Hyvinvointialueet voivat vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluita moniammatillisessa yhteistyössä, kun käytössä on koko maakunnan asiantuntemus. Ennaltaehkäisyn järjestämiseen hyvinvointialueiden tulisi laatia toimenpidesuunnitelma, joka huomioi palvelujen tarpeen sekä käytössä olevan osaamisen kokonaisvaltaisesti unohtamatta yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
Ennaltaehkäisyä tukevat esimerkiksi palveluiden kynnyksettömyys, monipuoliset matalan kynnyksen palvelut, ammattilaisten kouluttaminen kohtaamaan ja tunnistamaan ongelmia ajoissa ja ottamaan vaikeita asioita puheeksi, avun oikea-aikaisuus ja -paikkaisuus sekä tieto. Kun kyse on terveydestä, tieto vähentää kärsimystä.
Mahdollisuus saada luotettavaa, saavutettavaa ja osallistavaa tietoa hyvinvoinnista (ja pahoinvoinnista) ei ole itsestäänselvyys. Tietoa löytyy kyllä, mutta se ei valitettavasti aina tavoita riittävän hyvin. Terveyskasvatus ja terveysviestintä painottuvat voimakkaasti elintapoihin ja somaattisten sairauksien ennaltaehkäisyyn. Kun kyse on vaikeista aiheista, kuten mielenterveys- tai päihdeongelmista tai lähisuhdeväkivallasta, voi tiedonsaanti olla haastavaa. On helpompaa ottaa puheeksi paise selässä kuin se, että puoliso pahoinpitelee.
Valkeakosken mielenterveys- ja päihdepalveluiden joulukuussa alkanut luentosarja mielenterveys-, päihde- ja lähisuhdeväkivalta-aiheista on hieno esimerkki siitä, miten kipeistä aiheista tarjotaan tietoa. Tieto auttaa tunnistamaan ilmiöitä, jotka joskus ovat vaikeita havaita tai nimetä. Esimerkiksi henkistä väkivaltaa ei tunnisteta väkivallaksi riittävän herkästi. Kuitenkin se on väkivallan musertavimpia muotoja ja läsnä myös aina fyysisesti väkivaltaisissa ihmissuhteissa. Väkivalta hiipii moniin suhteisiin salakavalasti ja usein samanlaisella kaavalla, joten tieto tästä prosessista ensiarvoisen tärkeää. Ennaltaehkäisemällä väkivaltaa ja tukemalla väkivaltaa kohdanneita tehdään tärkeää mielenterveys- ja perhetyötä.
Hyvinvointialueilla on mahdollisuus kehittää ennaltaehkäisyä kokonaisvaltaisesti. Koko Pirkanmaalle voidaan tarjota eri alojen asiantuntijoiden tietämystä esimerkiksi luentojen ja keskustelutilaisuuksien muodossa. On mahdollisuus kouluttaa henkilökuntaa tunnistamaan ja ottamaan puheeksi ja on mahdollisuus tehdä palveluista mahdollisimman saavutettavia. Nämä mahdollisuudet käyttämällä tuemme asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kirjoittaja on mielenterveysviestinnän väitöskirjatutkija ja kaupunginvaltuutettu Valkeakoskella, myös vasemmistoliiton aluevaaliehdokas Pirkanmaalla numerolla 104.
Vasemmistoliiton aluevaaliehdokkaat 2022 Pirkanmaalla
Lue kaikki ehdokkaan puheenvuoro -sarjan kirjoitukset:
Sote-palveluiden kilpailutus ajaa resurssit ja työntekijät ahtaalle (Minna Minkkinen 22.1.2022)
On aika unohtaa myytti kutsumusammatista (Mirja Juusola 22.1.2022)
Tieto vähentää kärsimystä (Anna Weckström 21.1.2022)
Tehdään hyvinvointialueesta hyvä työpaikka (Anna Haaponiemi 21.1.2022)
Digipalveluiden rinnalla tarvitaan perinteisiä palveluita (Sinikka Torkkola 20.1.2022)
Pelastustoimi hyvinvointialueille – apua on saatava minne vain milloin vain (Aki Leppänen 18.1.2022)
Hyvinvointialueet ratkaisemaan mielenterveyskriisiä (Minna Malkamäki 16.1.2022)
Rautalankaversio lähipalveluista (Hannu Tiainen 14.1.2022)
Seis työn silppuamiselle ja kyllä palkkaamiselle (Katja Kotalampi 12.1.2022)
Sosiaalityötä soteen (Anu Ropponen 5.1.2022)
Kotihoidosta vaihtoehtovanhainkotiin (Leena Sulkanen-Rodriguez 4.1.2022)
Hyvinvointialue ja kunta (Hannu Tiainen 3.1.2022)
Tympeä johtaminen karkottaa työntekijät (Katja Kotalampi 30.12.2021)
Salaperäiset vaalit (Hannu Tiainen 21.12.2021)
Tule, tule hyvä sote, älä tule paha sote! (Rauno Jääskeläinen 20.12.2021)