Tampereen kaupungunvaltuuston syyskauden ensimmäisessä kokouksessa pääasiaan nousivat valtuustoaloitteet. Vasemmistoliiton valtuutettujen aloitteista käsittelyssä oli Mitja Tapion ja yhdeksän muun valtuutetun jo huhtikuussa 2021 jättämä aloite kielipoliittisen strategian laatimisesta Tampereen kaupungille.
Mitja Tapion ja kumppaneiden aloitteeseen annetussa vastauksessa aloitetta pidetään tärkeänä, mutta kielipoliittisen strategian laatimista ei silti katsota tarpeelliseksi. Osaamis- ja elinkeinolautakuntien sekä opetus- ja kasvatuslautakuntien vastauksiin yhtyvä kaupunginhallitus katsovat, että aloitteen esiin nostamat tehtävät on jo otettu huomioon muissa ohjelmissa, kuten pormestariohjelmassa ja valtioneuvoston kielipoliittisessa ohjelmassa.
Sirpaloitunut kielipolitiikka yhteen
Puheenvuorossaan Mitja Tapio antoi kiitosta kaupungin kielityöstä. Hän ei kuitenkaan jaa aloitevastauksen näkemystä, jonka mukaan kielipoliittiset linjaukset muissa asiakirjoissa olisivat riittäviä. Tapion mukaan käsittely eri asiakirjoissa johtaa väistämättä sirpaloituneeseen tarkasteluun, jossa kaupunkilaisten edellytykset vuorovaikutukseen yhä monikielistyvämmässä kaupungissa eivät saa riittävää, toimenpiteisiin johtavaa huomiota.
– Kielipolitiikan merkitys on voimakkaassa kasvussa. Suurin syy on maahanmuutto, mutta ei se ei ole ainoa tekijä. Vieraiden kielten opiskelu on rajussa laskussa, ja myös äidinkielen luku- ja kirjoitustaidon suunta on äärimmäisen huolestuttava.
Mitja Tapio muistutti myös, että Tampereen mahdollisuudet menestyä kansainvälisenä kaupunkina tarvitsee aitoa monikielisyyttä, pelkkä englannin taito ei tähän riitä. Apulaispormestari Ilkka Sasi (kok.) totesikin puheenvuorossaan tunnistavansa ongelman. Muun muassa tietoa muiden kielten osaajista tarvitaan.
Kalevaan perustetaan kaupunkiketo
Valtuusto päätti myös, että valtuustoaloite kaupunkikedon perustamisesta Kalevan kirkon ympäristöön etenee. Aloitetta oli kirjoittamassa viisi eri valtuutettua viidestä eri puolueesta: Jaakko Stenhäll (vihr.), Milka Hanhela (vas.) Jouni Markkanen (kok.), Inna Rokosa (sdp.) ja Jouni Ovaska (kesk.) Aloitteen oli allekirjoittanut yhteensä 35 valtuutettua.
Aloitteessa Kalevanniityksi nimetyn kaupunkikedon suunnittelu aloitetaan tänä vuonna. Suunnittelu tehdään osana kaupungin maisemasuunnittelua ja osana yhteistyötä Villi Vyöhyke -yhdistyksen kanssa. Yhdistys toimii hankkeessa asiantuntijana, kerää alueelle sopivia, paikallista alkuperää olevia siemeniä ja osallistuu niiden kylvöön.
Kaupunkikedon rakentaminen Kalevan kirkon ympäristöön edellyttää hyvää suunnittelutyötä, sillä alue on kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas. Tampere on kedon perustamisessa myös edelläkävijä, sillä vastaavanlaista arvoympäristöä ei ole Suomessa aiemmin muutettu luonnon monimuotoalueeksi.
Milka Hanhela muistuttaa, ettei Kalevanniityn eteneminen ei ole ollut mitenkään itsestään selvä asia, vaan se on vaatinut monen ihmisen aktiivista työtä.
– Onkin upeaa, että niitty lopulta etenee. Rakennetun kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön yhteensovittamista ei tulevaisuudessa saisi enää ajatella joko–tai-kysymyksenä, jossa jompikumpi aina häviää. Me nimenomaan tarvitsemme esimerkkejä luontoa huomioivasta kaupunkisuunnittelusta, joka samalla tuottaa iloa ihmisille, iloitsee Milka Hanhela.
Koululaisille nimetön epäasiallisen käytöksen ilmoituskanava
Vasemmistoliiton valtuutettu Liban Sheikh jätti valtuuston kokouksessa aloitteen, jossa esitetään, että Tampereen kaupunki ottaa perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissaan käyttöön anonyymin ilmoituskanavan. Kanavan kautta koulun oppilaat voivat ilmoittaa heihin kohdistuneesta koulun henkilökunnan epäasiallisesta käytöksestä tai ahdistelusta.
Aloitteen mukaan ilmoituskanava voitaisiin toteuttaa esimerkiksi Euroopan unioinin Whistleblower-direktiivin kaltaisella mekanismilla, jolla organisaatioiden työntekijät ovat voineet ilmoittaa yleisen edun vastaisesta toiminnasta. Ilmoituskanavan ei ole tarkoitus korvata muuta epäasialliseen toimintaan puuttumista.
– Toki myös jatkossa on toivottavaa, että oppilaat ottaisivat ensisijaisesti yhteyttä suoraan opettajaan, kuraattoriin, koulunuorisotyöntekijään, koulupsykologiin tai muuhun turvalliseen aikuiseen, muistuttaa Liban Sheikh aloitteessaan.