Vuoden viimeinen aluevaltuuston kokous oli vasemmiston aluevaltuustoryhmän kannalta menestyksekäs. Sekä valtuutettu Kukka Kunnarin ponsiesitys asiakasmaksutasojen tarkastelusta että valtuutettu Leena Saarelan ponsi omaishoidon tukitasoista hyväksyttiin molemmat yksimielisesti. Lisäksi valtuustoryhmän jättämä ryhmäaloite ohjelmistoavusteiseen työvuorosuunnitteluun siirtymisen keskeyttämisestä keräsi 45 allekirjoitusta.
Talousarviokäsittelyn aikana Saarela teki ponsiesityksen omaishoidon tukitasojen tarkastelusta ja tarkistamiseen varautumisesta. Taustalla on aluehallituksen päätös yhtenäistää omaishoidon tuen kriteerit ja suuruudet, mikä tarkoittaa joissakin kunnissa tuen pienenemistä.
Valtuustoryhmän jättämä aloite ohjelmistoavusteiseen työvuorosuunnitteluun siirtymisen keskeyttämisestä sai laajaa kannatusta. Yli puolet hyvinvointialueen valtuutetuista allekirjoitti sen. Aloitteessa on kyse siitä, että hyvinvointialueella suunnitellaan siirtymistä yksiköissä tai yhteisöllisesti tehtävästä työvuorosuunnittelusta keskitettyyn suunnitteluun, joka tehdään ohjelmiston avulla.
Käytännössä muutos tarkoittaisi merkittäviä heikennyksiä hyvinvointialueen henkilöstön mahdollisuuksiin vaikuttaa omiin työvuoroihinsa. Luottamushenkilöt eivät ole tehneet päätöstä uuteen työvuorosuunnittelun malliin siirtymisestä, mutta viranhaltijat ovat valmistelleet asiaa ja tuoneet suunnitelman tiedoksi henkilöstöjaostolle.
Ympäristön huomioiminen mukana strategiassa, osallisuutta toivotaan
Yli kahdeksan tuntia kestäneessä kokouksessa päätettiin ensi vuoden talousarviosta sekä vuosien 2023–2025 taloussuunnitelmasta ja vuosien 2023–2025 strategiasta. Aiemmin kaupunginaluehallituksessa strategiaan saatu vasemmiston ryhmän lisäys ilmastokriisin ja luontokadon huomioimisesta hyvinvointialueen toiminnassa herätti valtuustossa paljon keskustelua, kun perussuomalaisten ryhmä esitti lisäyksen poistamista. Perussuomalaiset perustelivat esitystään ilmastoahdistuksen lisääntymisen ja ilmastokriisistä puhumisen välisellä yhteydellä. Perussuomalaisten esitys hävisi äänestyksen.
Vasemmiston aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Anna Kontula kommentoi ilmasto- ja ympäristökatastrofia jo ryhmäpuheenvuorossaan:
– Olemme siirtyneet ennustettavuuden maailmasta yllätysten aikaan. Kiihtyvä ympäristökatastrofi tuottaa lähivuosina suoraan ja välillisesti sokkeja, jotka pakottavat yhteiskunnan reagoimaan nopeasti. Tulevaisuuden avainsana on siksi resilienssi. Yhteiskunnan ydintoiminnot on suunniteltava siten, että osaamista ja voimavaroja riittää myös poikkeustilanteiden hoitoon. Palvelujärjestelmien on oltava niin hyvässä kunnossa, että stressipiikit eivät johda toimintakyvyttömyyteen.
Valtuutettu Minna Minkkinen toivoo, että jatkossa hyvinvointialue kehittäisi osallistamisen menetelmiä. Hän pitää strategian laatimista huonona esimerkkinä osallisuudesta.
– Osallisuus ei voi olla vain asiakaspalautteiden antamista, verkkokyselyjä ja asiakasraateja. Meidän pitää aktiivisesti etsiä ja löytää ne asiakasryhmät, jotka eivät osallistu muodollisiin tilaisuuksiin. Vauvat, muistisairaat ja päihdeongelmista kärsivät on otettava mukaan. Nyt tämän strategian tekoon on osallistunut reilu 2600 pirkanmaalaista verkkokyselyn kautta. Toivon, ettei kukaan pidä tätä esimerkkinä osallisuudelle, Minkkinen kommentoi.
Esitystä asiakasmaksutasojen tarkastelusta kannatettiin
Kukka Kunnarin yksimielisesti hyväksytyssä ponsiesityksessä toivotaan, että asiakasmaksutason vaikutuksia seurataan ja tulevaisuudessa maksuja voitaisiin alentaa tai luopua niistä kokonaan, mikäli tämä osoittautuisi esimerkiksi ennaltaehkäisyn tai oikea-aikaisen hoidon saamisen kannalta tarpeelliseksi tai taloudellisesti kannattavaksi.
– Pienituloiset jättävät tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttämättä asiakasmaksujen vuoksi. Avun saamisen pitkittyminen taas pahentaa ongelmia ja monimutkaistaa tilanteita, mikä lisää sekä kärsimystä että lopulta myös kustannuksia, Kunnari perustelee esitystään.
Kontulan puheenvuorossa asiakasmaksujen merkitys hoidon oikea-aikaisuuteen nousee myös esiin. Kontula puhuu voimakkaasti asiakasmaksujen hyödyllisyyden tarkastelun puolesta:
– Kolmiportaisessa terveydenhoitomallissamme ylimmälle askelmalle pääsevät varakkaat yksityisine terveysvakuutuksineen. Seuraavalla ovat työterveyshuollon piiriin kuuluvat työntekijät. Kuntien vähitellen rapautettua terveyskeskusjärjestelmää käyttävät sitten silpputyöläiset, mikroyrittäjät, pienituloiset, lapset ja vanhukset. Sote-uudistuksen suuria tavoitteita on saattaa avoterveydenhuolto takaisin sille mallille, että jokainen saa oikeaa hoitoa oikeaan aikaan. Tässä onnistuminen vähentäisi myös kalliin erikoissairaanhoidon taakkaa. Tiedämme, että maksut estävät oikea-aikaista palvelujen saamista ja siten vähentävät näiden palvelujen tehokkuutta ja yhdenvertaisuutta. Sen sijaan meillä ei ole tutkimustietoa siitä, ovatko ne edes taloudellisesti kannattava tapa rahoittaa palveluja – asiaa pitäisi selvittää mitä pikimmin.