Artikkeli: Merkintöjä, Tampere

14.9.2023 klo 13:14

Nykymenolla liikenteen ilmastotavoitteisiin ei päästä

Yksityisautoilusta tulevat päästöt eivät vähene, mikäli Tampereella jatkuvasti tehdään päätöksiä, joilla helpotetaan autoilua ja pysäköintiä. (Kuva: Cai Melakoski)

Osallistuin pitkästä aikaa yhdyskuntalautakunnan kokoukseen tiistaina. Kokous oli tällä kertaa historiallisen lyhyt, vain kolmen vartin mittainen. Kyllä siinäkin ajassa asioita kuitenkin tuli käsiteltyä, ja tässä on muutama nosto aiheista.

Yhdyskuntalautakunta on saanut pyyhkeitä tarkastuslautakunnalta, koska Tampereen kaupungin asettamiin 2030 ilmastotavoitteisiin liikenteen osalta ei olla nykymenolla pääsemässä. Muilla osa-alueilla päästöt ovat vähentyneet ja vähenemässä selvästi, mutta liikenteen päästöissä muutos on melko pientä.

Kaupunki on kiistämättä tehnyt panostuksia kestävän liikkumisen kehittämiseen, esimerkiksi ratikan rakentamisen ja jatkovalmistelun kautta, muuten joukkoliikennettä parantamalla ja panostamalla viestintään, joka kannustaa kulkemaan matkoja jalan, pyörällä tai julkisella liikenteellä.

Sitten on se mutta. Ilmastotavoitetta ei tulla saavuttamaan, jos yksityisautoilun määrä ei vähene. Sähköautojen määrän lisääntyminen ei riitä vähentämään liikenteen päästöjä tarpeeksi, vaan tarvitaan myös henkilöautolla ajettujen kilometrien vähentämistä.

Nostin lautakunnassa esiin sen ristiriidan, joka on autoilun vähentämistavoitteiden ja samalla mittavienkin autoiluinvestointien välillä. Jos kaupunki jatkuvasti silottaa tietä autoilun edessä, jotta ajoittaista ruuhkautumista ei pääsisi syntymään, on autoilun lisääntyminen tästä luonnollinen seuraus eikä ihmisiä ohjata muihin kulkumuotoihin. Esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn kiertoreiteille siirtäminen autojen tieltä tai massiivisten eritasoliittymien rakentaminen ei tuuppaa ihmisiä kohti kestävien kulkumuotojen valitsemista. Ihmisten valinnat eivät toki ole vain rationaalisia laskelmoivia valintoja, mutta jos autoilun edut suhteessa muihin liikkumistapoihin vähenisivät, voisi yhä useampi tarttua muihin kulkumahdollisuuksiin.

Viranhaltijat eivät toki voi laatia lausuntoa, jossa esitettäisiin asioita, joihin ei ole poliittista tahtoa. Autoilu vaikuttaa olevan tällä hetkellä monelle puolueelle tärkeässä asemassa, eikä siihen olla valmiita kohdistamaan tarvittavia toimenpiteitä.

Erilaisia asumisen muotoja tarvitaan, kuntalaisaloitteet eivät etene

Autoilun määrä kytkeytyy myös kaupunkisuunnitteluun. Tässä yhdyskuntalautakunnalla olisi vaikuttamisen mahdollisuus. Ihmiset liikkuvat esimerkiksi töihin, kouluun, asioille ja harrastuksiin. Jos asuinalueet rakennetaan erilleen työpaikoista ja palveluista, kasvaa paine käyttää omaa autoa siirtymisiin. Kaupunkimainen tiivis rakentaminen ja eri toimintojen sijoittaminen samalla alueelle vähentävät tarvetta liikkua omalla autolla.

Samalla pitäisi kiinnittää huomio myös ihmisten mahdollisuuteen valita asuinpaikkansa. Monilla pienipalkkaisilla työntekijöillä tai muilla pienituloisilla ei ole mahdollista valita asuinpaikkaansa esimerkiksi työ- tai opiskelupaikkansa sijainnin perusteella, vaan on valittava jokin, johon rahat riittävät. Kohtuuhintaista asumista ja erikokoisia asuntoja tarvitaan joka puolelle kaupunkia.

Kokouksessa lautakunta hyväksyi vuoden 2024 talousarvioesityksen. Joitain muutoksia esitykseen on tehty aiemmin lautakunnassa käydyn keskustelun pohjalta. Esimerkiksi asuntokatujen liikenneturvallisuuden parantamiseen on kohdistettu enemmän rahaa, ja lisäpanostuksia on laitettu myös esimerkiksi skeittauspaikkoihin.

Talousarvioesityksen yhteydessä käsiteltiin myös kuntalaisaloitteita. Valitettavasti kuntalaisaloitteet eivät vaikuta juuri hetkauttavan kaupungin eteenpäin puksuttavaa koneistoa. Rahaa ei ole tai ”asiaa selvitetään sen-ja-sen kaavan/suunnitelman yhteydessä”. On valitettavaa, että tälle vaikuttamisen muodolle ei ole annettu sellaisia resursseja, että se voisi toimia varteenotettavana vaikuttamiskanavana. En sano, etteikö sillä olisi mitään vaikutusta, ja varmasti monet ideat jäävät kytemään ja ne voidaan ottaa myöhemmin esiin, kun aiheeseen palataan. Aloitteiden tekijöille ja muille kuntalaisille voi kuitenkin välittyä kuva siitä, että kaupunki ei ole kiinnostunut asukkaidensa tarpeista ja toiveista.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa sekä vasemmistoliiton varajäsen rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavaavassa yhdyskuntalautakunnassa Tampereella.

III

Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *