Artikkeli: Merkintöjä, Tampere

28.8.2023 klo 12:30

Konsernijaostossa puitiin veden hankintaa ja bussiliikennettä

Busseja liikenteessä
Tampereen Kaupunkiliikenteen yhtiöittämistä selvitetään. Päätös yhtiöittämisestä tai jatkamisesta liikelaitoksena tehtäneen tulevan talven aikana. (Kuva: Cai Melakoski)

Tampereen vedenhankinnan pitkäikäinen hiertymä, Tavase-tekopohjavesihankkeen päättämisestä ollaan viimein tekemässä päätöstä. Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen yhtiöittämistä ja varikkotarvetta selvitetään. Muun muassa näitä asioita Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto käsitteli kesä- ja elokuun kokouksissaan. Aloitin Tampereen kaupunginhallituksen varajäsenenä ja konsernijaoston jäsenenä kesäkuussa. Jatkossa raportoin näissä merkinnöissä konsernijaoston kokouksista heti kokousten jälkeen.

Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos, TKL on viimeinen toiminnassa oleva kaupungin liikelaitos. Muut liikelaitokset on yhtiöitetty, viimeisenä Tampereen Vesi, joka aloittaa toimintansa yhtiönä ensi vuoden alussa. TKL:stä valmistellaan parhaillaan yhtiöittämisselvitystä, ja liikelaitoksen yhtiöittämisesitys tullee päätettäväksi tulevan talven aikana. Konsernijaosto käsitteli TKL:n asioita elokuun kokouksessaan.

Mahdollinen yhtiöittäminen ei kuitenkaan tarkoita TKL:n itse ajamista bussilinjoista luopumista. Bussiliikennöinnin omalle tuotannolle on vankat perusteet. Itse ajetut bussit mahdollistavat ketterät kokeilut ja sujuvan toiminnan muutoksissa, mistä hyviä esimerkkejä ovat niin sähköbussikokeilu kuin ratikan liikennöinnin aloituksessa vaaditut nopeat muutokset. Oma tuotanto tuottaa toimintavarmuutta, mikäli ostopalveluissa on ongelmia. Lisäksi omaa tuotantoa tarvitaan kilpailutuksessa tarvittavan hintatietoisuuden vuoksi.

Oma liikennöinti edellyttää toimivaa varikkoa

Oma liikennöinti edellyttää riittävää kalustoa ja sen huoltoa. TKL:n johtokunta käsitteli toukokuun kokouksessaan uuden varikon rakentamista. TKL toimitusjohtaja Pekka Pirhonen esitti läntisen ja itäisen varikon tarveselvitys hyväksymistä jatkosuunnittelun pohjaksi. Johtokunnan jäsen Pekka Kivekäs (sdp.) puolestaan esitti varikon uudistamisen nivomista osaksi yhtiöittämisselvitystä. Kivekkään esitys voitti äänestyksen 5–4. Kivekkään esitystä kannattivat myös Jussi Kuortti (kok.), Anna Laurila (kok), Jouko Leväsluoto (ps.) sekä Paula Majava (sdp.). Vasemmistoliiton Johannes Tolonen äänesti varikkoselvityksen jatkamisen puolesta. Varikkoselvityksen jatkamisen puolesta äänestivät myös johtokunnan puheenjohtaja Sami Kallio (vihr.), Mari Luhtalampi (sdp.) ja Ami Rinta-Valkama (kd.)

Konsernijaosto ei kuitenkaan yhtynyt johtokunnan muutettuun esitykseen, sillä päätöksessään konsernijaosto toteaakin Nekalan varikon huonokuntoisten rakennusten tarvitsevan peruskorjaamista tai korvaamista uudisrakennuksilla. Pöytäkirjaan kirjattiin, että päätökset varikkoratkaisusta tarvitaan joka tapauksessa, olipa oman tuotannon organisointimuoto nykyinen liikelaitos osana kaupunkia tai kaupunkikonserniin kuuluva yhtiö. Oleellista on arvioida oman tuotannon asemaa ja sitä haluaako Tampereen kaupunki, että kaupungin liikelaitoksella tai yhtiöllä on omia busseja liikenteessä.

Kokouskäsittelyn aikana konsernijaoston kanta hieman lieventyi, sillä esittelijä, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala poisti päätösehdotuksestaan kolmannen ponnen: ”Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen johtokunnalle ilmoitetaan, että varikkojen tarveselvityksestä on suositeltavaa päättää ennen yhtiöittämisselvityksen ja siihen liittyvien päätösten valmistumista.”

Tavasen loppu häämöttää vihdoin

Kesäkuun konsernijaostossa käsiteltiin Tavase-tekopohjavesihankkeen tulevaisuutta. Myös Tavasen osalta luottamushenkilöt ovat eri linjoilla kuin toimiva johto, joka kannattaa tekopohjavettä Tampereen tulevana veden hankintatapana. Perusteluna toimiva johto pitää tekopohjaveden varmuutta ja hintaa. Hinta-arviot perustuvat laskelmiin sadan vuoden käytöstä.

Tampereen veden johtokunta sen sijaan katsoo, ettei tekopohjavesihankkeessa tule edetä. Johtokunnan kannattaa kuitenkin yksimielisesti uuden vesilaitoksen rakentamista Ruskoon. Johtokunta pitää uuden laitoksen rakentamista perustellumpana kuin vanhan laitoksen korjausta. Lisäksi johtokunta toteaa päätöksessään, että Ruskon uusi laitos on 50 vuoden aikahorisontilla tarkasteltuna kilpailukykyinen suhteessa Tavase-hankkeeseen.

Konsernijaosto merkitsi johtokunnan päätöksen tiedoksi. Tavase tullee kaupunginvaltuuston päätettäväksi tämän syksyn aikana. Pälkäneen kunta on vedonnut Tampereeseen, ettei kaupunki edistäisi tekovesipohjalaitoksen rakentamista Pälkäneen Isokankaan ja Vehoniemen harjualueille. Pälkäne katsoo, että tekopohjavesilaitoksen häiritsevän alueen luontoa ja virkistyskäyttöä. Kunta on valittanut laitoksen saamasta luvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Oma näkemykseni on, että on jo korkea aika lopettaa Tavase-hanke. En näe mitään perusteltua syytä jatkaa hanketta, joka on niellyt yli kahdeksan miljoonaa euroa yhteisiä verorahoja. Tampereen seudun vedensaanti on kohtuullisen varmaa ja myös jatkossa pintavesilaitokset voivat tuottaa tarvittavan, hyvälaatuisen veden. En myöskään näe sadan vuoden käyttöön perustuvia kustannuslaskelmia sellaisina, joiden perusteella Tavasea tulisi pitää Ruskon uudisrakennusta kannatettavampana. On enemmän kuin toivottavaa, että Tampereen kaupunki kuoppaa hankkeen tämän syksyn aikana.

 

Kirjoittaja on vasemmistoliiton tamperelainen varavaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen.

III

Merkintöjä konsernijaostosta -sarjassa raportoidaan Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston päätöksistä.

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Kommentteja: 1

  1. Tavase käynnistyi vuonna 2002. Kahdeksan miljoonaa ei ole paljon, kun kustannukset ovat johtuneet suurelta osin melkoisesta määrästä valituksia hankkeen eri vaiheissa. Vuosittain Tampereen kaupunki on tulouttanut kuitenkin reilut 10 miljoonaa Tampereen vesilaitoksesta omaan taskuunsa. Poliitikot ovat melkoisia epeleitä, kun he voivat tehdä päätöksen Ruskon puolesta, joka on selkeästi kalliimpi kuin Tavase kansalaisille ja yrityksille. Konsulttiyhtiö on laskenut hankkeiden elinkaarikustannukset sadalle vuodelle. Kustannus on Tavasen osalta noin 350 miljoonaa euroa ja Ruskon laitosten osalta noin 570–580 miljoonaa euroa. Tavase on myös ympäristöyställisempi, huolto- ja toimintavarmempi, ja verkoston sekä talousveden laadun osalta eli terveyden osalta parempi vaihtoehto kuin Rusko. Ilmastonmuutoksen edetessä pintaveden käsittely tulee kallistumaan lisäksi enemmän kuin tekopohjaveden. Onneksi voin demokratiassa vielä päättää, ketä tulen äänestämään tulevaisuudessa. En kuitenkaan usko vesihuollon asiantuntijana, että tulen koskaan äänestämään ketään, joka kannattaa kalliimpaa ja huonompaa vaihtoehtoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *