historia

Maanpuolustus kuumensi tunteita virastotalolla

• 7.3.2019
• TEKSTI: Oskari Jokinen

Sotilaallinen puolustus ei enää riitä vastaamaan Suomen ja muiden Euroopan maiden turvallisuusuhkiin. Etenkin vasemmistolle on tärkeää niin sanottu laaja turvallisuuskäsitys, jonka mukaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja vaikkapa ympäristöuhkiin vastaaminen on myös oleellista turvallisuuspolitiikkaa. On kuitenkin luonnollista, että etenkin Ukrainan kriisin alettua vuonna 2014 myös perinteisempi sotilaallisen turvallisuuden tematiikka on noussut jälleen tapetille. Tutkija Francis Fukuyaman kylmän […]

Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 4/8: 2003

• 4.3.2019
• TEKSTI: CAI MELAKOSKI KUVAT: CAI MELAKOSKI

Suomen uusi perustuslaki astui voimaan vuonna 2000. Se korvasi aikaisemmat neljä lakia ja säännökset, jotka muodostivat perustuslain. Uusi perustuslaki muutti maan valtiollista järjestelmää kansanvaltaiseen suuntaan. Se nosti kansan valitseman eduskunnan maan kiistattomasti korkeimmaksi valtioelimeksi. Tasavallan presidentiltä siirrettiin valtaa kansalaisten valitsemalle eduskunnalle ja hallitukselle. Uuden perustuslain mukaan eduskunta valitsee pääministerin, jonka presidentti nimittää tehtäväänsä. Pääministeri tekee […]

Hallinto-oikeus päätti: tavara-aseman purkua voitiin valmistella salassa

• 1.3.2019
• TEKSTI: VK

Hämeenlinnan hallinto-oikeus pitää Tampereen kaupungin päätöstä olla luovuttamatta kaavoituksen ohjausryhmän muistiota Vasen Kaista toimittajalle julkisuuslain mukaisena. Vasen Kaista -lehden toimittaja Oskari Jokinen valitti viime vuoden keväällä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kaupunkiympäristön palvelualueen johtajan Mikko Nurmisen päätöksestä olla luovuttamatta vanhan tavara-aseman ja Morkun alueen kaavoituksen ohjausryhmän muistiota. Nurminen perusteli päätöstään sillä, ettei muistio ole julkisuuslain perusteella julkiseksi tuleva […]

Baltian itsenäisyyssodat 1918–1920, osa 3: Latvia

• 24.2.2019
• TEKSTI: TERJO LINNANEN

Esinäytös Latvian itsenäisyyssodalle näyteltiin jo lokakuun vallankumouksen aikaan 1917. Tällöin myös latvialaiset bolsevikit yhtyivät kumoukseen niissä osissa Latviaa, jotka tuolloin olivat vielä saksalaismiehityksestä vapaat. Kumouksellisten näkemykset Latvian tulevaisuudesta olivat osin keskenäänkin ristiriitaisia:  osa kannatti Latvian itsenäisyyttä, osa liittymistä maailmanvallankumouksen kautta syntyvään neuvostovaltioon. Tätä punaisten varhaista hallintoa ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Saksalaisten eteneminen itärintamalla ja lopulta […]

Baltian itsenäisyyssodat 1918–1920, osa 1: Baltia suurvaltojen välissä

• 13.1.2019

Teksti: TERJO LINNANEN Suomenlahden eteläpuolella Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät Venäjän keisarikunnasta samaan aikaan Suomen kanssa, mutta tähän johtaneista tapahtumista on omaan kansalaissotaamme verrattuna kirjoitettu kuluvina juhlavuosinakin hyvin vähän. Osittain itsenäistymiseen vaikuttivat itämerinaapuriemme tapauksissa samat maailmanhistorian suuret virrat kuin Suomessakin – ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous päällimmäisinä. Vaikka tapahtumasarjoissa on yhtäläisyyksiä, niissä on myös huomattavia […]

Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 3/8: 1999

• 2.1.2019

Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI Vuoden 1999 ensimmäisenä päivänä otettiin euro Suomen ja 11 muun Euroopan unionin (EU) jäsenmaan valuutaksi. Käteisvaluutaksi euro tuli vuoden 2002 alusta. Maaliskuun 1999 eduskuntavaaleissa SDP hävisi tuntuvasti ja vasemmistoliitto hieman, kokoomus ja keskusta voittivat selvästi ja vihreät hieman. Paavo Lipposen sateenkarihallitusta seurasi Paavo Lipposen sateenkaarihallitus. Vasemmistoliitto osallistui hallitukseen toisen kerran. […]

Muisteleminen tekee hyvää: esittelyssä Kristiina Harjulan “Ollaanko me jo vanhoja”

• 21.12.2018

  Teksti ja valokuva: RANJA AUKEE    Kristiina Harjulan kirja on meistä meille, vuosina 1945-1950 syntyneille sodanjälkeisille sukupolville. Meihin kohdistui toiveita ja vaateita rakentaa uutta yhteiskuntaa sodassa kärsineeseen maahan. Kirja kertoo siitä, millaista tämä rakentaminen oli silloisissa oloissa ja mitä saatiin aikaan. Suuret ikäluokat ovat alati esillä, joko negatiivisessa mielessä, koska meitä on liikaa, tai […]

Miehet metsissä ‒ sodanvastustajien kaarti Hämeenkyrössä 2 (2)

• 21.12.2018

Teksti: JUSSI NIINENMAA   Tämä on toinen osa kirjoituksesta, joka kertoo sodanvastustajien kohtaloista Hämeenkyrössä. Talvisodan aikaan sodasta kieltäytyneitä oli hyvin vähän, mutta jatkosodasta yhdessä saksalaisten kanssa kieltäytyi moni. Hämeenkyröläisiä tuomittiin sotilaskarkuruudesta kaikkiaan 35 miestä. Tämän lisäksi henkensä menetti ainakin kahdeksan metsäkaartilaista ja viisi miestä onnistui piileskelemään koko sodan ajan. Osa vältti tuomion suostuttuaan kiinnijäämisensä jälkeen lähtemään […]

Miehet metsissä ‒ sodanvastustajien kaarti Hämeenkyrössä 1 (2)

• 20.12.2018

  Teksti: JUSSI NIINENMAA    Vuoden 1918 sisällissodassa kaatui, teloitettiin, nääntyi vankileireillä tai katosi yli 300 punaista tai sellaisena pidettyä hämeenkyröläistä. Lisäksi useat sadat joutuivat kärsimään vankileireillä, osa heistä jopa vuosikausia. Sodan jälkeen rankaisutoimia ulotettiin jopa punaisten lapsiin ainakin joissakin hämeenkyröläisissä kouluissa. ”Punaisten kakarat” joutuivat välitunnillakin seisomaan erillään muiden lapsista, kuten muun muassa Ahti Lindberg […]

Pirkanmaan vasemmisto liikkeellä itsenäisyyspäivänä

• 8.12.2018

  Teksti: VK ja HELI PIIRAINEN (Akaan osuus)    Vasemmistojärjestöt Akaassa, Kangasalla ja Nokialla järjestivät itsenäisyyspäivänä muistotilaisuuksia punaisten muistomerkeillä. Ylöjärvellä paljastettiin muistolaatat, joihin on kirjoitettu vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä kuolleiden nimet. Ylöjärven tilaisuudesta on jo julkaistu raportti eilen. Kangasalla puhunut Milla Peltonen kertoi puheessaan muun muassa mummonsa isän, 22-vuotiaan sekatyömiehen kohtalosta sisällissodassa. ‒ Tämä vuosi […]