Yhdyskuntalautakunta kokousti tiistaina viimeisen kerran ennen kesätaukoa. Peltolammilla ja Multisillassa kaivataan maltillista kehitystä, eikä harkinta olisi haitaksi Amurissakaan. Kaupungin virastotalon takapihan parkkipaikat menivät tunteisiin.
Aloitetaan Peltsusta ja Multsusta. Siellä asukkailta on lähiökehitysohjelman yhteydessä kerätty asukkailta toivomuksia alueen kehityssuunnasta. Palaute oli pääpiirteissään samaa, jota olen itse kuullut alueen asukkailta vasemmiston kahviteltoilla: alue halutaan säilyttää luonnonläheisenä ”metsälähiönä”, harrastusmahdollisuuksia eri-ikäisille kaivataan lisää ja Peltolammilla ollut ikäihmisen tapaamispaikka halutaan takaisin. Toiveissa on myös penkkejä katujen varsille. Aika kohtuullisia toivomuksia siis.
Kovin mittavaa täydennysrakentamista Peltolammille ja Multisiltaan ei olekaan tulossa. Peltolammille vanhan Valion teollisuusalueen ympärille kaavaillaan uutta Lakalaivan hyvinvointikeskusta, jossa olisi uusi koulu, ikäihmisten palveluja ja myös asuntoja.Vanhan Peltolammin koulun paikalle on tulossa asuintaloja, kun koulu siirtyy hyvinvointikeskukseen. Multisiltaan on tulossa uuden päiväkodin naapuriin asuntoja noin 250 asukkaalle.
Maltetaanko Amurin vehreys säilyttää?
Amurissakin tapahtuu. Pitkään kaavaillusta Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun kulmakorttelista on nyt valmistumassa ehdotus. Sen mukaan nykyiset vuosina 1969 ja 1970 valmistuneet kolmikerroksiset elementtitalot puretaan, ja niiden tilalle tulee L-kirjaimen muotoinen kokonaisuus, jossa yksi yhdeksänkerroksinen ja kaksi viisikerroksista taloa. Viitesuunnitelmaa itse rakennuksesta meille ei ollut näyttää, mutta sen verran laatuun on kiinnitetty huomiota, että julkisivujen pitäisi olla pääosin paikalla muurattua tiiltä.
Asemakaavaehdotusta tehdään tontin omistavan taloyhtiön aloitteesta. Mittava täydennysrakentaminen voikin olla iso rahallinen houkutin alueen taloyhtiöille. Toivottavasti touhussa säilyy silti tolkku. Nykyisen Amurin plussa on puistomaisuus, ja havainnekuvissa uudessakin Amurissa on paljon vihreää. Isot komeat puut sijaitsevat kuitenkin taloyhtiöiden tonteilla. Jos ne rakennetaan täyteen, lopputulos voi olla ankea niin asukkaille kuin kaupunkikuvalle.
Puita vai asfalttikenttä virastotalon sisäpihalle?
Eniten lautakuntaa innosti kaupungin virastotalon laajennus. Laajennus toteutuu, kun on Frenckellin kiinteistö on myyty ja siellä oleville kaupungin viranhaltijoille tarvitaan uudet tilat. Laajennus tulee Puutarhakadun puolella olevan yksikerroksisen siiven tilalle.
Viisikerroksisen laajennusosan arkkitehtuuri pyrkii olemaan päivitetty versio vanhan osan tyylistä. Vanha osahan on suojelukohde aikakautensa tyylisuunnan edustajana. Kieltämättä siitä huokuu kaikin tavoin 1960- ja 1970-lukujen arkkitehtuuri, josta ollaan perustellusti montaa mieltä. Omaan silmääni laajennusosa ei ole ainakaan pahempi kuin vanha puoli.
Kiivain keskustelu käytiin virastotalon takapihasta. Nykyisinhän se on asfalttikenttä, jossa on parkkipaikkoja. Niiden tilalle on tulossa puita ja muuta kasvillisuutta, mikä ilahduttanee myös naapureita. Tämä ei sopinut kaikille. Kokoomus esitti, että parkkipaikat säilytetään. Esitys hävisi äänestyksen 6-5. Parkkipaikoista ei tule pulaa, sillä virastotalon naapurissa on yksi parkkiluola ja kaksi parkkitaloa.
Nuorisotalo Salhojankadulle
Esityslistalla oli myös jo muutamaan kertaan käsittelyssä ollut Salhojankatu 5:n asemakaava. Se hyväksyttiin. Nykyisen kolmikerroksisen vuonna 1990 rakennetun talon tilalle tulee 5-6-kerroksinen asuintalo. Taloon tulee nuorisoasuntoja, mikä on tietysti hyvä. Sen sijaan itse rakennus on ainakin viitesuunnitelmien mukaan tylsä laatikkosommitelma.
Sain kuitenkin viranhaltijoilta lupauksen, että arkkitehtuuriin kiinnitetään vielä huomiota ja että Salhojankadun puolelta talon tieltä kaadettava puurivi korvataan, kun katua kehitetään tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.