Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Lauri Lindén näkee, että Euroopan unionilla on valtavan suuri merkitys muun muassa ilmastopolitiikkaan, rauhan edistämiseen, talouspolitiikkaan ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavissa päätöksissä. Päätökset, joita Euroopan parlamentissa tehdään, ovat erittäin merkityksellisiä – myös Suomen kannalta.
– Ajattelen, että on merkittävä kuilu sen välillä, miten tärkeinä eurovaalit koetaan ja miten tärkeät vaalit ovat oikeasti kyseessä. Mepillä on todella paljon valtaa. Myös Suomen sisäisiin asioihin, Lindén painottaa.
Helsingin Malmilta kotoisin oleva Lindén on 22-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija, joka kiinnostui politiikasta jo lapsena. Hän oli vasemmistoliiton ehdokkaana Pirkanmaalla viime kevään eduskuntavaaleissa ja kuvailee kokemusta opettavaisena. Lindén vaikuttaa Tampereen ylioppilaskunnan, TREY:n, edustajistossa, jossa on päässyt tekemään monenlaista työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen. Hallituksen opiskelijoita kurittavan leikkauspolitiikan seurauksena opiskelijan aseman puolustaminen on ollut erityisen ajankohtaista.
– Jostain syystä opiskelijoita saa julkisessa keskustelussa vähätellä, käskeä menemään töihin. Opiskelijat ovat ne, jotka joutuvat aina kärsimään ensimmäisten joukossa poliittisen päätöksenteon seurauksena.
Euroopan on edistettävä rauhaa
Lindén kokee, että sen lisäksi että Euroopan parlamentissa voi vaikuttaa moniin sellaisiin asioihin, joista eduskuntavaaleissakin keskusteltiin, ovat vaikutusmahdollisuudet tärkeisiin ja Suomen rajat ylittäviin kysymyksiin EU-tasolla huomattavat. Esimerkkinä hän kuvailee mahdollisuuksia vaikuttaa maailmanpoliittisiin kriiseihin, kuten Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja Israelin toimiin Gazassa.
– EU:lla on mahdollisuus puuttua Lähi-idän tilanteeseen. Venäjän hyökkäyssodan kohdalla Euroopan unioni reagoi voimakkaasti. Lähi-idän tilanteelle ei ole tehty juuri mitään. Jos tilanteeseen päätettäisiin johdonmukaisesti puuttua, olisi sillä valtava vaikutus.
Lindén korostaa, että Euroopan unionin tulisi edistää kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia rohkeammin – niin jäsenmaiden osalta kuin globaalisti. Taloudellinen voitontavoittelu tai suurvaltojen intressit eivät hänen mukaansa saisi vääristää kyseisiä periaatteita. Lindén huomauttaa, että tällä hetkellä EU ei toteuta johdonmukaisesti niitä arvoja ja periaatteita, joihin on alun perin sitoutunut. Hän luettelee esimerkiksi tasa-arvon, oikeusvaltion ja ihmisoikeudet, joita EU on määritellyt arvoikseen.
– EU:n yleinen arvopohja on ylevä ja hyvä. EU sai alkunsa rauhanprojektina maailmansotien jälkeen ja nykyiset maailmanpoliittiset kriisit, kuten Gazan kansanmurha ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, alleviivaavat Euroopan unionin perustavanlaatuista tehtävää: paluuta rauhan projektiin. Hyvin monista asioista voidaan politiikassa neuvotella, mutta ihmisoikeudet ja oikeusvaltio eivät ole sellaisia asioita.
Ilmasto, ympäristö ja inhimillisyys
Lindén huomauttaa, että EU:lla on valtava vastuu ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa. Esimerkkinä hän nimeää luonnon tilan parantamista koskevan, parlamentin pöydälle jääneen ennallistamisasetuksen, jonka onnistuminen on kriittistä eurooppalaiselle luonnolle ja luontokadon hidastamiselle. Euroopan parlamentti hyväksyi jo asetuksen, mutta EU:n jäsenmaat estivät asetuksen hyväksymisen yhden maan enemmistöllä. Suomi oli yksi maista, joka ei kannattanut asetusta.
Ilmasto- ja ympäristötoimien edistäminen on Lindénille tärkeä teema, jonka mukana kulkee inhimillisyys: toimissa tulisi hänen mukaansa huomioida sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
– Kestävän kehityksen, luonnon monimuotoisuuden suojelemisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tulee olla eurooppalaisen talous- ja ympäristöpolitiikan keskiössä. Tämän saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä: meidän on uudistettava energia- ja teollisuussektoria, tuettava siirtymistä kohti kierrätystä, vahvistettava luontoa ja hiilinieluja sekä toteutettava nämä askel etenemiset siten, ettei köyhyys lisäänny.
Lindén luo kriittistä katsetta vihreän kasvun ajatukseen. Puheet irtikytkennästä ovat hänen mukaansa heikolla pohjalla, sillä ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että talous voisi jatkaa kasvua ilman luonnonvarojen ja ympäristön liiallista kulutusta ja kuormitusta.
– Loputtoman talouskasvun tavoittelun sijasta meidän tulee turvata ihmisten hyvinvointi ja ekologinen kestävyys, Lindén tiivistää.
Vaihtoehto pahoinvointia lisäävälle talouskurille
Äärioikeiston suosion kasvu on Lindénin mielestä Euroopassa huolestuttava ilmiö, jolle vasemmisto on ainoa ja aito vastavoima. Oikeiston talouskuripolitiikan hän näkee ajankohtaisena uhkana hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle.
– Euroopassa puhaltavat taantumuksen tuulet ja velkapopulismi. Oikeistolaisessa politiikassa äänestäjiä pelotellaan velalla. Kun oikeisto pääsee valtaan, hyvinvointivaltiota aletaan ajaa alas ja velkaannutaan lisää. Sitten voidaankin taas pelotella seuraavissa vaaleissa velalla. Velalla pelottelun ja lyhytnäköisen kurjistamispolitiikan sijaan tarvitsemme vastaliikkeen hyvinvointivaltion turvaamiseksi.
Taloutta Lindén veisi reilumpaan suuntaan. EU-tasolla on mahdollista puuttua muun muassa harmaaseen talouteen, veronkiertoon ja veroparatiiseihin.
Lindén korostaa, että leikkaaminen ei ole kestävää politiikkaa. Satsaamalla koulutukseen ja puuttumalla ihmisten pahoinvointiin luodaan pohjaa kestävälle yhteiskunnalle.
Pahoinvointi kytkeytyykin moneen teemaan, joita Lindén on nostanut esiin vaalikampanjassaan. Ja Lindén korostaa, että pahoinvointi todellakin maksaa: Mielenterveyden ongelmat maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle 11 miljardia vuodessa. Euroopassa vastaava luku on jo 600 miljardia.
– Vain hyvinvoiva nuoriso voi tulevaisuudessa rakentaa hyvinvoivaa yhteiskuntaa.
Lauri Lindén
opiskelija
Ikä: 22
vaaliteemat: loppu Euroopan polttamiselle, talouskuria vastaan, rauhaa edistävä Eurooppa
Asuinpaikka: Tampere