ja Keravan aluevaltuustoon vasemmistoliitto saa neljä paikkaa, mutta tulosta pikkuisen viime kuntavaaleista parantamalla on viideskin paikka ulottuvilla.

Kannatus korkealla läntisessä ja keskisessä Suomessa

Neljällä länsi- ja keskisuomalaisella hyvinvointialueella viidestä vasemmistoliiton kannatus on keskimääräistä korkeampi.’

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella useampi kuin joka kymmenes äänestäjä valitsee vasemmistoliiton. Oripäässä puolue sai peräti 18,7 prosenttia viime kuntavaalien äänistä. Eniten vasemmistovaltuutettuja on Turussa, jossa 16,8 prosenttia äänistä antoi 11 paikkaa 67-jäsenisessä valtuustossa.

Hyvinvointialueen 27 kunnasta viiden valtuusto on ilman vasemmistovaltuutettua. Seitsemän kuntaa on ilman ehdokasta aluevaaleissa. Varsinais-Suomen aluevaltuustoon vasemmistolitolla on luvassa yhdeksän paikkaa.

Satakunnan hyvinvointialueella vasemmistoliitto saa toistakymmentä prosenttia äänistä. Nakkilan kunnanvaltuuston 29 paikasta vasemmistoliitto pitää hallussaan viittä 17,3 prosentin kannatusosuudella. Eniten vasemmistovaltuutettuja, kahdeksan, on Porin 59-paikkaisessa valtuustossa 13,8 prosentin ääniosuuden turvin.

Satakunnan 16 kunnanvaltuustosta 12:a on vasemmistoedustus. Aluevaaliehdokkaita on asetettu 14 kunnassa, myös Jämijärvellä, jossa ei kuntavaaleissa ollut ehdokasta. Aluevaltuustossa vasemmistoliitto saanee seitsemän paikkaa.

Myös Kanta-Hämeen hyvinvointialue on vasemmistoliitolle keskimääräistä suosiollisempi alue yli kahdeksan prosenttiyksikön kannatuksella. Riihimäellä vasemmistoliitolla on kahdeksan valtuuston 43 paikasta 2002 äänen ja 17,2 prosentin ääniosuuden ansiosta. Yhtä lukuunottamatta kaikissa alueen 11 valtuustossa on vasemmistoliiton edustus.

Aluevaaleissa puolueen ehdokas löytyy niin ikään kymmenestä kunnasta. Kanta-Hämeen aluevaltuustoon vasemmistoliitto saa viisi paikkaa eduskuntavaalien ääniosuudella, kuntavaaleista pitää hieman parantaa.

Tässä ryhmässä Päijät-Hämeen hyvinvointialue on eri vasemmistoliiton kannalta eri maata kuin muut hyvinvointialueet. Paras ääniosuus on Kärkölässä, jossa 5,7 prosenttia äänistä antoi yhden paikan 23-jäsenisessä valtuustossa. Eniten valtuutettuja vasemmistoliitolla on Lahdessa, jossa 5,0 prosenttia äänistä antoi kolme valtuuston 59 paikasta. Kuusi alueen kymmenestä kunnasta on ilman vasemmistoliittolaista valtuutettua. 

Aluevaalien ehdokasasettelussa alueen vasemmistoväki on tehnyt hyvää työtä. Ehdokas löytyy kahta lukuunottamatta kaikista alueen kunnista, myös Asikkkalasta ja Sysmästä, joissa ei kuntavaaleissa ollut lainkaan ehdokkaita. Jos hyvä vaalityö jatkuu, luvassa on kolme paikkaa aluevaltuustoon.

Pirkanmaan hyvinvointialue on kuulunut vasemmistoliiton vankimpiin kannatusalueisiin, mutta kannatus on vähitellen hiipunut alle kymmenen prosenttiyksikön. Liki kymmenes vasemmistoliiton kaikista äänistä toki edelleen tulee alueelta. Korkein puolueen kannatus on Nokialla, jossa 14,7 prosenttia äänistä toi seitsemän paikkaa valtuuston 43 paikasta. Seitsemään paikkaan ylsi myös Tampereen vasemmisto 67-paikkaisessa valtuustossa 10,2 prosentin ääniosuudella.

Alueella on 23 kuntaa, vasemmistoliitolla valtuustopaikka uupuu kuudessa kunnassa. Aluevaaliehdokkaita löytyy 19 kunnasta, myös Kihniöstä, jossa vasemmistoliitolla ei ollut ehdokasta kuntavaaleissa. Aluevaltuustoon vasemmistoliitto saa seitsemän paikkaa parantamalla hieman kuntavaalitulosta.

Keski-Suomen hyvinvointialueella vasemmistoliiton kannatus on hieman puolueen keskimääräisen kannatuksen yläpuolella. Äänekoskella 18,5 prosenttia äänistä toi kahdeksan kunnan 43 valtuustopaikasta. Eniten äänistään vasemmistoliitto sai Jyväskylässä, jossa 9,8 prosentin ääniosuus antoi seitsemän valtuuston 67 paikasta. Yhdeksän alueen 22 kunnasta on ilman vasemmistovaltuutettua.

Puolet alueen kunnista on ilman ehdokasta aluevaaleissa. Ehdokasasettelun valopilkku on Joutsa, jossa ei ollut kuntavaaliehdokasta, mutta aluevaaliehdokas on. Vasemmistoliitolle on tarjolla kuusi paikkaa aluevaltuustoon, mutta viimeinen paikka on pienen vaalivoiton takana.

Itäisessä Suomessa on kannatuksen kasvun merkkejä

Vasemmistoliiton kannatus on keskimääräistä heikompaa maan itäisillä hyvinvointialueilla. Asiat kuitenkin voivat muuttua ja muuttuvat: Kymenlaaksossa vasemmistoliitto kasvatti kuntavaaleissa kannatustaan, vaikka puolue maan muissa osissa etupäässä hävisi.

Kymenlaakson hyvinvointialueella on kuusi kuntaa. Vasemmistoliitto saa yli puolet äänistään alueelta Kotkasta. Puolue sai viisi Kotkan 51 valtuustopaikasta 10,6 prosentin ääniosuudella. Kouvolassa vasemmistoliitto sai kaksi valtuuston 59 paikasta 4,3 prosentin kannatuksella. Kolme alueen kuntaa on ilman vasemmistovaltuutettua. 

Aluevaaleissa Kymenlaakson vasemmistoväki näyttää jatkavan kuntavaalivoiton tietä, ehdokkaita on viidessä kunnassa. Hamina oli ilman vasemmistoehdokkaita kuntavaaleissa, aluevaaliehdokkaita on kolme. Kymenlaakson aluevaltuustoon vasemmistoliitolle on luvassa kolme paikkaa, mutta neljäskään ei ole mahdoton.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella vasemmistoliiton kannatus on sangen vaatimatonta. Alueella on yhdeksän kuntaa ja kaksi vasemmistovaltuutettua, yksi Lappeenrannassa ja toinen Imatralla. Parikkalassa oli ehdokkaita, mutta äänet eivät riittäneet valtuustopaikkaan.

Alueen vasemmistoväki tekee tietenkin työtä tulosten parantamiseksi. Aluevaaliehdokkaita on nyt neljässä kunnassa. Rautjärvellä ei ollut kuntavaaliehdokasta, mutta aluevaaleissa on. Etelä-Karjalan aluevaltuustoon vasemmistoliitto saa yhden paikan. Viime eduskuntavaalien tulos kuitenkin viittaa siihen, ettei kaksikaan paikkaa mahdontonta ole.

Etelä-Savon hyvinvointialue on myös vasemmistoliitolle vaativaa seutua. Pieksämäellä puolue sai kaksi 35 valtuutetusta 6,7 prosentin ääniosuudella ja Savonlinnassa kaksi 43 valtuutetusta 5,9 prosentin ääniosuudella. Alueella on 12 kuntaa, joista kahdeksan on ilman vasemmistovaltuutettua, joukossa yli 50 000 asukkaan Mikkeli. 

Aluevaaleissa Etelä-Savon valopilkku on Kangasniemi, josta kuntavaaliehdokasta ei ollut, mutta aluevaaliehdokas on. Etelä-Savon aluevaltuustoon vasemmistoliitto saa ainakin yhden paikan, mutta toinenkin on saatavissa pienellä vaalivoitolla.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella vasemmistoliiton kannatus on samaa luokkaa kuin vasemmistoliiton kannatus koko maassa. Rautavaarassa 17,4 prosenttia kuntavaaleissa annetuista äänistä toi vasemmistoliitolle kolme kunnanvaltuuston 15 paikasta. Suurimman äänimäärän vasemmistoliitto sai Kuopiosta, 3200 ääntä ja 6,7 prosentin ääniosuus antoi neljä valtuuston 59 paikasta. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on 19 kuntaa, niistä viisi ilman vasemmistovaltuutettua.

Aluevaaliehdokkaita vasemmistoliitto on asettanut kolmea lukuun ottamatta joka kunnassa, myös Vieremällä, joka kuntavaaleissa jäi ilman puolueen ehdokasta. Pohjois-Savon aluevaltuustoon vasemmistoliitto saa varmasti viisi, erinomaisella vaalityöllä kuusi paikkaa.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Rääkkylässä vasemmistoliiton 15,2 prosentin ääniosuus antoi vasemmistoliitolle kolme kunnan 21 valtuustopaikasta. Eniten valtuutettuja puolueella on Joensuussa, jossa 8,9 prosenttia äänistä antoi viisi valtuuston 59 paikasta. Alueella on 13 kuntaa, joista kuuden valtuustossa on vasemmistovaltuutettu.

Pohjois-Karjalan vasemmistoväki on lähtenyt aluevaaleihin ylen aktiivisesti. Yhtä lukuunottamatta joka kunnasta löytyy ainakin yksi ehdokas, myös Juuassa, joka kuntavaaleissa jäi ilman vasemmistoehdokasta. Pohjois-Karjalan aluevaltuustoon vasemmistoliitolle on luvassa kolme paikkaa, mutta hyvä vaalityö palkitaan kukaties neljännellä.

Mitä pohjoisempaa sitä vankempaa on vasemmiston kannatus

Pohjanmaalla vasemmistoliiton kannatus on selvästi puolueen keskimääräistä kannatusta alempi lukuunottamatta Pohjois-Pohjanmaata, joka yhdessä Kainuun ja Lapin kanssa on vasemmistoliiton vankinta tukialuetta. Kannatus on siellä yhä suurempaa kuin Helsingissä

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on vain yksi kunta, jossa vasemmistoliiton kannatus yltää 10 prosenttiin. Puolueella on Teuvalla kolme 27 valtuutetusta 10,4 prosentilla äänistä. Alueen pääkaupungin, Seinäjoen 51-paikkaisessa valtuustossa vasemmistoliitolla on kaksi 3,9 prosentin kannatusosuuden tuomaa paikkaa. Alueen 18 kunnanvaltuustosta 12 on jäänyt odottamaan vasemmistovaltuutettua.

Vasemmistoliitolla on aluevaaliehdokas joka toisessa alueen kunnassa. Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustoon vasemmistoliitto saa varmasti yhden paikan, toinenkaan paikka ei ole ulottumattomissa.

Pohjanmaan hyvinvointialueella vasemmistoliton kannatus on suurin Pietarsaaressa, jonka 43-paikkaisessa valtuustossa istuu kolme vasemmistovaltuutettua, 7,5 prosentin ääniosuuden myötä. Hyvinvointialueen keskuspaikkakunnan, Vaasan 55-paikkaiseen valtuustoon valittiin kaksi vasemmistovaltuutettua 4,7 prosentin ääniosuuden voimalla. Alueen 14 kunnasta peräti kymmenen on ilman vasemmistoliiton valtuutettua. 

Aluevaaleissa vasemmistoliitto on asettanut ehdokkaita viidessä kunnassa.
Aluevaltuustoon valitaan todennäköisesti kaksi vasemmistoliiton edustajaa.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on yksi kunta, jossa luotetaan vasemmistoliittoon. Puolue sai Lestijärven kuntavaaleissa 15,9 prosenttia äänistä, mikä riitti kahteen paikkaan 15 valtuustopaikasta. Toinen kunta, jossa vasemmistoliitto ylsi valtuustoon, on Kokkola, jonka 43 valtuutetusta kaksi on 4,7 prosenttia äänistä saaneen vasemmistoliiton edustajia. Vasemmistovaltuutettuja ei ole lopuissa kuudessa keskipohjalaisessa kunnassa.

Alhainen kannatuksen ei ole kuitenkaan ole masentanut alueen vasemmistoaktiiveja. Kun kuntavaalien ehdokasasettelu onnistui vain kahdessa kunnassa, on aluevaaleihin löydetty ehdokas kolmannestakin kunnasta, Kannuksesta. Keski-Pohjanmaan aluevaltuustossa nähdään melko varmasti kaksi vasemmistoliiton edustajaa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella vasemmistoliiton kannatus on aivan eri luokkaa kuin muulla Pohjanmaalla. Pyhäjärven kunnassa useampi kuin joka neljäs piirsi vasemmistoehdokkaan numeron vaalilippuunsa kesän kuntavaaleissa. Pyhäjärven valtuuston 27 paikasta seitsemän on vasemmistoliitolla 25,4 prosentin kannatusosuuden ansiosta. Yli 20 prosentin kannatus vasemmistoliitolla oli myös Vaalassa (20,4 prosenttia, ja Iissäkin melkein (19,9).Eniten vasemmistovaltuutettuja, yhdeksän, löytyy Oulusta, jossa ääniosuus oli kuntavaaleissa 13,4 prosenttia.

Hyvinvointialueella on peräti 30 kuntaa. Kaikissa vasemmistoliittoa ei arvosteta, kuusi kuntaa on ilman vasemmistovaltuutettua. Aluevaaleissa ilman kunnan omaa vasemmistoehdokasta on viisi kuntaa. Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuustoon vasemmistoliitolla on pikkuisen kuntavaalien tulosta parantamalla tulossa yhdeksän paikkaa. Jos vaalityö sujuu hyvin, ei kymmeneskään paikka ole kaukana.

Kainuun hyvinvointialueella vasemmistoliiton aktiivit ovat tehneet erinomaista työtä. Jokaisessa alueen kahdeksan kunnan valtuustossa on vasemmistovaltuutettu. Suomussalmella 25,7 prosenttia äänestäjistä luotti kuntavaaleissa vasemmistoehdokkaisiin. Sen ansiosta vasemmistoliitto pitää kahdeksaa kunnan 31 valtuustopaikasta. Myös Puolangalla puolue ylitti viidenneksen haamurajan 21,4 prosentin ääniosuudella. Kajaanissa vasemmistoliitto sai peräti yhdeksän valtuutettua 51:stä 17,9 prosentin ääniosuuden vauhdittamana.
On sanomattakin selvää, että vasemmistoliitolla on Kainuun hyvinvointialueen ehdokaslistalla edustus joka kunnasta. Peräti 19,3 prosenttia kaikista Kainuun hyvinvointialueen ehdokkaista on vasemmistoliittolaisia. Kainuun aluevaltuustossa nähtäneen kymmenen vasemmistoliittolaista, lisäpaikkakin on saatavissa, jos vaalihurmio jatkuu loppuun saakka.

Lapin hyvinvointialueella vasemmistoliiton kannatusluvut ovat omaa luokkaansa. Ääniosuus oli kuntavaaleissa Tervolassa 29,9 prosenttia (5/17 valtuustopaikkaa), Kemissä 26,9 prosenttia (12/43), Pellossa 26,0 prosenttia (4/17) ja Simossa 20,5 prosenttia (3/17) vain viidenneksen kannatuksen ylittäneet mainitaksemme. Vai neljässä alueen 21 kunnasta vasemmistoliitto jäi ilman paikkaa. 

Enontekiöllä ja Posiolla, jotka kuntavaaleissa jäivät ilman vasemmistoehdokasta, on nyt ehdokas. Kahdesta alueen kunnasta puuttuu vasemmistoehdokas. Lapin aluevaltuustoon vasemmistoliitto saa vaalityön onnistuessa kahdeksan jäsentä.

Vasemmistoaktiivien vaali-innostus lupaa hyvää tulosta

Aluevaalien äänestysaktiivisuuden pelätään jäävän kuntavaalejakin heikommaksi. Kunnallisen kehittämissäätiön alkusyksystä tekemässä tutkimuksessa vain 42 prosenttia kansalaisista ilmoitti olevansa samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa joka kuului: ”Olen kiinnostunut aluevaaleista”. Täysin samaa mieltä oli 12 prosenttia vastaajista. SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajista täysin samaa mieltä oli 20 prosenttia, keskustapuolueen kannattajista 16 prosenttia, vihreiden kannattajista 12, kokoomuksen kannattajista 10 ja perussuomalaisten kannattajista yhdeksän prosenttia.

Jos lasketaan yhteen täysin ja jokseenkin samaa mieltä olleiden puoluekannattajien osuus, on SDP:n kannattajista 62, keskustan ja vihreiden kannattajista 56, vasemmiston kannattajista 47, kokoomuksen kannattajista 41 ja perussuomalaisten kannattajista 40 prosenttia kiinnostuneita aluevaaleista.

Joulukuussa julkistetussa kehittämissäätiön tutkimuksessa kysyttiin missä määrin vastaaja on varma tai epävarma siitä, että äänestäisi aluevaaleissa. Kaikkein varmimmiksi äänestäjiksi ilmoittautuivat vasemmistoliiton kannattajat: 81 prosenttia ilmoitti äänestävänsä ainakin melko varmasti (täysin varmasti 60 prosenttia ja melko varmasti 21 prosenttia. Muilla puolueella vastaavat luvut olivat keskusta 80 (43+37, vihreät 79 (54+25), SDP 74 (53+21), kokoomus 72 (49+23) ja perussuomalaiset 57 (37+20). Kaikista vastaajista 41 prosenttia ilmoitti äänestävänsä varmasti ja 23 prosenttia melko varmasti.

Aluevaaleissa on kyse sosiaali- ja terveyskysymyksistä, joissa vasemmistoliittolla on monenlaisia asiantuntijoita kaikilla hyvinvointialueilla. Tämä käy selvästi ilmi joulun alla julkistetuista ehdokaslistoista. Hyvin onnistunut ehdokasasettelu kertoo vaali-innostuksesta joka lupaa hyvää vaalitulosta.

Hyvää tulosta lupailee myös eilen julkaistu Ylen aluevaalien kannatusmittaus. Mittaus tehtiin Helsingin ulkopuolisessa Suomessa, koska aluevaaleja ei Helsingissä järjestetä. Kannatusmittauksen mukaan vasemmistoliitto saisi 8,1 prosentin ääniosuuden, jos vaalit olisivat nyt. Kesän kuntavaaleissa vasemmistoliiton ääniosuus Helsingin ulkopuolisessa manner-Suomessa oli 7,2 prosenttia. Mittaus ennakoi hyvää tulosta. Yksittäisten kannatusmittausten tuloksen perusteella ei kannata tehdä varmoja johtopäätöksiä. Hyvä mittaustulos kuitenkin kannustaa työtä sangen lyhyeksi jäävään vaalikampanjaan. Ennakkoäänestyksen alkuun on enää kaksi viikkoa.

|||

Korjaus 3.1: Kirjoitukseen lisätty siitä unohtunut kappale Kunnallisen kehittämissäätiön joulukuisesta tutkimuksesta kansalaisten äänestyshalukkuudesta.

Kommentteja: 2

  1. Ketä tässä nyt sitten äänestää? Ehdokasnumeroita ei ole missään, ellei naamakirjaa, tai muuta somepaskaa lue. Mikähän on tällaisen tietosuojastaan tarkan vanhemman porukan äänestysprosentti, jos ehdokkaan numeroa ei ole missään? Kirjoittakaa hakukoneeseen Vasemmistoliitto aluevaalit Satakunta – montako ehdokasta?

    Facebook on Yhdysvaltalainen rikollisjärjestö, joka kerää lainvastaisesti tietoa.

    Pankaa nyt ihmeessä ne ehdokasnumerot listana myös meille, jotka emme somesontaan näppejämme sotke, muuten äänestää persuja!

  2. Lapin alueella vaalin tuo lisä mielenkiintoa kahden keskussairaalan säilyminen.
    Sen pitäisi varsinkin Länsi Pohjan alueella yleisestikkin kohottaa äänestysakstiivisuutta, jotta LPKS säilyisi nykyisellä tasolla tulevaisuudessa Kemissä. Eikä siittä tehtäisi alueen terveyskeskusta, mikä on kokoemuksesta suurena vaarana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.