Uusi puoluevaltuusto kokousti ensimmäistä kertaa viikonlopun aikana. Valtuuston puheenjohtajaksi marraskuussa valittu tamperelainen Mitja Tapio pääsi puheenjohtajamaan kokousta ensimmäistä kertaa.
Puoluevaltuusto valitsi istuvan puoluesihteerin Anna Mäkipään jatkamaan puoluesihteerinä myös seuraavan kauden (2026–2028). Valinta oli yksimielinen. Mäkipää valittiin ensimmäistä kertaa puoluesihteeriksi vuonna 2022. Sen jälkeen puolue on kokenut yhdet tappiolliset eduskuntavaalit, neljät voitokkaat vaalit ja jäsenmäärän nousun tuhansilla. Vasemmistoliiton jäsenmäärä on nyt jo ylittänyt 15 000 jäsentä ja puolueen kannatus on ollut viimeaikaisissa gallupeissa noin 11 prosenttia.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui Orpon hallituksen politiikan monista epäonnistumisista: hallitus on muiden muassa pettänyt nuoret, ympäristön, naiset ja duunarit. Puheensa päätteeksi Koskela muistutti, että vasemmistoliitolla menee tällä hetkellä hyvin:
– Vasemmistoliitto on hyvässä vauhdissa kohti vaalivoittoa. Kannatuksemme on huimaa, jopa 11 prosenttia! Erilaisissa analyyseissa on annettu ymmärtää, että tämä olisi hallituksen ansiota. Vaikka vasemmistoliitto on totta kai paras vastavoima oikeistohallitukselle, niin tämä analyysi on kuitenkin puutteellinen. Vasemmistoliiton kannatuksen nousu ei ole oikeiston ansiota – se on teidän ansiotanne! Jokainen vasemmistoliiton toimija voi olla ylpeä siitä työstä, jota olemme yhdessä tehneet. Ja hyvät toverit, se työ on vasta alussa, Koskela totesi.
Pirkanmaalaiset toivot vasemmistoliiton vaihtoehtoja esiin puheissaan
Pirkanmaalaisen edustajat nostivat pitämissään puheenvuoroissa esiin sosiaalihuoltoon liittyviä kysymyksiä, ympäristöpolitiikkaa ja työelämäkysymyksiä. Pirkanmaalta puoluevaltuutettuja on kuusi sekä yksi yleisjäsen. Varsinaiset valtuutetut ovat Katja Kotalampi, Mitja Tapio, Anu Ropponen, Teresa Kvick, Petri Kemppinen, Aaron Kallinen ja varavaltuutetut ovat Veera Varis, Tiina Vaittinen, Aino Halinen, Juuso-Matias Maijanen, Toni Ilmaniemi ja Sami Kaita. Tamperelainen Laura Korhonen on yleisjäsen puoluevaltuustossa.
Anu Ropponen toi esiin hallituksen tekemät leikkaukset sosiaaliturvaan ja lisääntyneen lapsiperheköyhyyden. Hän mainitsi myös sosiaalihuollon palvelu-uudistusraportin, johon kehotti kuulijoita perehtymään. Uudistus pitää sisällään isoja muutoksia, joiden vaikutuksia ei ole arvioitu.
– Vasemmiston on vastustettava hyvinvointivaltion alasajoa ja tuotava omia avauksia palvelujärjestelmän korjaamiseksi. Perustulo olisi monen tilanteessa ratkaisevan tärkeä mahdollisuus, mutta vasemmistolaisia visioita tarvitaan myös sosiaalihuollon kehittämiseksi, Ropponen muistutti.
Teresa Kvick kritisoi puheessaan Orpon hallituksen toteuttamia työelämäheikennyksiä ja huomautti, että vasemmistoliiton on asetuttava vahvasti työntekijöiden puolelle ja osoitettava valmiutta perua hallituksen tekemät heikennykset.
– Meidän on puhuttava epätyypillisistä työsuhteista kuten määräaikainen-, silppu- ja vuokratyö ja kerrottava, että näiden suitsimiseen me olemme valmiita. Meidän on kerrottava, että työntekijän palkkauksen on oltava sellainen, että yhdellä työllä pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Ja palkkatason on tulevaisuudessa seurattava elinkustannusten nousun mukana. Sellainen ostovoiman ja toimeentulon heikkeneminen ei saa toistua, jonka koimme viime vuosina. Itse olen teollisuuden duunari, mutta työelämäheikennykset eivät koske vain teollisuuden duunareita. Heikennykset koskevat kaikkia palkansaajia, Kvick korosti.
Laura Korhonen puhui kokouksessa julkisesta taloudesta ja yrittäjyydestä. Vaalilupauksistaan huolimatta kokoomus on lisännyt valtion velkaa ja heikentänyt niin julkista taloutta kuin yrittäjien asemaa. Korhonen muistutti, että vaikka kokoomusta pidetään yritysmyönteisenä puolueena, ei puolue ole tehnyt yhtään mitään pienten ja keskisuurien yritysten eteen. Korhosen mukaan vasemmistoliitolla on sekä talousosaamista että aidosti yritysmyönteistä politiikkaa.
– Kokoomuksen vahtivuorolla julkinen talous on nyt aiempaa huonommassa jamassa. Valtion velka lisääntynyt, talouskasvu on heikentynyt ja tulevaisuuden näkymät ovat heikentyneet. Nämä ovat asioita, joita me tarvitsemme tärkeiden julkisten palveluiden rahoittamiseen. Kokoomus on tietoisesti tehnyt sellaista politiikkaa, joka heikentää Suomen talouskasvua ja Suomen taloudellista tilannetta pitkällä jänteellä. Petteri Orpo on itse sanonut, että no totta kai hallituksen politiikka vähentää talouskasvua, se nyt lukee taloustieteen perusoppikirjoissakin!
Katja Kotalampi käytti puheenvuoron ympäristöpolitiikasta. Hän kritisoi vasemmistoliiton ympäristöviestiä siitä, että viesti on jäänyt liian kaukaiseksi tavallisesta arjesta ja peräänkuulutti yksinkertaistamista ja kaikille mahdollista ympäristöpolitiikkaa.
– On sanottava suoraan: puolueemme ympäristöviesti on jäänyt liian kauas tavallisen ihmisen keittiönpöydästä. Se on tuntunut vieraalta, kalliilta ja saavuttamattomalta. Jos viestimme ei kosketa arkea, se ei kosketa ketään. Me tarvitsemme ympäristöpolitiikkaa, johon jokainen voi osallistua – asuimmepa sitten Virroilla, Tampereella tai Lapissa. Ympäristötyö ei saa olla luksustuote. Se ei saa riippua lompakon paksuudesta tai asuinpaikasta. Meidän on kohdattava ihmiset siellä, missä he ovat, ja tunnustettava heidän erilaiset voimavaransa, Kotalampi totesi.
Aino Halinen puhui rauhasta ja kehitysyhteistyöstä. Hän osoitti huolta kehitysyhteistyön leikkauksista ja totesi, että Suomen ja muun globaalin yhteisön sisäänpäin kääntyminen kaventaa solidaarisuuden tilaa.
– Kestävän rauhan rakentaminen vaatii pitkäjänteistä, järjestelmällistä työtä, aitoa solidaarisuutta. Silti tätä työtä jatkuvasti vaikeutetaan. Nykyinen hallitus heikentää kehitysyhteistyön toimintamahdollisuuksia, vaikka juuri kehitysyhteistyö on keskeistä konfliktien juurisyiden — kuten eriarvoisuuden — vähentämisessä, Halinen painotti.
