Artikkeli: Pirkanmaa, Suomi

2.5.2022 klo 14:52

Vihdoinkin kunnon politiikan ja kohtaamisten vappu

Vappujuhlat ja -marssit kokosivat yhteen tuhansia ihmisiä pitkin Pirkanmaata. Tampereella marssittiin Sorin aukiolta Keskustorille. (Kuva: Oskari Jokinen).

Lippuja, marsseja, puheita, politiikkaa, laulua, ystäviä ja tovereita, siinä ainekset oikeaan vappuun, jota ei ole kahteen vuoteen saatu viettää. Vasen Kaista raportoi vasemmiston vappujuhlista Pirkanmaalla pidetyistä puheista kahdessa osassa: puheista vappujuhlissa ja puheista sisällissodan punaisten uhrien muistotilaisuuksissa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula arvioi vappupuheessaan käynnissä olevaa yhteiskunnallista murrosta. Kontula puhui vappujuhlissa Tampereen Keskustorilla ja Kyröskosken torilla Hämeenkyrössä.

Keskustorin vappujuhlassa puhunut Anna Kontula ja räppäri Paleface juhlistivat lähivappua selfiellä. (Kuva: Cai Melakoski).

– Ensimmäistä vappua 1890 seuranneiden sadan vuoden kuluessa Suomi muuttui kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmista ja onnellisimmista maista, taustoitti Anna Kontula nykytilaa ja totesi vakaan kehityksen ja ennustettavuuden ajan olevan ohitse.

– Tiedämme jo nyt varmuudella, että käynnissä oleva ympäristökatastrofi aiheuttaa tulevina vuosikymmeniä erilaisia sään ääri-ilmiöitä, elinolosuhteiden muutoksia ja talouden sokkeja.

– Jotta pallo ylipäätään säilyisi elinkelpoisena, on meidän päästettävä irti monesta teollisen ajan keskeisestä peruspilarista: fossiilienergiasta, kulutuksen ihannoinnista, kertakäyttökulttuurista, jatkuvan kasvun oletuksesta.

Kontula arvioi muutoksen tarkoittavan merkittävää ajattelun ja toimintatapojen muutosta. Uusiksi on todennäköisesti työn tekemisen suhteet, tavat ja teknologiat; aikakäsitys; ruokavalio; perhe ja muut ihmissuhteet: ymmärrys ihmisen paikasta maailmassa.

Kontula muistutti, että vaikka hyvinvointi-Suomi ei ole ollut täydellinen, niin siellä elävät ovat olleet kuitenkin onnekkaita ihmisiä,  jotka ovat nauttineet historiallisesti aivan poikkeuksellisesta materiaalisesta yltäkylläisyydestä, kouluttautuneet, saaneet hoitoa ja eläneet omia pieniä elämiämme ilman akuuttia sodan uhkaa.

–  Syntyminen tähän aikaan ja paikkaan tuo kuitenkin myös vastuun. Maailma ei muutu itsestään, vaan sen rakentavat ne, jotka kulloinkin sattuvat paikalle, muistutti Kontula.

Politiikan päämääräksi rauha eikä sota

Maailman kriiseistä puhui myös vasemmistoliiton tamperelainen varapuheenjohtaja Minna Minkkinen työväen vappujuhlassa Jyväskylässä.

Maailma tuntuu olevan loputtomassa kriisissä. Sodat, ilmastokriisi ja pandemia tuntuvat lohduttomilta. Menemme kuitenkin aina kohti valoa, jos haluamme. Jokainen näistä kriiseistä on ratkaistavissa tekemällä parempaa politiikkaa, joka pysäyttää ilmastonmuutoksen ja tähtää reiluun siirtymään. Tarvitaan politiikkaa joka vähentää konflikteja maailmalla ja politiikkaa joka rakentaa rauhaa, totesi Minkkinen.

Minkkinen totesi puheessaan  kannattavansa kansanäänestystä Natoon liittymisestä, sillä kansalaisilla tulisi aina olla oikeus päättää, miten he oman maansa puolustuksen järjestävät. Minkkinen arvioi Suomen liittymistä Natoon todeten, ettei mahdollinen Naton jäsenyys voi olla Suomen ainoa ulko-ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu vaan tarvitaan politiikkaa, jossa päämääränä on rauha, ei sota.

Konkreettisen rauhan rakentamisena Minkkinen nosti esiin Ukrainan jälleen rakennyksen sodan jälkeen. Hän esitti, että Euroopan keskuspankki ottaisi vastuulleen lyhentää Ukrainan lainoja, joita vuoden 2021 lopulla oli 130 miljoonaa dollaria.

– Ukrainan laina on vähemmän kuin yksi prosentti Euroopan unionin vuosittaisesta bruttokansantuotteesta. Ukrainan auttaminen lainojen hoidossa olisi solidaarisuutta, josta nyt puhutaan. Sinikeltaiset valot eivät riitä, on tehtävä konkreettisia tekoja, totesi Minkkinen.

Julkisen alan työntekijöiden palkka ja työolot paremmiksi

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja Nokian kaupunginvaltuutettu Anne Nyman puhui Nokian vappujuhlassa tarpeesta parantaa sosiaali- ja terveyspalveluita ja korjata alan keskeisin ongelma: työvoimapula ja sen vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin.

–  Sosiaali- ja terveysalalla luotetaan siihen, että työntekijä joustaa ja jatkaa päiväänsä tai tekee toisen työvuoron heti perään, etteivät työkaverit ja hoidettavat jää pulaan. Työntekijät uupuvat ja väsyvät, eivätkä ehdi palautua. Koska sijaisia on vaikea saada, joudutaan jatkuvasti turvautumaan näihin joustoihin, totesi Anne Nyman.

Kangasalalla puhunut Aapo Niemi muistutti, etteivät paperiliittolaisten eivät taipuneet palkattomaan työajan pidennykseen ja taistelivat lakollaan myös muiden työntekijöiden puolesta. (Kuva: Senja Niemi)

Nyman muistutti, että joustot, yllättävät työpäivän jatkamiset, tuplavuorot ja niistä maksettavat hälytysrahat, ylityöt ja vuokrafirman kautta otetut työntekijät myös maksavat paljon enemmän kuin omat, vakituiset työntekijät.

– Miksi tässä sote- ja kunta-alojen palkka-asiassa ei toimi markkinatalous, ja kysynnän ja tarjonnan laki? Jos nykyisellä palkalla ja nykyisillä ehdoilla ei löydy työntekijöitä, jonkin täytyy muuttua. Itse näen, että tärkeimmät asiat työelämässä ovat riittävä palkka, hyvä johtaminen ja hyvä työilmapiiri. Kun nämä ovat kunnossa, työntekijöitä kyllä riittää, tiivisti Anne Nyman.

Solidaarisuutta yli rajojen

Kangasalla puhunut pääluottamusmies ja Pirkanmaan vasemmiston varapuheenjohtaja Aapo Niemi nosti myös puheessaan esiin sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmien suurimmat syyt: työn vaativuuteen nähden liian pieni palkka, liian alhaiset henkilöresurssit, heikot työolot, kuormittavat työajat sekä ja kuten huono ja ymmärtämätön.

– Sen sijaan, että keskityttäisiin näihin ongelmiin, ratkaisuja etsitään heikentämällä kelpoisuusvaatimuksia ja hamstraamalla hoiva-avustajia ulkomailta, kuten Tampereen ja Turun kaupungit Filippiineiltä. Tällaiset ratkaisut ovat äärimmäisen ongelmallisia monellakin tapaa. Ensinnäkin alennetaan meillä osaajien kelpoisuusvaatimuksia ja ammattitaitoa, ja toisaalla edistetään entisestään aivovuotoa maista, joissa on huomattavasti suurempi tarve koulutetulle työvoimalle, samalla kun meillä on yli 70 000 hoitoalan ammattilaista vaihtanut alaa, arvioi Aapo Niemi.

Aapo Niemi muistutti puheessaan ammattiyhdistysliikkeen keskinäisestä solidaarisuudesta ja kertoi osallistuneensa Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liivit päällä hoitajien mielenosoitukseen antaakseen täyden tukensa paitsi hoitajien myös kaikille muille julkisen puolen työntekijöiden palkankorotus- ja työolojen parantamisvaateille.

– Minulla ei ole yhtään kateutta heidän palkankorotustavoitteitaan kohtaan. Julkinen sektori on tämän yhteiskunnan selkäranka ja siihen voin tukeutua, kun minulla tai läheisilläni on avun tarve suurin. He ovat hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja minä maksan ilomielin lisää veroja, jotta nämä raudanlujat ammattilaiset saavat ansaitsemansa palkan ja työolot, totesi Niemi.

Hyvinvointia myös eläimille

Työstä ja sen tekijöistä puhui myös Valkeakosken vasemmiston puheenjohtaja Risto Saarinen Valkeakosken vappujuhlassa. Hän muistutti, että vaatimukset yleisistä ja yleissitovista työehtosopimuksista ja riittävän hyvistä työoloista turvaavat erityisesti nuoria, jotka eivät aina osaa tai muista katsoa omien oikeuksiensa perään.

Yhteiskunta ei voi rakentua sen varaan, että oletetaan jokaisen yksilönä pystyvän muuttumaan, sopeutumaan, venymään, neuvottelemaan ja tasapainoilemaan loputtomiin työelämän keikkuvalla trapetsilla. Me tarvitsemme jatkossakin tasapainottavia ja tasa-arvoistavia toimia, ettei Suomesta tule vain harvojen hyvinvointivaltio. 

Puheessaan Risto Saarinen laajensi hyvinvoinnin vaateen ja oikeuden koskemaan kaikkia eläinlajeja eikä vain ihmistä.

Yhteiskunnan tavoitteena on oltava kaikkien, niin ihmisten kuin eläintenkin hyvinvointi. Tällä hetkellä yhteiskuntamme käyttää eläimiä hyväksi sellaisilla tavoilla, jotka tulevat tulevaisuudessa olemaan häpeäksi meidän aikamme ihmisille, arvioi Saarinen.

– Eläin ei ole arvokas siitä saatavan hyödyn takia, vaan eläin on arvokas itsessään. Ihmisestä kertoo paljon, miten hän kohtelee niitä, jotka ovat häntä itseään heikommassa asemassa, muistutti Valkeakoskella puhunut Risto Saarinen. (Kuva: Anna Weckström)
Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:
Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.