Artikkeli: Suomi

11.4.2022 klo 16:28

Ikääntyneet huolissaan enemmän maailman ja Suomen eriarvoisuudesta kuin itsestään

Pallot houkuttelevat myös ikäihmiset leikkimään. Toisin kuin kuin julkisuudesta voisi päätellä ikäihmiset ovat aktiivisia, yhteiskuntaan osallistuvia kansalaisia. (Kuva: Pekka Isaksson)

Suomessa yli 65-vuotiaat ovat tyytyväisiä nykyiseen elämäänsä. Huolenaiheitakin heillä on, mutta yli 40 prosenttia ilmoitti olevansa huolestunut Suomen ja maailman eriarvoisuudesta.

Tampereen yliopistossa on käynnissä Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi -hanke (SoWell), jonka tavoitteena selvittää, mitä tekijöitä ikääntyvät ihmiset itse pitävät hyvinvoinnilleen tärkeinä ja miten eri hyvinvoinnin osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Postikysely lähetettiin 5000 satunnaisesti valitulle 65 – 84 -vuotiaalle suomalaiselle, joita pyydettiin vastaamaan kyselyyn joko sähköisesti tai paperilla. Vastausprosentti oli 62  ja vastaajista 71 prosenttia vastasi paperilla.

Vastaajista 78 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä nykyiseen elämäänsä. Yli puolet vastaajista ei ollut kokenut koskaan olleensa yksinäinen. Vastaajista 42 prosenttia tunsi joskus yksinäisyyttä, mutta sitä ei koettu ongelmaksi. 

Myös noin 75 prosenttia oli tyytyväinen taloudelliseen tilanteeseensa. Heillä oli riittävästi varoja jokapäiväisen elämän tarpeisiin. Suurin osa yli 65-vuotiaista asui omistusasunnossa ja parisuhteessa. Yksinasuvia naisia oli 36 prosenttia ja miehiä 18 prosenttia. Yli puolet koki terveydentilansa ja toimintakykynsä melko hyväksi.

Iäkkäiden yleisimmät aktiviteetit olivat ulkoliikunta, ystävien tapaaminen ja luontoon liittyvät aktiviteetit, kuten sienestys, marjastus, kalastus ja mökkeily.

Mikä huolestuttaa iäkkäitä kansalaisia?

Suurimpia huolenaiheita nyt tai tulevaisuudessa olivat lähiomaisen sairaus tai menettäminen. Toiseksi suurin huolenaihe oli oma terveys. Kolmanneksi suurin huolenaihe oli riippuvuus ulkopuolisesta avusta. Eriarvoisuus Suomessa ja maailmalla huolestutti yli 40 prosenttia vastaajista.

Vastaajista 64 prosenttia ilmoitti, että heillä on läheisiä ihmissuhteita, jotka antavat heille henkistä turvallisuuden tunnetta. Vain kahdella prosentilla vastaajista ei ollut lainkaan ihmissuhteita, joista he voisivat kokea saavansa henkistä turvallisuuden tunnetta. Läheisten ihmisten apu on osa monen iäkkään ihmisen arkea. Lähes puolet ilmoitti auttavansa säännöllisesti toimintakyvyltään heikentynyttä henkilöä. 

Luottamus palveluihin matala

Koronapandemian alussa yli 70-vuotiaiden elämää rajoitettiin. Kyselyn mukaan 85 prosenttia vastaajista piti rajoituskehotuksia asiallisina ja perusteltuina. Korona vaikutti ikäihmisten arkeen ja hyvinvointiin vain vähän. Enemmän ikäihmiset olivat huolissaan läheistensä hyvinvoinnista (77 %) ja siitä, miten koko maailma selviää pandemiasta (83 %).

Ikääntyneet ihmiset eivät täysin luota suomalaiseen palvelujärjestelmään. Vastaajista 78 prosenttia luotti siihen, että kiireellisessä ja vakavissa tapauksissa apua saa. Mutta vain 39 prosenttia luotti saavansa kotiin hoito- ja hoivapalveluja.

Myös vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo oli huolissaan Eläkeläisessä helmikuussa julkaistussa haastattelussa ikäihmisten etuuksien voimakkaasta alikäytöstä. Asiointi on monelle tuen tarvitsijalle vaikeaa, eivätkä ihmiset tunne oikeuksiaan.

Iäkkäät ja digi

Suuri osa ikäihmisistä on hyvin kiinni älyteknologian kehityksessä ja käyttää säännöllisesti erilaisia digitaalisia palveluja ja sosiaalisen median välineitä. Internettiä ei ollut koskaan käyttänyt 15 prosenttia vastaajista. Kiinnostavaa on, että 71 prosenttia asioisi mieluummin kasvotusten tai puhelimitse.

Myös vanhusasiavaltuutettu toteaa ikäihmisten kokevan arjessaan hyvin usein, että heitä kohdellaan eriarvoisesti, mikäli he eivät kykene käyttämään sähköisiä palveluja.

Julkisuuskuva ikäihmisistä kapea

Tutkimusten mukaan ikäihmiset ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä, melko terveitä ja toimintakuntoisia sekä aktiivisia. He ovat huolissaan koko maailmasta. Julkisuuden kuva iäkkäästä ihmisestä keskittyy terveysongelmiin ja negatiivisiin asioihin. 

Yli 79-vuotiailta ihmisiltä ei kysellä poliittista kannatusta galluppeihin. Yli 65-vuotiailta ei kysytä, mikä olisi heidän mielestään vetovoimaisin kaupunki, jossa he haluaisivat asua (Aamulehti 8.4.2022). 

Mitä tällaiset kyselyt kertovat, jos suuri joukko kansalaisia rajataan pois jo pelkän iän vuoksi tai kyselyt toteutetaan ainoastaan sähköisesti?

Jutun lähteenä on käytetty SoWell-projektin julkaisuja 

 



Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.