Kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina ratikan jatkosuunnitelmia. Lopputulos oli odotettu: Pirkkala-Linnainmaa-osuuden suunnitelma hyväksyttiin Tampereen osalta yksimielisesti. Tampereen kaupunginvaltuuston kanssa yhtä aikaa saman päätösasian käsitteli myös Pirkkalan valtuusto, ja päätös raitiotien rakentamisesta Suuppaan saakka hyväksyttiin siellä lopulta myöhään illalla. Näin ollen ratikka saa lähivuosina jatkoa.
Valtuutettu Mikko Aaltonen kehui puheenvuorossaan ratikan toimivuutta, sen matkustusmukavuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä positiivista imagoa.
– Ratikasta on tullut jo merkittävä osa tamperelaista identiteettiä. Tampereen ratikka tunnetaan jo Tampereen kaupungin ulkopuolella ja kun Tampereelta poistuu, ratikasta puhutaan pelkästään positiiviseen sävyyn. Olen iloinen että voidaan tämä päätös hyväksyä ja saadaan lisää ratikkaa Tampereelle, Aaltonen kommentoi.
Valtuutettu Minna Minkkinen loi puheenvuorossaan katsauksen aiempaan ratikkakeskusteluun ja huomautti, että perusteet satsauksiin joukkoliikenteeseen ovat edelleen samat. Minkkinen nosti esiin, että ratikka on tulevaisuushanke, joka vähentää yksityisautoilua ja sitä myötä päästöjä.
Tampereella valtuusto hyväksyi päätösehdotuksen lisäksi toivomusponnen siitä, että Hatanpään valtatien “rooli autoliikenteen alueellisena kokoojakatuna ja väylänä keskustaan” säilyisi. Raitiotien toteutuksen aikaisiin liikennejärjestelyihin haluttiin kiinnittää ponnella erityistä huomiota. Ponsi ei muuttanut varsinaisen päätöksen sisältöä.
Ratikan rakentamisen aikataulu kuitenkin venyy alkuperäisistä suunnitelmista. Suunnitelmia on jouduttu muuttamaan ja jaksottamaan pidemmälle aikavälille, sillä Orpon hallitus on vääntänyt joukkoliikenneinvestointien rahahanat kiinni. Tämä tarkoittaa, että uudet laajennukset rakennetaan aiottua lyhyemmissä pätkissä, jotta Tampereen ja Pirkkalan rahat riittävät ratikan vaatimiin investointeihin.
Ratikan ohella valtuustossa käsiteltiin liuta asioita, jotka koskivat Tampereen taloutta ja toimintaa. Pykälistä löytyi muun muassa tarkastuslautakunnan arviointiraportti sekä kaupunginhallituksen vastaus vuoden 2023 arviointikertomukseen. Valtuuston jäseniä keskusteluttivat erityisesti koulutusteemat sekä lukutaidon heikkeneminen ja asuinalueiden eriytyminen. Hallituspolitiikan ruotimiselta ei vältytty.
Maankäytön, asumisen ja liikennepolitiikan sopimuksille kritiikkiä vasemmistolta
Valtuutettuja puhutti myös MAL-sopimus. MAL-sopimukset ovat valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen välisiä maankäytön, asumisen ja liikennepolitiikan linjasopimuksia, joiden avulla kaupunkeja on pyritty kehittämään. Aiempina vuosina MAL-sopimuksilla on esimerkiksi ohjattu valtion rahaa kestävän kaupunkikehityksen tukemiseen, joukkoliikennehankkeisiin sekä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen.
Tällä kertaa MAL-sopimuksen kehys on kuitenkin niukka Orpon hallituksen talouskurin vuoksi. Asuntorakentamiseen ei osoitettu sopimuksen puitteissa lainkaan tukea.
Vasemmistoliiton valtuutettu Jouni Sirén kritisoi omassa puheenvuorossaan sitä, ettei Tampereella ole osattu “vetää kotiin päin” oikealla tavalla MAL-neuvotteluissa. Hän nosti esiin, että valtio aikoo upottaa yli 3 miljardia euroa Turun tunnin junaan samaan aikaan, kun Tampere joutuu tinkimään ratikan jatkorakentamisesta, vaikka näistä jälkimmäinen on selvästi kannattavampi hanke.
Valtuutettu Mikko Aaltonen puolestaan piti puheenvuoron siitä, ettei uusi “pula-ajan MAL” tue kohtuuhintaista asuntorakentamista. Tämä voi johtaa Aaltosen mukaan Tampereella asuntojen tarjonnan vähenemiseen ja vuokrien nousuun sekä asunnottomuuden kasvuun.
Myös ainakin vihreistä, keskustapuolueesta ja SDP:n valtuustoryhmästä harmiteltiin asumista koskevien kirjausten heikkoutta MAL-sopimuksessa sekä toivottiin, että tulevissa sopimuksissa teema pääsee takaisin oikeuksiinsa.