Artikkeli: Artikkelit 2013–2018

14.12.2018 klo 08:39

Rokotus vai tauti?

Lasten rokottaminen on ollut arkea Suomessa jo 1800-luvun alusta. Isorokkorokotuksista tuli pakollisia kaikille alle 2-vuotiaille vuonna 1883. Museoviraston kuvan rokotustilaisuus on järjestetty 1800–1900-lukujen vaihteessa. (Museovirasto on julkaissut kuvan Lasten rokotustilaisuus Finna-palvelussa lisenssillä CC by 4.0. Alkuperäistä kuvaa on rajattu ylhäältä.)

 

Teksti: PIRJO SAVONRAUTIA   
Rokottamaton lapsi sairastui äskettäin tuhkarokkoon Pietarsaaren seudulla. Sen seurauksena huomattiin, että maassamme on alueita, joissa on alhainen rokotekattavuus tuhkarokolle. Rokotteet ovat luontoa jäljittelevä keino saada suoja tarttuvaa tautia vastaan mahdollisimman vähin oirein ja komplikaatioin. Esimerkiksi tuhkarokko ei ole harmiton lastentauti, vaan sen vakavana komplikaationa voi olla aivotulehdus ja jopa kuolema. Rokotteen tautia vastaan sen sijaan ei pitäisi aiheuttaa kuolemia, koska rokotteen virus on heikennetty. Tuhkarokkotartunnasta seuraa aivotulehdus 400 kertaa todennäköisemmin kuin rokotteesta.

Suomessa lapsilla on rokotusohjelma, johon kuuluu MPR-rokote. Rokotus on ilmainen ja usein ainoa kipu on pistoksen aiheuttama kirpaisu. MPR-rokote suojaa tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta. Niillä kaikilla on vakavia jälkitauteja kuten aivokalvotulehdusta, sokeutta ja aivovaurioita ja miehillä sikotaudin aiheuttamaa hedelmättömyyttä.

Lisäksi tauteihin liittyy kovia kipuja ja epämukavuutta. Kaikesta huolimatta maassamme ei kaikkialla noudateta rokotusohjelmaa. Rokotuskattavuus on eräillä alueilla vain 75 prosenttia, kun sen pitäisi olla 95 prosenttia antaakseen niin sanotun laumasuojan, eli estäisi taudin tarttumisen rokottamattomiin ihmisiin. Laumasuoja suojaa myös henkilöitä, joita ei voi lääketieteellisistä syistä rokottaa.

Rokotevastaisuuden valhe

Mediassa ja varsinkin somessa on on vatvottu asiaa puoleen jos toiseenkin ja rokotusten vaarallisuudesta liikkuu edelleenkin mitä oudoimpia huhuja ja käsityksiä. Rokotteita väitetään niin tarpeettomiksi lääkeyhtiöiden huijauksiksi että autismin aiheuttajiksi.

Englantilainen lääkäri Andrew Wakefield epäili MPR-rokotteen voivan aiheuttaa pienessä osassa väestöä autismin puhkeamista, mutta tutkimus kumottiin vuonna 2010 epätieteellisenä. Näyttäisi siltä, että tietynlainen laumasieluisten joukko seuraa guruksi nostettua mestariaan, sillä vieläkin kuvitelma autismista elää ja voi hyvin.

Rokotusvastaisuus on lisääntynyt yhtä matkaa tieteenvastaisuuden ja erilaisten uskomushoitojen suosion kasvun kanssa. Rokotuskielteisyyden takana esiintyy uskonnonomaista fatalismia. Mitä muuta se on, kun huoltajat vievät rokottomattoman lapsensa maahan, jossa esiintyy tuhkarokkoa?

Rokotevastaisuudessa on havaittavissa tiettyä ristiriitaa. Pohjanmaalla rokotuksen vastustajat veivät kiireellä rokottomattomat lapsensa rokotettaviksi, kun ensimmäinen lapsi sairastui tuhkarokkoon. Ensimmäisenä tulee mieleen ajatus, että vanhemmat eivät tienneet tai ymmärtäneet tuhkarokon vakavuutta ennen kuin se oli tosiasia ja vaani omalla nurkalla. Vimeisestä vakavasta tuhkarokkoepidemiasta on niin kauan, että taudin vakavuus on unohtunut.

Mitä tehdä virheelliselle tiedolle?

Rokotevastaisuuden murtaminen on vaikeaa. Useimmat vanhemmat haluavat lapsilleen hyvää, vaikka samalla asettavat lapsensa vaaraan. Pakkokeinoja on ehdotettu lapsilisien lakkauttamisesta päiväkodin porttikieltoon saakka. Tarkemmin asiaa tarkastellessa huomataan, että kaikki sanktiot kohdistuvat lapseen, eivät suoraan vanhempiin. Lapsihan ei pääse päiväkotiin, tai saa vaikkapa uusia saappaita, kun lapsilisät puuttuvat.

Erinomainen keino on sosiaalityöntekijöiden nostama syyte lasten kaltoinkohtelusta, kun lasta ei suostuta rokottamaan. Lastensuojelulain perusteella lapsi, jonka vanhemmat eivät hoida tällä olevaa sairautta, voidaan ottaa huostaan.

Tuntuu oudolta ajatella, että vielä 2000-luvulla uskotaan poppakonsteihin, virkaheittolääkäreihin ja kohtaloon. Miten saada tieteelliset faktat ihmisen ymmärrykseen, joka uskoo hopeaveden tai merisuolan kaikkivoipaan vaikutukseen, ei rokotuksiin?

Kirjoittaja on terveydenhoitaja ja terveystieteiden maisteri

Lue lisää muualla verkossa: 

Rokote.fi
Tuhkarokon torjuntatoimet jatkuvat Pohjanmaalla – ei uusia tautitapauksia (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 3.12.2018)
Kulttuurin tutkija: Rokotteiden vastustaminen on osa totuuden kriisiä (Terhi Mäkinen, Tehy-lehti 25.7.2017)

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *