Näkökulma, Pääkirjoitus, Suomi

SINIKKA TORKKOLA

23.1.2022 klo 08:04

Äänestämään hyvinvoinnin puolesta

Tänään on hyvin aikaa äänestää. Äänestyspaikat ovat auki aamuyhdeksästä iltakahdeksaan. (Kuva: Cai Melakoski)

Tänään valittavat hyvinvointialueiden valtuutetut päättävät, miten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin tulevina vuosina. Ensimmäisten aluevaltuustojen päätöksillä on tavanomaista päätöksentekoa suurempi merkitys, sillä päätöksillä luodaan perusta myös seuraavien aluevaltuustojen päätöksille.

Aluevaltuutettujen näkemykset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen periaatteista ja tavoitteista nähdään jo ensimmäisissä päätöksissä hyvinvointialueen strategiasta, hallintosäännöstä ja taloudesta. Näiden päätösten pohjalta aluevaltuusto päättää, miten ja millaisia palveluja missäkin päin Pirkanmaata on tarjolla. Siksi on olennaista, mitä Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiassa painotetaan: Onko lähtökohtana yhdenvertaiset lähipalvelut koko Pirkanmaahan? Painotetaanko strategiassa nopeita toimia niissä palveluissa, joissa tarve on suurin, kuten perusterveydenhuollossa, vanhustenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa?

Aluevaaleissa käydyssä keskustelussa ehdokkaita on moitittu liiasta lupaamisesta. Moite on outo, sillä hyvinvointialueet perustetaan juurikin palvelupuutteiden vuoksi. Jos nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut toimisivat hyvin ja vastaisivat kansalaisten tarvetta, uudistusta ei tarvittaisi. Siksi on hyvä, että ehdokkaat ovat kertoneet, miten he rakentaisivat nykyistä paremmin toimivan sosiaali- ja terveyspalvelut.

Hyvinvointialueilla on erinomaiset mahdollisuudet parantaa sosiaali- ja terveyspalveluita ja ihmisten hyvinvointia. Yhteiskunnallamme on siihen myös varaa. Suomen terveydenhuoltokulut eivät ole kansainvälisesti verrattuna suuret. Suhteessa bruttokansantuotteeseen kulut ovat OECD-maiden keskitasoa. Asukasta kohden Suomi käyttää terveydenhuoltoon Pohjoismaista vähiten. Mutta on totta, että sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet ja tulevat kasvamaan edelleen, sillä väestön ikääntyminen lisää palvelutarpeita. Kulujen kasvun hillitseminen on palveluiden parantamisen ohella yksi peruste hyvinvointialueiden perustamiseen.

Parannetaan siis palveluja ja hillitään kulujen kasvua. Kuulostaa ristiriitaiselta, mutta on täysin mahdollista. Nykyisten perusterveydenhuollon puutteiden vuoksi erikoissairaanhoidon kulut ovat kasvaneet. Hoidon viivästyminen pahentaa tautia ja lisää kustannuksia. Samoin pitkäaikaissairauksien hyvä hoito ja kuntoutus lisäävät kuluja yhtäällä, mutta vähentävät kuluja toisaalla estäessään pitkäaikaissairauksien etenemistä ja liitännäissairauksien syntymistä. Oikea hoito oikeaan aikaan oikeassa paikassa on parasta hoito niin inhimillisesti, lääketieteellisesti kuin taloudellisesti.

Tänään valittavat hyvinvointivaltuustot ovat paljon vartijoita. Valtuutettujen arvoista, tahdosta ja taidoista riippuu, mihin suuntaan pirkanmaalaisten hyvinvointi kehittyy ja paranevatko palvelut. Meidän jokaisen äänestä puolestaan riippuu, keitä nuo valtuutetut ovat. Kannattaa siis äänestää hyvinvoinnin puolesta.

Kirjoittaja on Vasen Kaista -verkkolehden päätoimittaja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.