Osa 1: Tuhoalue leviää länsimaihin

Autuaat -artikkelikuva (Karosta)
Vasen Kaista julkaisee Vesa Suomisen luokkasuhteiden muutoksia kapitalismin viimeisellä rannalla käsittelevän artikkelin kuudessa osassa. Tämä on ensimmäinen osa. (Kuva: Cai Melakoski)

 

VESA SUOMINEN   
Ympäristöaktivisti Naomi Klein kirjoittaa Tämä muuttaa kaiken -kirjassaan oivaltavasti siitä, kuinka kaivos- ja energiateollisuuden eduille ja ympäristömyrkyille väistämättömän ja välttämättömän kehityksen paineessa uhrattavilla alueilla on ollut muutama yhteinen nimittäjä:

‒ Ne ovat köyhiä ja etäisiä paikkoja. Näiden paikkojen asukkailta puuttui poliittista valtaa, mikä johtui yleensä sekä etnisestä alkuperästä, kielestä että yhteiskuntaluokasta. [- -] Pohjois-Amerikan ja Euroopan etuoikeutetut ihmiset ovat voineet monenlaisen aktiivisen kieltämisen ja rasismin kautta unohtaa nämä epäonniset paikat takamaina, joutomaina tai ei-minään. [- -] Meille, jotka asumme onnekkaasti noiden tuomiovyöhykkeiden rajojen turvallisella puolella, on näyttänyt siltä kuin meidän asuin- ja lomapaikkamme säästyisivät fossiilisten polttoaineiden koneistolta. Viime aikoihin asti tämä on toiminut fossiilipolttoaineiden aikakauden suurena hiljaisena sopimuksena. Ihmiset, jotka hyötyvät eniten tuhoisasta luonnonvarojen kaivamisesta, teeskentelevät olevansa sokeita sen kustannuksille, kunhan uhrattavat alueet pidetään turvallisesti poissa näköpiiristä. (Naomi Klein, 2015)

Kleinin mukaan ”epätavanomaisten energianlähteiden vimma ja raaka-ainebuumi” ovat saaneet luonnonvarayhtiöt nyt rikkomaan tuon sopimuksen: “Hyvin nopeasti uhrattavat alueet ovat kasvaneet huomattavasti. Uhrattava vyöhyke nielee yhä uusia alueita ja vaarantaa useita ihmisiä, jotka kuvittelivat olevansa turvassa. Lisäksi monet suurimmista uhrattaviksi suunnitelluista vyöhykkeistä ovat maailman vauraimpien ja vahvimpien maiden sisällä.”

Autuaat1_nosto1_300_Montserrat_25Pieni ajatuskoe:
Kun korvaa Kleinin ajatuksesta sanat ympäristö, fossiilipolttoaineet, luonnonvarayhtiöt sanoilla elinkeinoelämä, työpaikat, työelämän ”rakenteelliset uudistukset”, yhteiskuntaluokat, saa tulokseksi pätevän kuvauksen siitä, mitä globalisaatio on tehnyt työn maailmalle.

Kapitalismi käsittelee ympäristöä ja ihmisiä samalla tavalla: voiton raaka-aineina ja voitontuottajina, usein kertakäyttöisinä. Ympäristön tuhoamisen lisäksi näemme paljon muuta tuhoa.

Milton Friedmanin opissa Yhdysvalloissa koulutuksensa saaneiden taloustieteilijöiden, ”Chicagon poikien”, ensin puolustuskyvyttömillä ihmisillä kenraali Augusto Pinochet’n Chilessä testaamana ja sitten Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin hallitusten levittämänä edennyt pidäkkeetön ”uusliberalistinen” kapitalismi on riehunut lohikäärmeen henkäyksenä mantereelta mantereelle ja Islannista Uuteen-Seelantiin. Mitään uutta tässä taloustieteeksi ja väliin suorastaan luonnonlaiksikin naamioidussa ideologiassa ei ole. Se on kapitalismin taikinanjuurta, pohjattoman ahneuden ja rajattoman typeryyden vanhaa hapatusta.

Autuaat1_nosto2_300_Montserrat_25Vielä vähän aikaa sitten länsimaiden palkkatyöväestö tunsi asemansa turvatuksi pitkäaikaisissa, usein elinikäisissä ja työehtosopimusten ja työlainsäädännön turvaamissa työpaikoissaan. Jonkin alikehittyneen maan lapsityövoima, nälkäpalkat, järjestäytymisen kieltäminen ja suoranainen pakko- ja orjatyö olivat kaukaisia asioita kaukaisissa paikoissa. Ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen työväenliikkeen ankaran taistelun tuloksena saavutettuja etuja ja tuon kamppailun mahdollistamaa elintasoa ja elämäntapaa ruvettiin vähitellen pitämään luonnollisena ja itsestään selvänä oikeutena. Nyt kaikki on toisin. Työelämänkään ”tuomiovyöhykkeillä” ei ole enää turvallisia rajoja kapitalismin maailmanlaajuisella pelikentällä.

Uusia ongelmia syntyy vanhojen päälle, kun lännen talouslohikäärmeen uusliberalistinen liekki hiipuu. Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja koko ”länsimaista” kapitalistista järjestelmää leimaa auringonlaskun tunnelma, kun maailmantalouden painopiste siirtyy väistämättä itään, kun Kiinasta on tullut maailman johtava talousmahti Yhdysvaltojen sijaan, ja kun länsimaiden yhä heikommaksi käynyt talouskasvu on pysähtynyt kokonaan. Englanti on nostanut purjeensa suunnatakseen pois EU-rannoilta. Eurooppa ja Yhdysvallat näyttävät vaeltavan poliittisesta kriisistä seuraavaan.

<Seuraavaan osaan>

Luettavaa

Kirja:

Tämä muuttaa kaiken. Kapitalismi vs ilmasto (Naomi Klein: suomentaneet Teppo Eskelinen, Kaj Lipponen ja Henri Purje). Into. Helsinki 2015

Verkossa:

Untote: Pinochets Geist geht um in Europa (Erhard Stackl, der Standard.at, Blog 22.12.2011)

40 Years Ago, This Chilean Exile Warned Us About the Shock Doctrine. Then He Was Assasinated. (Naomi Klein, The Nation, 21.9.2016)

The ‘Chicago Boys’ in Chile. Economic Freedom’s Awful Toll (Orlando Letelier, The Nation, 21.9.2016. Artikkeli julkaistu alunperin elokuussa 1976)

Autuaita ovat yksinkertaiset? on Vesa Suomisen luokkasuhteiden muutoksia kapitalismin (ja pahimmassa tapauksessa koko ihmiskunnan) viimeisellä rannalla käsittelevä artikkeli, jonka Vasen Kaista julkaisee kuudessa osassa.

Osa 1: Tuhoalue leviää länsimaihin
Ympäristötuhon ja tuhokapitalismin uhon leviämisestä globalisaation myötä myös länsi-Eurooppaan

Osa 2: Vihan hedelmät
Ylpeän ammattilaisen tiestä kilpailukyykytetyksi silpputyöläiseksi

Osa 3: Valkoisen miehen taakka
Ystävien ilmaantumisesta kadonneeksi luullulle työväenluokalle

Osa 4: Luokan liikkeet
Työväenluokan putoamisesta äänestyskoppien vapaaksi riistaksi

Osa 5: Tulevaisuus onkin paluuta menneisyyteen
Vasemmiston tulevaisuusvision loikasta viime vuosituhannelle

Osa 6:  Taistelu perustulosta
Perustulon nousemisesta Elinkeinoelämän keskusliiton keskeiseksi tavoitteeksi

*

Leave a Reply