Yhdyskuntalautakunnan tiistain kokouksen keskeisiä aiheita olivat Hakametsän kaavan kuulumiset, Peltolammin hyvinvointikeskuksen suunnitelmat sekä täydennysrakentamiskaavat Kyttälässä ja Tammelassa.
Kokouksen isoin asia, Hakametsän alueen kaava vedettiin pois esityslistalta. Sitä ei siis käsitelty ollenkaan, vaan kaavan nähtäville asettaminen tullaan käsittelemään myöhemmin. Siitä huolimatta, että asiaa ei nyt päätetty, kerron kaavan uusimmat kuulumiset. Kaavamuutos mahdollistaa Hakametsän jäähallin ympäristön rakentamisen, mikä vaikuttaa järkevältä suunnitelmalta, onhan kyseessä iso rakentamaton alue lähellä kaupunkia ja hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Alueelle on suunniteltu asumista, liikuntatiloja ja palveluita. Jotkin suunnitelman osat ovat olleet kuitenkin kovan kritiikin kohteena. Tartonpuistoon rakentaminen sai aikaisemmin kielteisen vastaanoton, ja sittemmin tästä suunnitelmasta on luovuttu.
Sen sijaan suunnitelmissa on säilynyt aikomus rakentaa asuintaloja Uudenkylänpuistoon Uudenkylänkadun varrelle. Puistoihin rakentaminen on kyseenalaista monellakin tavalla. Se vähentää luonnon monimuotoisuutta ja sopii huonosti yhteen kaupungin oman luonnon monimuotoisuus -ohjelman, Lumon kanssa. Ohjelmassa on linjattu, että asunto- ja maapolitiikassa otetaan huomioon Lumon tavoitteet. Miten se mahtaa tässä toteutua?
Toinen puistoihin rakentamisen haitta on sen vaikutus lähialueen asukkaisiin. Alueen asukasmäärä tulee kasvamaan runsaasti rakentamisen myötä, ja tarve virkistysalueille vain kasvaa. Löyhät perustelut puistoon rakentamiselle voivat johtaa valituskierteeseen, jossa kaavan voimaantulo viivästyy. Hakametsän kaavaan palataan yhdyskuntalautanunnassa myöhemmin syksyllä.
Lempääläntie siirtyy Peltolammilla
Lautakunnalle esiteltiin Peltolammin hyvinvointikeskuksen korttelin suunnitelmia. Hyvinvointikeskusta ja sen viereen tulevia asuinkortteleita kaavaillaan entiselle Valion tontille nykyisen Lempääläntien itäpuolelle. Lempääläntien linjausta aiotaan muuttaa Peltolammin kohdalla idemmäs, jolloin tien estevaikutus vähenee ja tonttia on mahdollista kehittää osana Peltolammia. Minusta on myönteistä, että myös kaupungin eteläisiä alueita halutaan kehittää ja lisätä lähipalveluja. Alueen palvelut perustuvat 1960-luvun toimintamalliin eivätkä ole nykynäkökulmasta kovinkaan kummoiset. Uusi hyvinvointikeskus kirjastoineen, kouluineen ja päiväkoteineen mahdollistaa alueen kehittymisen ja houkuttelevuuden lisääntymisen.
Peltolammin hyvinvointikeskuksen asuinkorttelien suunnitelmissa on positiivista rakennusten ilmeeseen panostaminen. Ainakin tässä vaiheessa rakennuksille kaavaillut julkisivuvaatimukset ovat tiukemmat kuin lähiössä on tähän asti tavattu vaatia. Jos näiden suunnitelmien mukaan edetään, alueelle on luvassa paikalla muurattua tiiltä ja vaihtelevuuden luontia esimerkiksi tiilen väriä vaihtelemalla.
Täydennysrakentaminen säästää luontoa
Kaksi täydennysrakentamista mahdollistavaa kaavaa asetettiin nähtäville. Ensimmäinen täydennysrakentamiskaava käsitteli Tuomiokirkonkadun ja Verkatehtaankadun kulman K-marketin taloa, josta kirjoitin pari viikkoa sitten. Kaavassa vanha julkisivu säilyy, vanhimmasta osasta enemmänkin, ja vanhan päälle rakennetaan uutta niin että tuloksena on kahdeksankerroksinen talo.
Toinen nähtäville asetettu kaava koskee Tammelan pallokentän laidalla olevaa entistä Solenan kenkätehdasta. Uusi kaava mahdollistaa talon korottamisen kahdella kattokerroksella ja samalla vanha julkisivu suojellaan. Sisätilat eivät ole enää alkuperäiset, joten niiden osalta suojelulle ei ole tarvetta.
Täydennysrakentaminen on yksi tärkeä keino, jolla kaupunki voi kasvaa ilman, että on raivattava koko ajan enemmän tilaa ihmisen käyttöön. Täydennysrakennattavat alueet ovat jo ihmisen vahvasti muovaamia, ja niillä on infraa ja palveluita, joten luonnon monimuotoisuus kärsii vähemmän kuin uusia alueita raivatessa.
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa sekä vasemmistoliiton varajäsen rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavaavassa yhdyskuntalautakunnassa Tampereella.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.
Kiitos tarkennuksista Tartonpuiston osalta! En ole itse seurannut kaavan kaikkia vaiheita yhtä tarkasti, kuin te ja monet muut alueen asukkaat, joten teillä on parempi käsitys kaavan vaikutuksesta alueeseen. Tartonpuiston läntinen osa, johon myös kukkula kuuluu, on säilymässä, mutta ilmeisesti itäinen osa on jäämässä rakennusten alle myös nykyisissä suunnitelmissa. En saa tähän nyt linkitettyä kaava-aineistoja, joista tarkempi rajaus näkyisi, koska kun asiapoistettiin esityslistalta, sen liitteet eivät löydy pöytäkirjasta.
Kommentti tähän:
”Tartonpuistoon rakentaminen sai aikaisemmin kielteisen vastaanoton, ja sittemmin tästä suunnitelmasta on luovuttu.”
Vain osa, ns Kukkula-alue Tartonpuistosta, säilyy! Muu osa eli Lampi-alue ja Kukkaniitty-alue rakennetaan !
Siihen Kukkula-alueeseen on liitetty kaavassa pienehkö osa viereistä hiekkakenttää.
Tämä korjaus olisi tärkeää tehdä.
Parhain Terveisin! Pelastetaan Tartonpuisto ja Uudenkylän puisto – ryhmä
Tartonpuisto ei ole ikävä kyllä suunnitelmissa säilymässä vaan pääosin rakennetaan korkeita kerrostaloja täyteen. Lammen, kukkaniityn ja Tartolta lahjaksi saatujen pylvästammien tilalle tulisi kerrostaloja.
Suunnitelmista ei selviä säilyykö Tarttoa kuvaava linnoituskukkula nykyisellään.
Puistojen säilyttämisen merkitys on hyvin kuvattu. Kiitos!