Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuustoryhmä sai kattavan tietopaketin Ylöjärven VPK:n toiminnasta lauantain Ylöjärven vierailullaan. Valtuutetuista Anna Kontula, Anne Nyman, Milka Hanhela, Jouni Sirén ja Mikko Aaltonen sekä strategia- ja tulevaisuusvaliokunnan varajäsen Katja Kotalampi osallistuivat vierailuun paloasemalla. Tutustumiskäynnin jälkeen ryhmä suuntasi tapaamaan paikallisia Ylöjärven torille, jossa mukana oli myös Ylöjärven vasemmiston aktiiveja ja varavaltuutettu Satu Kosola.
Pirkanmaan pelastuslaitokseen kuuluu 63 paloasemaa, joista 17 on vakituisesti miehitettyjä ja vuorokauden ympäri toimivia. Sopimuspalokuntia toimii Pirkanmaalla 49.
Ylöjärvellä on VPK:n lisäksi myös ympärivuorokautinen, uusi Teivon paloasema. Aluevaltuustoryhmä kävi tutustumassa Ylöjärven vanhaan paloasemaan, jota esittelivät palokunnanpäällikkö Sami Lindfors sekä Ylöjärven VPK:n hallituksen puheenjohtaja Marko Konttinen.
– Meidän tehtäviimme kuuluvat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, pelastustehtävät ja varautuminen erilaisiin suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin, Lindfors avasi pelastustoimen toimenkuvaa alkuun.
Sopimuspalokuntien merkitys on suuri
Sopimuspalokuntatoiminta on merkittävä osa pelastustoimea. Sopimuspalokunnilla on Suomessa 709 asemaa, kun taas vakinaisesti miehitettyjä, päätoimisia paloasemia on 112. Henkilöstömäärissä palkattuja, vakinaisia työntekijöitä on pelastustoimella noin 4 000, kun taas VPK:n hälytyskelpoista henkilöstöä on peräti 13 400. Sopimuspalokunnista osa maksaa palkkaa, mutta osa ei, joten toiminta pyörii pitkälti vapaaehtoisuuden varassa. Ylöjärvellä työstä maksetaan.
Eroja sopimuspalokuntatoiminnan ja vakituisen toiminnan välillä löytyy työn päätoimisuuden ja vapaaehtoisuuden lisäksi tietysti koulutuksesta. Ammatikseen pelastustyötä tekevät ovat käyneet koulutuksen Helsingin tai Kuopion pelastusopistossa. Sopimuspalokunnissa kouluttaudutaan käymällä kursseja. Kalustossa puolestaan ei ole eroja.
– Sopimuspalokuntatoiminnassa on sekin puoli, että tätä tehdään päivätyön ohella. Jos yö menee pelastustöissä, on siitä sitten selvittävä aamulla vielä päivätyöhön, Konttinen kertoi.
Monet VPK:n hälytyskelpoisista jäsenistä eivät siten pysty osallistumaan kaikkiin tehtäviin, sillä joka työ ei sitä salli. Konttinen itse kertoo olevansa pääosin etätyössä, mikä helpottaa arjen suunnittelua VPK-toiminnan ja työnteon parissa. Pulaa tekijöistä ei ole kuitenkaan ollut.
– Meillä on onneksi paljon sitoutunutta väkeä, hän kiitteli Ylöjärven tilannetta.
Ylöjärven VPK:lla on hieman yli sata jäsentä. Yhdistyksen hälytysosastoon kuuluu 39 jäsentä. Hälytysosaston lisäksi yhdistyksellä on naisosasto, nuoriso-osasto sekä veteraaniosasto. Hälytystoimintaan osallistuvat hälytyskelpoiset hälytysosaston jäsenet, jotka ovat käyneet vaadittavat kurssit ja osallistuvat viikoittaisiin harjoituksiin.
– Meillä on viiden minuutin lähtövalmius. Viidessä minuutissa siitä, kun kutsu tulee, meitä täytyy olla siis riittävän monta asemalla valmiina lähtöön. Miehitetyllä paloasemalla valmius on minuutti, Lindfors kuvaili.
Suurin osa tehtävistä on Ylöjärvellä, mutta muihinkin kuntiin lähdetään tarvittaessa. Tänä vuonna hälytyksiä on ollut tammikuusta elokuuhun 111 ja jokaiseen tehtävään on osallistunut keskimäärin kuudesta seitsemään henkilöä. Tehtävistä 21 prosenttia on ollut liikenneonnettomuuksia ja rakennuspaloja 11 prosenttia.
Tulevaisuus asettaa pelastustoimelle haasteita
Pelastustoimi tarvitsee lisää tekijöitä. Koulutustarve kasvaa henkilöstön eläköityessä. Sekä vakituiset paloasemat että sopimuspalokunnat saattavat kohdata haasteita tekijöiden löytämisessä. Tällä hetkellä VPK-toiminta kattaa suurimman osan pelastustoimen tehtävistä. Lindfors ja Konttinen korostavat, että VPK-toiminta on usein elämän mittainen sitoutuminen, jossa nuoriso-osastosta kuljetaan lopulta veteraaniosastoon. Miehet arvelevat, että nykypäivänä tämänkaltainen sitoutuminen on heikompaa.
Hankalaa on myös ajokorttiuudistuksen asettama vaikeus saada kuorma-autokortti: C-korttia ei ilman erityislupaa voi suorittaa alle 21-vuotiaana ja kortin hinta on noussut merkittävästi. Hälytystehtävissä kuorma-autokortti on kuitenkin oleellinen.
Vuoden 2023 alusta pelastustoimi siirtyy soten mukana hyvinvointialueille, mikä on aiheuttanut alalla huolta rahoituksesta. Uudistuksessa tavoitteena on parantaa pelastustoimen palveluita, mikä vaatii tietysti resursseja. Sopimuspalokuntien liitto on esittänyt huolta siitä, vähenevätkö sopimuspalokuntien resurssit uudistuksen myötä.
Tulevaisuudessa myös haastavammat tehtävät voivat lisääntyä, sillä maastopalot sekä myrskyjen ja ukkosten aiheuttamat tuhot saattavat työllistää pelastustoimea entistä enemmän, kun ilmastokriisi ja ympäristökatastrofi syvenevät. Maastopalon sammutus on usein pitkä ja yhteistyötä vaativa ponnistus ja helteiden pitkittyessä ja yleistyessä on todennäköistä, että palot vaivaavat useammin ja ovat entistä tuhoisampia.
