Romulan Taiteellinen Teatteri on koostanut juhlanäytelmäänsä kohtauksia teatterin eri esityksistä. RTT40 – Olematon kudelma on esitteen mukaan ”surrealistinen kollaasi kohtauksista neljänkymmenen vuoden ajalta. Tunnelmat muuttuvat ja kohtalot vyöryvät näyttämölle. Hahmot sortuvat, nousevat ja nivoutuvat toisiinsa. Perinteemme mukaisesti kaikenikäiset näyttelijät heittäytyvät yhdessä rooliensa riepoteltavaksi.”
Kati Juurikka on tämän kesän esityksen ohjaaja yhdessä Jaakko Karjulan kanssa.
– Näytöksessä uidaan surrealistisesti läpi eri vuosien esitysten, kuvailee esitystä Juurikka.
Olemattomassa kudelmassa eri kohtauksilla ei sinänsä ole kytköstä keskenään. Kyseessä on ikään kuin historiakatsaus, jossa vanhoja teatterilaisia eli ”romuja” on esityksessä mukana ääninä. Katsojan ei tarvitse seurata pitkää juonikulkua, vaan hän voi kokea vahvoja tunnetiloja erilaisina vaihtelevina kokonaisuuksina. Esimerkiksi miltä tuntuu, kun sama näyttelijä tekee yhtäkkiä täysin erilaisen roolin.
– Myös puvustuksessa on pyritty hakemaan herkullisia yksityiskohtia vuosikymmenien varrelta, kertoo Karoliina Nikitin.
RTT:n tavoite on esittää sekä suomalaisia että maailman teatterihistorian klassikoita. RTT:n ensimmäinen, vuoden 1983 näytelmä oli J.M. Syngen Vihreän saaren sankari. Tämän jälkeen ovat seuranneet näytelmät muun muassa Dario Folta, Aristofaneelta, Minna Canthilta, Mika Waltarilta, Raimo Laaksoselta, Michael Endeltä, Panu Rajalalta, Sirkka Laineelta, Maria Jotunilta, Anna Krogerukselta ja Hella Wuolijoelta. Suurehkoja esityksiä on ollut viitisenkymmentä.
Kiikkalainen runoilija Kaarlo Sarkia on ollut teatterin esitysten keskeinen aihe. Teatteri on tehnyt neljä suurta Sarkia-näytelmää ja käyttänyt useita Sarkian runoja esityksissään. Sarkian 90-vuotisjuhlavuonna, 1992 Kokemäenjoen rannalle Kiikan keskustan tuntumaan rakennettiin vuonna 1992 ulkoilmanäyttämö. Se sijaitsee lähellä Sarkia-museota, jota ylläpitää Sarkia-seura. Näyttämö on toiminut RTT:n pääasiallisena ulkoesityspaikkana ja myös tämän kesän näytelmä esitetään siellä.
Shakespeare keihäänkärkenä
Sittemmin William Shakespearen näytelmistä on tullut teatterin eräänlainen keihäänkärki. Ensimmäinen Shakespeare-esitys oli vuoden 1996 Myrsky, jonka ohjauksesta vastasi Chris Spring Isosta-Britanniasta. Esitys Shakespearelta on ollut RTT:n tavoitteena joka viides vuosi, mutta pitkän linjan RTT:läiset Kati Juurikka ja Karoliina Nikitin laskeskelevat, että näitä on ollut hieman useammin. Esimerkiksi Macbeth toteutettiin, kun teatteri täytti 30 vuotta.
Shakespearen näytelmien visualistina on toiminut alusta asti Joanne Greenwood ja hän on myös valinnut Shakespearen näytelmien brittiläiset ohjaajat. Brittiläis-suomalainen yhteistyö Shakespearen parissa lähti kehittymään kun Greenwood tutustui Kaarina Karjulaan toimiessaan opettajana Huittisissa Länsi-Suomen opistossa. Kaarina Karjula perusti Romulan Taiteellisen Teatterin ja on toiminut sen kantavana voimana alusta asti. Häneltä oli lähtöisin myös ajatus kansainvälisestä yhteistyöstä.
– Kansainvälistä kulttuurivaihtoa helpotti Suomen liittyminen Euroopan unioniin 90-luvun puolivälissä, mutta sittemmin brexit taas on vaikeuttanut yhteistyötä. Talous ja hallinto on nyt huomattavasti vaikeampaa kuin ennen brexitiä ja korona-aika toi joksikin aikaa ylimääräiset haasteensa, kertoo Kati Juurikka.
Esimerkkinä kansainvälisestä yhteistyöstä voidaan mainita vuoden 2010 esitys Julian varjossa (ohjaus Sami Vehmersuo). Näytelmä jatkaa siitä, mihin Romeo ja Julia päättyi. Näytelmä perustuu Britanniassa vuosittain järjestettävään kirjoituskilpailuun, jonka tarkoituksena on saada teatterikäsikirjoituksia nuorille näyttelijöille. Sharman McDonaldin voittotekstin käänsivät RTT:läiset Anni Haapanen ja Emilia Karjula.
– Tähän esitykseen RTT haki nuoria, joilla ei tarvinnut olla teatteritaustaa tai -kokemusta. Todella lahjakkaita nuoria löytyi, osa heistä on lavalla tänäkin kesänä, kertoo Juurikka.
“Romuksi” kaikki halukkaat
RTT on yhteisöteatteri, joka on aloittanut kansalaisopiston näytelmäpiirinä. Syksyllä 1982 perustettiin Äetsän Tykki ja Romu ja ensimmäinen näytös toteutettiin seuraavana vuonna. Yhteisöteatterin ajatuksena on tasavertaisuus. Mukaan yhteisöön pääsee pienestikin, vaikka vain ompelemalla esiintymisvaatteita ellei muuhun aika ja mahdollisuudet riitä.
– Joku voi olla tehnyt 19 hienoa roolia ja joku toinen ei ole ollut koskaan lavalla, mutta pyrimme siihen, että olisimme kohtuullisen tasavertaisesti kaikki mukana sillä ajatuksella, että yhdessä yllämme korkealle ilman minkäänlaista tähtikulttuuria, kertoo Juurikka.
– Riippumatta iästä, sukupuolesta, sosiaalisesta, uskonnollisesta tai poliittisesta taustasta kaikki tekevät yhdessä samaa juttua, sanoo Karoliina Nikitin.
RTT yrittää saada kaikille halukkaille mahdollisuuden päästä esiintymään. Vain Kuningas Leariin toteutettiin yleinen haku, koe-esiintyminen ja karsinta, jolloin osa halukkaista jouduttiin jättämään pois. Tämäkin tosin johtui pelkästään kovista koronarajoituksista.
Periaate on, että “romuksi” pääsee, jos siltä tuntuu. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan edes halua lavalle, vaan vain mukaan tuotantotoimintaan. Viime vuoden Sarkia-esitykseen värvättiin mukaan Kiikan mopopoikia tuottamaan pärinää esitykseen.
Mukaan toimintaan tulee joka vuosi mukaan uusia ihmisiä. Vaihtuvuus on melko suurta eikä sellaisia, jotka olisivat aina mukana ole kovin monta. Suhde RTT:hen voi kuitenkin jatkua paikkakunnalta muuttamisenkin jälkeen tai elpyä vuosien jälkeen. Teatteritaiteen opetuksen puolelta toimintaan tulee kiinnostuneita, mutta puuhaaminen RTT:ssä on monella vaikuttanut toisinkin päin: moni on suuntautunut urallaan taiteen ja teatterin pariin toimittuaan ensin Romulassa.
Usein RTT:läisyys on koko perheen harrastus. Tällä hetkellä näyttämöllä ja tuotannossa touhuaa jo kolmannen polven RTT:läisiä, jotkut ovat löytäneet tämän harrastuksen parista puolisonkin. Sitä Juurikka ei pysty sanomansa mukaan arvioimaan edes suurin piirtein, kuinka monta ihmistä toiminnassa on kaikkiaan vuosikymmenien myötä ollut mukana.
– Yhdessä tuotannossa, Macbethissä vuonna 2013 oli enimmillään liki 100 henkeä, ja näistä näyttämöllä yli 40 henkeä, muistelee Juurikka.
Mahdollisimman pieni hiilijalanjälki
RTT on tarkoituksella toiminut ekologisesti ja siten, että se ei hanki omaisuutta tai tee sellaista, mistä koituu välttämättömämpää enemmän kuluja. Esimerkiksi tekijänoikeudet, vakuutukset, puhelin on maksettava, sen sijaan palkkoja ei ole maksettu lukuunottamatta joitakin satunnaisia palkkioita. Kaikki, myös ammattitaitelijat ovat tehneet talkootyötä. Teatteri selvisi periaatteensa ansiosta pandemiasta vähin vaurioin.
– Toimimme ammatillisesti, mutta intohimon tyydyttyminen on se palkka, jonka saamme, sanoo Juurikka. Lähes kaikki RTT:ssä tehdään jo olemassa olevista materiaaleista, olipa se sitten rekvisiittaa, pukuja tai mitä tahansa.
– Koska teatteri on vain hetkellinen tapahtuma pyrimme siihen, ettemme tarvitsisi mitään uutta ja että hiilijalanjälkemme olisi mahdollisimman pieni. Julisteita pitää painattaa, mutta muuten tänä vuonna olemme tähän mennessä ostaneet vain 0,6 litraa maalia ja yhdet verkkosukkahousut, heittää Juurikka.
Toiminta on mahdollista etenkin yhteistyökumppanien avulla. Kierrätysmateriaalien osalta yksi keskeisimpiä yhteistyökumppaneita on Vammalan Romu Oy. Sastamalan opiston kautta yhdistyksen on ollut mahdollista saada opetustilaa, puvusto ja sisänäyttämö. Tämänkin yhteistyön taustalla on ollut opiston ilmaisuaineiden opettajana toiminut Kaarina Karjula. Romulan Taiteellinen Teatteri on Sastamalan opiston teatteritaiteen perusopetuksen kummiteatteri, ja osa onkin perustunut opiston kursseihin.
Lipputulojen maksimointi ei kuulu RTT:n toimintaperiaatteeseen. RTT pitää lippujen hinnat mahdollisimman alhaisena, jotta kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus päästä näytökseen. Teatteri pyrkii myös mahdollisuuksien mukaan jakamaan vapaalippuja muun muassa vähävaraisille lapsiperheille kaupungin sosiaalitoimiston kautta sekä vähemmistöille ja maahanmuuttajille.
– Alennetun lipun saa kuka tahansa, joka kokee sen tarvitsevansa, ja ilman todistuksia työttömyydestä, lasten lukumäärästä tai eläkeläisyydestä, sanoo Juurikka.
– Ylipäänsä rahankeruun harrastaminen ei kiinnosta maailmassa, jossa juostaan ihan riittävästi rahan perässä, tosin jotkut näytelmät ovat silti RTT:lläkin menestyneet myös taloudellisesti, etenkin Niskavuoret ja Shakespearen yksi komedia.
– Paljon on itse asiassa sellaisia eläkeläisiä ja muita, jotka nimenomaan haluavat maksaa korkeamman hinnan kannatuksen vuoksi, toteaa Nikitin.
III
RTT40 – Olematon kudelma, surrealistinen kollaasi kohtauksista neljänkymmenen vuoden ajalta Sarkia-näyttämöllä Sastamalan Kiikassa 28.7. – 5.8.2023.