Artikkeli: Pirkanmaa

6.6.2023 klo 15:30

Aluevaltuusto kokoontui vielä ennen kesätaukoa – sakkomaksuihin ja hallintosääntöön muutoksia

Aluevaltuusto kokoontui maanantaina viimeisen kerran ennen kesätaukoa. Vasemmiston valtuustoryhmä teki kokouksessa yhden ponsiesityksen sekä yhden muutosesityksen. Molemmat hävittiin. Kuvassa valtuutetut Minna Minkkinen, Kukka Kunnari, Jouni Sirén (alarivi), Mikko Aaltonen, Leena Saarela, Mervi Veijola, Anne Nyman ja Milka Hanhela (ylärivi). (Kuva: Anna Weckström)

Aluevaltuuston kesätaukoa edeltävässä kokouksessa tehtiin henkilövalintoja ja hyväksyttiin muutoksia asiakasmaksukäytänteisiin sekä hallintosääntöön. Aluehallituksen kokoonpanoon tuli muutoksia ja vasemmisto sai sovitusti lisäpaikan. Valtuutettu Milka Hanhela nousee aluehallituksen jäseneksi ja varavaltuutettu Sinikka Torkkola varajäseneksi.

Aluevaltuuston puheenjohtajisto vaihtui, sillä kansanedustajiksi valitut puheenjohtajat luopuivat puheenjohtajan tehtävistään. Puheenjohtaja Lauri Lylyn (sd.) tilalle valittiin Johanna Loukaskorpi (sd.), ensimmäisen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikosen (kok.) tilalle valittiin Aleksi Jäntti (kok.) ja toisen varapuheenjohtaja Miko Bergbomin (ps.) paikalle valittiin Erja Pelkonen (ps). Perussuomalaisten ryhmästä kaksi kansanedustajaksi kevään vaaleissa valittua valtuutettua erosi tehtävästään aluevaltuustossa kokonaan.

Vasemmiston ryhmä paheksuu mielenterveyspalveluiden sakkomaksuperiaatteita

Kokouksen listalla oli tarkennuksia asiakasmaksuihin. Yhtenä tarkennuksena ja muutoksena asiakasmaksukäytänteisiin oli peruuttamattomien käyttämättä jätettyjen palveluiden sakkomaksuissa. Kun aiemmin mielenterveyspalveluiden käyttämättä jättämisestä ei peritty maksua, oli pohjaesityksessä nyt yli 50 euron sakkomaksu. Maksu voidaan kuitenkin jättää perimättä, mikäli katsotaan, että syy palvelun käyttämättä jättämiseen ilman peruutusta on hyväksyttävä.

Valtuutettu Kukka Kunnari esitti valtuutettu Milka Hanhelan kannattamana ponnen, että mielenterveyspalveluiden ja psykiatristen poliklinikoiden käyttämättä jääneiden aikojen maksuja kohtuullistetaan ja huomioidaan palveluiden erityinen luonne sekä hoitokontaktin katkokset mahdollisena osana oirekuvaa. Ponnessa myös esitetään, että sakkomaksun tulisi olla suhteessa siihen, kuinka paljon näihin verrattavissa olevat palvelut asiakkaalle yleisesti maksavat. Ponsi ei mennyt läpi äänin 21–56 ja kaksi tyhjää ääntä.

– Psykiatrian palveluista puhuttaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että hoitokontaktin katkokset voivat olla osa hoidettavan sairauden oirekuvaa, ja että kontaktin ylläpito on hoidollisesta näkökulmasta tärkeää tehdä mahdollisimman helpoksi. Mikäli potilas toistuvasti jättää saapumatta ajoilleen, on syytä selvittää, onko hänellä esimerkiksi sosiaalityön tuentarvetta. Ei henkilöstön pitäisi joutua arvioimaan sitä, millainen käytös oikeuttaa maksun perintään ja millainen ei – tämä pönkittää hoitosuhteen valta-asetelmaa, Kunnari perusteli ponttaan.

– Toimeentulon ongelmat voivat paitsi pahentaa myös aiheuttaa mielenterveysongelmia. Sakkomaksua ja sen tasoa on perusteltu sillä, että meillä on iso ruuhka mielenterveyspalveluissa ja psykiatriassa ja näin onkin, mutta palveluiden ruuhkautuminen ei ole asiakkaiden vika, Hanhela totesi kannatuspuheenvuorossaan. 

Valtuutettu Anna Kontula kommentoi keskustelua kritisoimalla sakottamisen pohjautumista hyväksyttävälle syylle.

– Työntekijät, joita ei ole maksupalveluihin erityisesti koulutettu ja joiden tietämys asiakkaiden tilanteista saattavat vaihdella hyvinkin paljon, päättävät, kuka maksun saa ja kuka ei saa. Puhumme sanktioluonteisista maksuista ja määräämme sanktioita pärstäkertoimen tai puhelinsoiton perusteella, sen perusteella, miten ihmiset pystyvät suorittamaan odotuksia, joita yhteiskunnassamme normitetaan hyvinä tai huonoina syinä. Se ei ole kauhean kestävää pidemmällä aikavälillä, Kontula huomautti.

Viranhaltija perusteli pohjaesitystä muun muassa työntekijöiden asiantuntemuksella sekä sillä, että sakkomaksut vähentävät palveluiden käyttämättä jättämistä. Muista ryhmistä kuultiin myös puheenvuoroja, joissa kritisoitiin pontta siitä, että se asettaa terveydenhuollon asiakkaita eriarvoiseen asemaan. 

Luottamushenkilöiden valta hankintoihin supistui

Kokouksessa asialistalla oli myös hallintosääntömuutoksia. Yhtenä muutoksena esitettiin, että jatkossa aluehallitus päättäisi yli 30 miljoonan tavara-, hankinta- ja palveluhankinnoista, kun aiemmin raja on ollut 10 miljoonaa. Aluevaltuusto ei myös esityksen mukaan jatkossa päättäisi yli 30 miljoonan hankinnoista, vaan valtuusto ohjaisi hankintoja ainoastaan palvelustrategian, hankintaohjelman ja palveluverkon periaatteiden kautta. 

Valtuutettu Jouni Sirén esitti, että tavaroiden ja palvelujen hankintasäännökset aluehallituksen ja hyvinvointialuejohtajan hankintavaltuuksien euromääristä pidettäisiin ennallaan, eli aluehallitus päättäisi edelleen yli 10 miljoonan euron hankinnoista ja aluevaltuusto päättäisi edelleen yli 30 miljoonan hankinnoista. Esitystä kannattivat valtuutettu Milka Hanhela sekä valtuutettu Petra Schulze-Steinen (kesk.) Esitys ei kuitenkaan saanut riittävää kannatusta ja se hävittiin äänin 17–53 ja neljä tyhjää ääntä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *