Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakaskokemuksen ja osallisuuden ohjelman raportti herätti runsasta keskustelua maanantain aluevaltuuston kokouksessa. Raportti esittää hyvinvointialueen asiakaskokemuksen varsin positiivisessa valossa, vaikka palveluiden saavutettavuus jätti tulosten perusteella toivomisen varaa. Valtuutetuilta raportti sai runsaasti ylistäviä kommentteja.
Kaikki eivät kuitenkaan olleet täysin tyytyväisiä raporttiin. Jotkut valtuutetut kommentoivat palveluihin pääsyn ongelmia ja osa kyseenalaisti tulosten kattavuutta. Valtuutettu ja aluehallituksen varapuheenjohtaja Jouni Sirén huomautti, että asiakaskokemuksen tuominen keskusteluun on hyvä asia. Hän esitti kuitenkin huolta siitä, että esimerkiksi asukastyöpajojen palaute niiltä alueilta, joilla liikkuvia palveluja testataan, on herättänyt hämmennystä. Työpajoihin osallistuneet ovat Sirénin mukaan epätietoisia siitä, miten heidän palautettaan käsitellään.
Valtuutettu Anna Kontula kritisoi sekä käsittelyssä olevaa asiakirjaa että monia muita Pirhan luottamushenkilöille tarjoamaa materiaalia siitä, että se ei anna poliittiseen päätöksentekoon olennaista sisältöä.
– Pitkään olen miettinyt, mikä tässä hommassa mättää, ja tämän asiakirjan kohdalla hokasin, että keskeinen ongelma on, että asiakirjat, joita valtuuston käsittelyyn tuodaan, ovat luonteeltaan sellaisia, joista valtuusto ei saa tarvitsemaansa informaatiota, Kontula otti kantaa.
Kontula toi puheenvuorossaan esiin, että valtuustolle tuotavien asiakirjojen tulisi sisältää poliittisen päätöksenteon kannalta olennaista tietoa, kuten mitä on tehty ja mitä jatkossa voitaisiin tehdä toisella tavalla. Hänen tulkintansa mukaan esimerkiksi asiakaskokemuksen ja osallisuuden raportti ei sisältänyt sellaista tietoa.
Perhekohtainen kansainvälinen rekrytointi ja perheenyhdistäminen puhuttivat
Valtuutettu Kukka Kunnari sai vastauksen jättämälleen aloitteelle kansainvälisen rekrytoimisen laajentamisesta perhekohtaiseksi Pirkanmaan hyvinvointialueella. Kunnari kiitti vastausta nykytilanteen tunnustamisesta, mutta totesi kaipaavansa selvyyttä siihen, haluaako Pirha vastauksen perusteella edistää perhekohtaista rekrytointia vai perheenyhdistämistä. Hän esitti ponneksi, että rekrytoinnin alueellisessa kehittämisessä pyrittäisiin siihen, että halukkaat perheet pääsisivät muuttamaan Pirkanmaalle yhdessä.
Ponsiesitys sai kannatusta vasemmistoliiton Milka Hanhelalta ja Anne Nymanilta sekä vihreiden kahdelta edustajalta, mutta ei tullut hyväksytyksi äänin 36–42 ja 1 tyhjä ääni.
Aloitevastauksessa todetaan, että Pirkanmaan hyvinvointialueen tahtotilana työnantajana on ulkomailta tulevan henkilökunnan sitoutuminen sekä suomalaiseen yhteiskuntaan että Pirkanmaalle. Vastauksessa myös sanotaan, että Pirha haluaa edistää työntekijöiden yhteydenpitoa lähtömaahan ja perheen yhdistämistä.
– Jäin aloitevastauksessa kaipaamaan hieman konkretiaa ja erityisesti tietoa siitä, onko kehittämistyön ytimessä perheenyhdistämisen edistäminen yksittäisen työntekijän rekrytoinnin jälkeen vai nimenomaan perhekohtaisen rekrytoinnin edistäminen. Oleellinen ero on yksinkertaisuudessaan siinä, lähtevätkö perheet Suomeen samaan vai eri aikaan, Kunnari kommentoi vastausta puheenvuorossaan.
– Vaikka perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksistä päätetään eduskunnassa, voidaan alueellisesti kehittää juurikin perhekohtaista rekrytointia, johon oleellisesti kuuluu tarvittava oppisopimus- ja muuntokoulutus perheenjäsenille. Perhekohtaisella rekrytoinnilla tarkoitetaankin rekrytoinnin ja kotoutumisen tuen kohdistamista kokonaisille perhekunnille, Kunnari jatkoi.