Tamperelaisten köyhyys vähenee hitaasti

Minna Minkkinen kysyi, miksi katkaisuhoitoon pääsemistä on aiempaa vaikeampaa. (Kuva: Cai Melakoski)
Minna Minkkinen kysyi, miksi katkaisuhoitoon pääseminen on aiempaa vaikeampaa. (Kuva: Cai Melakoski)

Toimittaja: SINIKKA TORKKOLA
Tamperelaisten köyhyyttä vähennetään pienin askelin. Tampereen köyhyysohjelman kolmesta suosituksesta on edennyt vain yksi, aktiivipassi. Kaksi muuta suositusta eli ennaltaehkäisevän toimeentulotuen käyttö ja sosiaalinen luototus eivät ole edenneet niin kuin olisi pitänyt.

– Köyhyysohjelman toimenpide-esityksistä on saatu toteutettua aktiivipassin pilottihanke, mikä on erinomainen asia. Ehkäisevän toimeentulotuen osuutta on myös jossakin määrin lisätty, mutta edelleen ollaan kaukana sosiaali- ja terveysministeriön suosituksesta, jonka mukaan ehkäisevän toimeentulotuen osuus olisi 3,3 prosenttia kunnan toimeentulotuen määrärahoista, totesi Ulla-Leena Alppi toukokuun kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa käsiteltiin sekä vuoden 2014 tilinpäätöstä että tarkastuslautakunnan antamaa arviointikertomusta kaupungin toiminnasta.

Minna Minkkinen nosti esiin puheenvuorossaan esiin sosiaaliasiamiehen selvityksen ja siinä esiin nousseet asunnottomien majoituksen puutteet.
– Pidän äärimmäisen huolestuttavana sosiaaliasiamiehen viestiä siitä, ettei asunnottomat ole päässeet ensisuojaan jos kotikunnan kanssa ollut epäselvyyksiä. Kukaan ei huvikseen mene asunnottomien yömajaan, se on selvä. Ei ole pelkoa, että ensisuojaa käyttäisivät naapurikuntien asukkaat hotellina, tykitti Minkkinen.

Sirkkaliisa Virtanen nosti sosiaaliasiamiehen selvityksestä esiin toimeentuloasiakkaiden vaikeuden päästä henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän puheille.
–Erityisesti pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakaan kohdalla asiat ovat niin monimutkaisia, että niiden kirjallinen ilmaiseminen voi käydä ylivoimaiseksi. Pelkään että asia tältä osin vain pahenee toimeentulotuen siirtyessä Kelan hoitoon.

Ulla-Leena Alppi ihmetteli, miksei Tampereella, jossa pienituloisten määrä kasvaa, ole jo otettu käyttöön sosiaalista luototusta. (Kuva: Sirkkaliisa Virtanen)
Ulla-Leena Alppi ihmetteli, miksei Tampereella, jossa pienituloisten määrä kasvaa, ole jo otettu käyttöön sosiaalista luototusta. (Kuva: Sirkkaliisa Virtanen)

Sosiaalinen luototus jumittaa

Pormestariohjelmaankin kirjattu sosiaalisen luototuksen käyttöönotto ei ole edennyt. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vaatiikin, että sosiaalisen luototus otetaan käyttöön ensi vuonna.

Luototusta  käytetään yli 30 kunnassa. Esimerkiksi Helsingissä sosiaalinen luototus on ollut käytössä jo vuodesta 1999, Vantaalla vuodesta 2004 ja Espoossa vuodesta 2007 lähtien. Lainasummat ovat olleet 200 eurosta 10 000 euroon. Käyttäjistä on opiskelijoita noin 40 prosenttia, eläkeläisiä neljäsosa, palkansaajia ja yrittäjiä kolmasosa.

– Lainaa on voinut saada oman talouden hallintaan, velkakierteen katkaisemiseen, kuntoutumisen ja työllistymisen edistämiseen, asumisen turvaamiseen, sosiaalisen kriisin ylittämiseen, välttämättömien kodinkoneiden hankintaan ja työvälineisiin, kuvaili Ulla-Leena Alppi luottojen etuja ja käyttöä.

Alppi hämmästeli sitä ettei suurtyöttömyyden vaivaama Tampere ole ottanut käyttöön sosiaalista luototusta

– Sosiaalisten luottojen kustannusvaikutukset olisivat todennäköisesti joko neutraalit, tai peräti positiiviset, kun toimeentulotukimenoissa syntyisi säästöä, totesi Alppi.

 

Lisääa aiheesta Vasen Kaistalla

Aktiivipassista vihdoin totta Tampereella (18.11.2014)

 

III

Etusivun kuva on leipäjonosta Helsigistä joulukuussa 2009. Kuva on Flikr-sivustolta, kuvaaja Tapani Launonen

Leave a Reply