Tampereen Eläkeläiset olivat kutsuneet entisen Venäjän kirjeenvaihtajan Pekka Lehtosen kertomaan kirjauutuudestaan ”Myyttien ja utopioiden maa” maanantaina Ylävitoseen Tampereelle.
Tilaisuuden aluksi Tampereen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Maire Kauhanen kysyi kirjan kirjoittajalta, kuinka hän on onnistunut julkaisemaan niin ajankohtaisen kirjan.
Pekka Lehtonen on seurannut paikan päällä Venäjän eri aikakausien kehitystä, Gorbatšovin, Jeltsinin ja Putinin kausia. Vuonna 2004 palattuaan Suomeen hän ajatteli, että nähdyistä ja koetuista asioista kannattaisi kirjoittaa. Kirjan viimeinen osa on kirjoitettu samana päivänä kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Lehtonen halusi tilaisuudessa nostaa esille vain kolme asiaa: Miten historia liittyy nykypäivään, uskonnon merkitys ja utopia sosialismista.
Miten historia liittyy nykypäivään
Noin 1000 vuotta sitten Venäjällä alkoi hahmottua hallinnollinen linja, joka jatkuu edelleen. Nykyisen Venäjän seuduilla asui lukuisia slaavilaisia heimoja ja puhuttiin lukuisia kieliä. Näistä koostui Kiovan Rus, ruhtinaskunta, ei valtio, kuten Putin on historiaa tulkinnut. Silloin syntyi niin sanottu bysantin vallan malli, eli valtakunta, jossa kirkko ja valtio olivat yhtä. Kirkko oli alisteinen valtiolle, kuten olemme nähneet ihan viime viikkoinakin.
1400-luvulla turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin, joka jäi muslimeille. Ortodoksisen kirkon pääpaikaksi tuli Moskova. Näistä ajoista lähtien on tavoitteena ollut uskonnon ja Venäjän vallan laajentaminen, myös Putinilla. Putinin tavoitteena oli tehdä Venäjästä taas suurvalta. Hän on muun muassa ehdottanut uutta eurooppalaista turvallisuusohjelmaa, jossa suurvalloilla on enemmän valtaa kuin pienillä valtioilla, esimerkiksi veto-oikeus kaikkiin asioihin. Tätä eivät länsivaltiot hyväksyneet.
Utopia sosialismista
Edelleen Venäjällä käydään keskustelua siitä, kuka tai mikä oli syyllinen Neuvostoliiton romahdukseen vuonna 1991. Lehtonen toteaa, että sosialismi romahti omaan mahdottomuuteensa. Karl Marx oli tarkoittanut sosialismin kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän vaiheen jälkeiseksi kehitysvaiheeksi. Venäjällä sosialismia ryhdyttiin rakentamaan feodaalisen yhteiskunnan rakenteiden päälle. Venäjällä ei ole ollut koskaan yhteiskunnan kapitalistista vaihetta. Sosialismia rakennettiin ja ylläpidettiin väkivallalla ja valheilla.
1990-luvun alkupuolella Gorbatšov aloitti sosialistisen yhteiskuntamallin uudistamisen perestroikaksi kutsutunut ohjelman avulla. Hanke epäonnistui, koska ei ollut valmiina konkreettisia tapoja, miten uudistus toteutetaan. Erilaisia mielipiteitä sai esittää, mutta taloutta ei uudistettu juuri lainkaan, joitakin pieniä osuuskuntia lukuunottamatta.
Varsovan liitto hajosi, kun Venäjä irtautui Neuvostoliitosta ja itsenäistyi vuonna 1991 ja Baltian maat vuosina 1990–91. Silloin vaadittiin Venäjän taholta myös Naton lakkauttamista.
Naton pääsihteeri Manfred Wörner (1988–1994) piti puheen Berliinissä jo vuonna 1990, jolloin Berliinin muuri murtui ja Saksat yhdistyivät. Puheessa luvattiin, ettei NATO laajene itään. Nato laajeni vain itäiseen Saksaan. Neuvostoliitosta irtautuneet entiset sosialistimaat liittyivät heti itsenäistyttyään Natoon, koska muuta turvaa uudelle itsenäisyydelle ei ollut. Tänäkin päivänä Putin vetoaa tähän Naton lupaukseen itälaajentumisesta, vaikka asiayhteys oli aivan toinen. Vuonna 1990 Varsovan liittokin oli vielä olemassa.
Kansa ja uskonto
Ortodoksinen uskonto ja valtiovalta ovat aina kulkeneet Venäjällä käsi kädessä. Myös sosialismista tehtiin uskonnon kaltainen oppi. Vuonna 1917 ortodoksisen kirkon paikan otti kommunistinen puolue ja uskonnon harjoittamisesta tuli lähes rikollista 70 vuodeksi. Neuvostovallan päätyttyä valtionjohtajan tehtävät otti presidentti ja ortodoksinen kirkko palasi hyvin nopeasti ”henkisen tyhjiön” täyttäjäksi.
Tulevaisuus
Lehtonen totesi ettei varmoja ennusteita kannata tehdä nyt käytävästä Ukrainan sodan lopputuloksesta. Sodalle asetetut tavoitteet eivät näytä toteutuvan.
Sivistyneistön maastamuutto tuo ongelmia tulevaisuudessa. Myös laajan Siperian autioituminen on ongelma, koska siellä on Venäjän öljy- ja kaasuvarat. Siperian tyhjiötä halutaan täyttää maahanmuuttajilla, jotka ovat kiinalaisia.
Yleisöstä esitettiin kysymys, voivatko länsimaat ja Venäjä tulevaisuudessa ymmärtää toisiaan? Kirjan kirjoittaja totesi sen olevan hankalaa, eikä hän nähnyt edellytyksiä Venäjän demokraattiselle kehitykselle. Venäjältä puuttuvat demokratian rakenteet kuten puolueet sekä vapaat ja rehelliset vaalit. Hän kuitenkin kehotti kaikkia suomalaisia pitämään yhteyksiä venäläisiin ihmisiin sekä Suomessa että Venäjällä.