Artikkeli: Pirkanmaa, Suomi

4.5.2022 klo 10:00

Kunniakäynneillä punaisten uhrien muistomerkeillä yhdistyi mennyt ja tuleva

Sisällissodan punaisia uhreja muistettiin kymmenillä kunniakäynneillä vappuna. Valkeakoskella muistokäynnille kokoonnuttiin jo vappuaattona. (Kuva: Anna Weckström)

Vasemmiston vappuperinteisiin kuuluvat myös kunniakäynnit vuoden 1918 sisällissodassa kaatuneiden punaisten muistomerkeillä. Tänäkin vuonna sisällissodan muistomerkeillä ympäri Pirkanmaata muisteltiin menneitä ja maalailtiin tulevaa. Sisällissodan muisto elää nykyvasemmistossakin vahvana, mutta historiaan lisäksi puheissa tartutaan tiiviisti myös nykypäivän kamppailuihin.

Nuoret kantavat nykypäivän päätösten laskun

Mira Nurmi puhumassa taustalla metsää ja hautamuistomerkki
Mira Nurmi totesi puheessaan, että vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistoa kunnioitetaan parhaiten vahvistamalla suomalaista demokratiaa. (Kuva: Marjatta Kivi)

Akaan kaupunginvaltuutettu Mira Nurmi puhui vappuna Kitulan muistomerkillä Viialassa. Nurmen puheessa välkkyi huolenaiheena käynnissä oleva sota Ukrainassa ja Suomen turvallisuuspolitiikan mullistuminen.

Nurmi kysyi, minkälaisessa Suomessa tulevaisuudessa asumme, kun Suomi on suuntaamassa nyt kohti Natoa. Nykypäivän nuoret ovat niitä, jotka epävarmuuden lopputulokset joskus tulevaisuudessa kohtaavat.

Nurmi käsitteli puheessaan myös tämän hetken työmarkkinakamppailuja. Naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla tehdään se työ, joka pitää suomalaisen yhteiskunnan pystyssä läpi koronapandemian ja muun yhteiskunnallisen epävakauden. Nurmi mainitsi niin paperityöläisten hiljattain päättyneen lakon, vapun jälkeisellä viikolla alkaneen kunta-alan lakon sekä sotetyöntekijöiden jatkuvan äärirajoilla työskentelyn esimerkkeinä modernista työväen kamppailusta paremman elämän eteen.

– Vaikka elämme 2020-lukua, edelleen taistelemme palkasta, jolla on mahdollisuus tulla toimeen tai joka vastaa tekemämme työn arvoa ja vaativuutta. Yleensä naisvaltaiset matalapalkka-alat ovat aloja, joita ilman yhteiskunta ei pyöri, mutta joiden arvostus palkkauksessa ei ole lisääntynyt, Nurmi muistutti puheessaan.

Rauhanliikettä tarvitaan myös tänä päivänä

Hämeenkyrön vasemmiston varavaltuutettu Jussi Niinenmaa palasi puheessaan vuonna 1903 julkaistuun Forssan julistukseen ja sen tavoitteisiin. Moni suomalaisen työväenliikkeen varhaisista tavoitteista on nykypäivänä toteutunut, mutta moni odottaa vielä täyttymistään.

Niinenmaa korosti puheessaan, että Forssan julistuksesta lähtien työväenliike on ollut myös rauhanliike. Aseistautuminen ei koskaan toimi rauhan takaajana vaan johtaa pikemminkin väkivallan lisääntymiseen, huomautti hän puheessaan.

– Pari vuotta Forssan kokouksen jälkeen syntyi Arndt Pekurinen. Hän on varmaan Suomen tunnetuin aseiden vastustaja. On ihan totta, että aseeton aseiden vastustaminen koitui hänen kuolemakseen. Vaan nyt, kun kaikki hänen teloittajansakin ovat kuolleet, voimme vieläkin todeta, että Pekurisen henki ja ajatus elää ja lopulta on ainoa mahdollinen tie elämän jatkumisen turvaamiseksi, puhui Niinenmaa rauhan edistämisen puolesta.

Joukkovoiman tärkeydestä

Puheessaan Kalevankankaan hautamuistomerkillä Liban Sheikh korosti työväen yhtenäisyyden tärkeyttä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Suomalainen yhteiskunta on historiallisesti rakennettu joukkovoiman ja luokkataistelun keinoin, eikä tätä tulisi unohtaa jatkossakaan.

– On hyvä muistaa, että poliittinen oikeisto harvoin menestyy omaa ansiotaan. Päinvastoin heikko poliittinen vasemmisto on usein menestyneiden oikeistopuolueiden juhlaresepti, totesi Sheikh iskevästi.

Liabn Sheik puhumassa hautamuistomerkin edessä-
Liban Sheikh muistutti puheessaan kollektiivisesta voimasta, jonka ansiosta hyvinvointivaltio on saatu rakennettua. (Kuva: Markku Uusiniemi)

Historia voi Sheikhin mukaan opettaa nykyvasemmistoa yhteisen rintaman tärkeydestä. Maailma ei muutu itsestään, vaan se vaatii johdonmukaista työtä. Vasemmistolla on merkittävä rooli nimenomaan inhimillisen muutoksen aikaansaamisessa.

Suomi rakennetaan yhtenäisyydellä

Puheessaan Pälkäneellä Pirkanmaan Vasemmiston varapuheenjohtaja Aapo Niemi muistutti, miten sisällissodan syyt olivat tiiviisti yhteiskunnallisessa epätasa-arvossa. Yleinen ymmärrys sodan syistä ei kuitenkaan edelleenkään ole kovin hyvää. Sota ei syntynyt tyhjästä, vaan työväen kokemasta ahdingosta.

Niemi myös korosti, ettei nykypäivän hyvinvoivassa Suomessakaan ole eriarvoisuudesta päästy eroon, vaan edelleen Suomessa kärsitään köyhyydestä, työttömyydestä ja terveysongelmista. Samaan aikaa tietyt tahot pyrkivät edistämään poliittisten jakolinjojen syvenemistä.

Niemi peräsi puheessaan yhtenäisyyttä vasemmistolaisen aatteen jakavien ihmisten välillä, puoluekirjasta riippumatta, suunnaten siis sanomansa vasemmistolaisille, sosialidemokraateille kuin muillekin vasemmistolaiset arvot jakaville kuulijoille. Vain tällä solidaarisuudella voitaisiin käydä kamppailua sosiaalista eriarvoisuutta vastaan.

– Kun ajat ja äänenpainot ovat kovia, usein niiden keskellä kaivataan vahvoja ja kovia johtajia ja arvoja. Itse kuitenkin uskon vilpittömästi, että kovat ajat eivät vaadi kovia vaan nimenomaan pehmeitä arvoja. Nämä ajat vaativat heikommista huolta pitämistä, solidaarisuutta ja lähimmäisenrakkautta, paalutti Niemi puheessaan.

Historiasta nykypäivään

Valkeakosken Vasemmiston varapuheenjohtaja Kai Muukkonen piti puheensa Valkeakosken hautausmaalla vapun aattona. Myös hän veti selkeän linjan historiallisista kamppailuista nykypäivän yhteiskunnallisiin kiistoihin. Vaikka eroja on, niin myös yhtäläisyyksiä riittää.

– Nykyisin sanotaan: Maailma on muuttunut. Vanhakantainen kansainvälisyys on muuntunut globalisaatioksi. Käytännössä tämä merkitsee yhden luonnontekijän eli pääoman ylivaltaa muihin tuotannon peruselementteihin raaka-aineisiin ja elävään työvoimaan nähden. Kaikessa muun edellä tulevat pääoman ja rahavallan edut, joille muut tekijät ovat alistettuina. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon tänä vuonna pitkään jatkunut paperiduunareiden lakko, jossa työntekijät yrittivät olla joutumatta ahneen pääoman pohjattoman ruokahalun tuhon kohteeksi.

Kai Muukkonen muistutti puheessaan sisällissodan syystä, yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, joka todentui työläisten arjessa nälkänä, kehnoina asuntoina ja palkkoina, vähäisenä lepona ja raskaana työnä. (Kuva: Anna Weckström)

Puheet hautamuistomerkeillä ovat satavuotinen vappuperinne, joka ei kypsästä iästään huolimatta ole osoittanut vielä hiipumisen merkkejä. Vasemmistolaiset puheiden pitäjät uskovat vakaasti, että historiansa tuntemalla pystyy rakentamaan tulevaisuutta. Ihmiskunta seisoo jättiläisten harteilla. Nuo hartiat eivät ole mitkä tahansa hartiat, vaan työtätekevän kansan hartiat.

Vasemmistolaisten puheita vappujuhlissa käsittelimme aiemmassa jutussamme maanantaina Vihdoinkin kunnon politiikan ja kohtaamisten vappu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.