Naistenpäivänä sunnuntaina Kangasalan Ilkkoon Kahvila Tyyneen kokoontui joukko ihmisiä pohtimaan tasa-arvon nykytilaa ja tulevaisuutta. Tilaisuuden avasi vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä, jonka puhetta seurasi Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Milka Hanhelan vetämä haastattelu ja keskustelu. Tunnelma oli lämmin ja avoin, ja keskustelu liikkui luontevasti sekä globaalien kriisien että Suomen ajankohtaisten haasteiden välillä.
Globaalit kriisit ja sukupuolittuneet vaikutukset
Mai Kivelä tarkasteli puheessaan tasa-arvoa osana laajempaa kansainvälistä tilannetta ja nosti esiin useita kriisejä, joissa sukupuolinäkökulma on keskeinen. Epsteinin asiakirjojen paljastukset kuvasivat järjestelmällistä nuorten naisten hyväksikäyttöä ja valtarakenteita, jotka ovat mahdollistaneet sen. Afganistanissa naisten oikeudet ovat kaventuneet dramaattisesti, ja Iranissa naisten asema on ollut keskeinen osa laajempaa yhteiskunnallista liikehdintää. Kivelän mukaan naisiin kohdistuva sorto ei rajoitu näkyvään väkivaltaan, vaan se rakentuu myös arjen rakenteista, normeista ja asenteista. Hän korosti, että sukupuolten tasa-arvo edellyttää toimivaa oikeusvaltiota ja sukupuolen moninaisuuden tunnustamista.
Suomen tasa-arvotilanne: edistystä ja pysyviä haasteita
Kansainvälisen katsauksen jälkeen Kivelä siirtyi Suomen tilanteeseen. Vaikka Suomi sijoittuu tasa-arvovertailuissa korkealle, hän muistutti, että kehitys on kesken ja että monet viime vuosien päätökset ovat vaikuttaneet erityisesti naisvaltaisiin aloihin ja pienituloisiin. Lähisuhdeväkivalta on edelleen merkittävä ongelma, ja työmarkkinoiden segregaatio sekä palkkaerot heijastuvat erityisesti naisvaltaisiin ammatteihin. Kivelä painotti, että lähisuhdeväkivallan ehkäisy vaatii riittäviä turvakotipaikkoja, matalan kynnyksen palveluja ja ammattilaisten koulutusta.
Talouspolitiikan sukupuolivaikutukset
Kivelän puheessa nousi esiin, että talouspolitiikka ei ole sukupuolineutraalia. Hänen mukaansa monet nykyisen hallituksen päätökset vaikuttavat erityisesti naisvaltaisiin aloihin ja pienituloisiin, vaikka niitä ei aina esitellä sukupuolikysymyksinä. Julkisten menojen leikkaukset, määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja vientimallin palkkakatto muodostavat kokonaisuuden, joka lisää epävarmuutta työelämässä ja heikentää tasa-arvon edellytyksiä. Kivelän mukaan nämä päätökset vievät työmarkkinoita suuntaan, jossa naisvaltaisten alojen asema heikkenee entisestään.
Hoivan sukupuolittunut vastuu
Hoiva nousi keskustelussa keskeiseksi teemaksi. Kivelä muistutti, että hoiva koostuu sekä palkatusta että palkattomasta työstä, ja sen vastuu jakautuu Suomessa edelleen epätasaisesti. Kun julkisia palveluja supistetaan, hoivavastuu siirtyy usein perheille – ja käytännössä naisille. Tämä vaikuttaa työuriin, toimeentuloon ja eläkekertymiin. Kivelän mukaan omaishoitajien asemaa on vahvistettava, mutta samalla on turvattava riittävät palvelut, jotta vastuu ei valu takaisin koteihin.
Nuorten hyvinvointi ja sosiaalisen median paineet
Kivelä käsitteli myös nuorten mielenterveyttä ja totesi, että tytöt ja nuoret naiset kokevat erityisen kovia ulkonäkö- ja suorituspaineita, joita sosiaalinen media vahvistaa. Hän korosti, että nuorten tukipalvelujen resursointi on välttämätöntä, jotta pahoinvointiin voidaan puuttua ajoissa.
Mitä seuraavaan hallitusohjelmaan?
Milka Hanhela kysyi Kivelältä, mitä seuraavan hallituksen tulisi tehdä tasa-arvon vahvistamiseksi. Kivelä nosti esiin useita tavoitteita, kuten pienituloisiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvien leikkausten perumisen, hyvinvointivaltion rakenteiden vahvistamisen, koulutuksen ja kasvatuksen eriytymisen purkamisen sekä elinikäisen oppimisen tukemisen. Hän korosti myös tarvetta huomioida tekoälyn vaikutukset työmarkkinoihin ja edistää pitkällä aikavälillä perustuloa, kun työn luonne muuttuu. Kivelä muistutti, että monet oikeiston ajamat uudistukset, kuten eläkekertymien heikennykset opiskelun ja työttömyyden ajalta, vaikuttavat erityisesti nuoriin ja naisiin.
Feminismi, vähemmistöt ja polarisaation torjunta
Keskustelussa pohdittiin myös sitä, miten feminismi voi tavoittaa kaikki naiset, myös vähemmistöihin kuuluvat. Kivelä korosti moniperustaista näkökulmaa ja sitä, että eri ryhmillä on erilaisia haasteita, jotka on tunnistettava. Yleisökysymyksissä nousi esiin kristilliskonservatiivisten ja misogynististen arvojen leviäminen. Kivelän mukaan oikeusvaltion vahvistaminen ja epävarmuuden vähentäminen ovat keskeisiä keinoja torjua polarisaatiota. Hän painotti myös roolimallien merkitystä miehille, jotta tasa-arvo ei näyttäydy vain naisten asiana.
Ekofeminismi ja eläinoikeudet
Milka Hanhela nosti esiin ekofeministisen näkökulman, jossa nähdään yhteys naisten aseman, luonnon hyväksikäytön ja eläinten kohtelun välillä. Näissä sorron mekanismit ovat usein samankaltaisia: hierarkiat, toiseuttaminen ja vallan väärinkäyttö. Kivelä totesi, että vasemmistolla on vahvuus siinä, että se pystyy tarkastelemaan näitä rakenteita sekä analyyttisesti että käytännön tasolla.
Muutos syntyy toiminnasta
Kivelä päätti tilaisuuden toteamalla, että tasa-arvo ei kehity itsestään. Hän muistutti, että myös EU:n keskustelu aborttioikeuden kirjaamisesta perusoikeudeksi sai alkunsa kansalaisaloitteesta. Muutos syntyy, kun ihmiset toimivat yhdessä. Naistenpäivän tilaisuus Kangasalan Ilkossa oli muistutus siitä, että tasa-arvo on aina valintoja – ja että jokainen voi olla osa muutosta.
