Olen aluevaltuuston henkilöstöjaoston jäsen. Minulle tuli aivan täysin yllätyksenä, että aluevaltuuston henkilöstöjaoston yksimielinen esitys henkilökuntaeduista Pirkanmaan hyvinvointialueen työntekijöille torpattiin aluehallituksessa. Suoraan sanoen ei ollut edes käynyt mielessä, että niin voisi tapahtua.
Mehän haluamme, että terveyskeskukseen saa helposti ja nopeasti yhteyden, ja haluamme, että ihminen pääsee hoitoon viivytyksettä. Kaikki kuitenkin tietävät, että tällä hetkellä on vaikea saada työntekijöitä hoitoalalle, koska sosiaali- ja terveyspuolella vallitsee työvoimapula.
Ajattelen, että Pirkanmaan hyvinvointialueen pitäisi olla hyvä ja houkutteleva työnantaja. Työntekijäpulaa voi toki paikallisesti helpottaa palkalla, niin kuin Keravalla nähtiin: siellä nostettiin sosiaalityöntekijöiden palkkoja 400 eurolla, ja kaikki paikat saatiin täytettyä. Aiemmin joihinkin virkoihin ei ollut yhtäkään hakijaa.
Vaan miten me erotumme muista, kun tuollaisilla palkankorotuksilla emme kuitenkaan pysty kilpailemaan? Meidän kannattaisi todellakin nyt panostaa työvoiman pysyvyyteen ja hyvinvointiin!
Sosiaali- ja terveysalan työ on usein kiireistä ja paineista. Yksi pieni keino helpottaa stressiä ja työstä irtaantumista vapaa-ajalla on tukea liikuntaa ja kulttuurista nauttimista. Liikunta- ja kulttuurietu on nykyaikaa, ja työntekijöitä tosiaan kannattaa kannustaa liikkumaan ja virkistäytymään. Se voi pidemmän päälle näkyä ihan sairauspoissaolojen vähentymisenä. Esitimme työntekijöille vuodessa 200 euron kulttuuri- ja liikuntaetua, ja tämäkin sitten oli kuulemma liikaa.
Jäin näin jälkeenpäin miettimään myös, painotettiinko hallituksessa sitä, että työnantajan antaman ateriaedun kustannus oli laskettu sen mukaan, että jokaikinen työntekijä sitä hyödyntäisi. Näinhän ei kuitenkaan tule käymään, eli kokonaiskustannus ei suinkaan tule olemaan niin suuri kuin mitä esityksessä luki.
Tässäpä vielä hyvä esimerkki, miten pienellä asialla voi saada ihmisille pahan mielen: esitimme, että työntekijät saisivat kahvit ja teet työnantajan puolesta. Se ei olisi maksanut paljoa, ja se olisi varmasti tuonut hyvää mieltä työntekijöille, mutta eipä mennyt läpi. Pienellä asialla voi saada paljon goodwilliä, tai sitten ihmiset hyvinkin pahalle mielelle. Tällaiset pienet asiat muistetaan pitkään.
Tosiaan me kaikki eri puolueiden edustajat henkilöstöjaostossa olimme lähettäneet esityksen yksimielisesti eteenpäin, ja hyvinvointijohtaja oli esittänyt hallitukselle, että esitys hyväksytään, mutta ei. Kyllä tämä oli kuin märkä rätti naamalle. Miltä tämä työntekijöistä tuntuu, voin vain kuvitella. Arvostettu piste com?
Mitä, jos kuitenkin tarjottaisiin työntekijöille asioita, jotka auttavat jaksamaan? Väitän, että se on meidän aivan jokaisen etu.
Kirjoittaja on Pirkanmaan hyvinvointialueen vasemmistoliiton valtuutettu ja aluehallituksen henkilöstöjaoston jäsen.