JOUNI SIRÉN
Järki sanoo, että jos menot ovat suuremmat kuin tulot, menoja on leikattava. Mutta jos tieten tahtoen leikkaa tulojaan ja sitten valittaa, että rahat eivät riitä, kyse on jostakin muusta. Kärjistäen voi sanoa, että keskustelu Tampereen talousahdingosta kuuluu jälkimmäiseen luokkaan.
Tampereen kaupungin menot ovat vuodessa 60 miljoonaa suuremmat kuin tulot. Tuloja pitäisi lisätä korottamalla kunnallisveroa 1-1,5 prosenttiyksikköä eli 19:stä 20:een tai 20,5 prosenttiin. Useimmille korotus ei edes olisi noin iso. Koska kunnallisvero on osittain progressiivinen eli tulojen mukaan kasvava, tamperelaisten keskimääräinen kunnallisvero on nykyään 14,5 eikä 19 prosenttia.
Kokoomus ja perussuomalaiset torjuivat veronkorotuksen jyrkästi. Kokoomuksessa syypäänä nähtiin kaupungin työntekijät. Jopa 500 työntekijän irtisanomista esitettiin. Muun muassa kaupungin siivoojat olisivat joutaneet ulkoistettaviksi. Perussuomalaisetkin ovat laskelmia esittämättä varmoja, että henkilöstömenoissa on säästettävää miljoonakaupalla.
Työntekijöiden syyllistäminen on turhaa. Kaupungin henkilöstömenot ovat olleet kurissa jo pitkään. Budjettivaje on syntynyt liian pienistä tuloista ja tavaroiden ja palvelujen ostojen kasvusta. Hankintoja keskittämällä ja järkeistämällä voidaankin säästää miljoonia, ja palvelut on halvempaa tuottaa kunnan omana työnä kuin ulkoistamalla. Hallinnossa on työvoimaa, jota voidaan siirtää suorittavaan työhön, mutta irtisanomisilla budjettia ei tasapainoteta.
Kuntalaisten palveluja ei voida ylläpitää ilman riittäviä verotuloja. Sosialidemokraateista ja vihreistä ei löytynyt rohkeutta, vaan he tyytyivät kokoomuksen pitkin hampain hyväksymään 0,75 prosenttiyksikön korotukseen. Niinpä tamperelaiset joutuvat luopumaan muun muassa kotihoidon tuen Tampere-lisästä. Palvelujen tekijöiden irtisanomiset ja lomautukset sentään saatiin torpattua, ja kaikkein heikoimmassa olevien toimeentulotukeakin nostetaan.
Kunnallisveroa vastustetaan tavallisesti siksi, että sen sanotaan olevan tasavero. Totta onkin, että se ei ole yhtä progressiivinen kuin valtion tulovero, mutta onneksi sentään rikkaat maksavat enemmän kuin köyhät. 1,5 prosenttiyksikön korotus olisi lisännyt 3000 euroa kuussa tienaavan veroja 40 euroa kuussa. Tutkimusten mukaan veronkorotuksia vastustavatkin vimmaisimmin ne, joiden tuloissa ne tuntuvat vähiten.
Toinen veronkarttajien hellimä väite on se, että veronkorotus heikentää kuntalaisten ostovoimaa ja siksi talous kärsii. Kaupungin verotulot kuluvat hoitajien, opettajien, kirjastonhoitajien, kunnossapitotyöntekijöiden, bussinkuljettajien ja muiden työntekijöiden palkkoihin ja tavaroiden ja palvelujen ostoihin. Verot siis pyörittävät talouden rattaita siinä missä yksityinen kulutuskin.
Talousahdingon syypääksi osoitetaan myös valtiota, joka ei anna kunnille tarpeeksi rahaa lain vaatimien tehtävien hoitoon. Tähän on helppo yhtyä. Valtion tukien leikkaukset tekevät 45 miljoonan loven Tampereen kaupungin tuloihin. Toisaalta ne, jotka kiivaimmin torjuvat kunnallisveron korotuksen, vastustavat myös jyrkimmin valtion kassan kartuttamista hyvätuloisten veroja lisäämällä.
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja.
Lue lisää:
Vasemmalta Kaistalta: Lisäämällä veroja palvelut olisi turvattu
Jouni Sirenin blogista: Kuilun partaalta 40 eurolla.
Vasemmistoliiton Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jouni Sirénin hyvän artikkelin argumentointeihin on helppo yhtyä. Tässä alapuolella allekirjoittaneelta yksi näkemys tästä yhden ainoan totuuden maniasta täältä Jämsästä:
Ammattiyhdistysaktiivina myötähäpeän valtuustossa olevien nykyisten ja entisten luottamusmiesten puolesta. Olitte tekemässä päätöksiä joista seuraa mahdollisesti kovia irtisanomisia kuntapalveluiden käsittämättömien leikkausten seurauksena. Minä kun olen aina ja kaikissa tilanteissa ymmärtänyt luottamusmiesaseman velvoittavan nimenomaan puolustamaan työpaikkoja, eikä niitä lopettamaan. No, niin sanottua porvarillista edunvalvontaa pidän ainoastaan huonona vitsinä, mistä tämäkin oli osoitusta mutta olihan siellä demarivetoisestikin valmiutta irtisanomisiin. Toisaalta mitäpä sitä ihmettelemään jos viime kevään työväen vappujuhlan avauspuheenvuorossa paperitehtaan pääluottamusmies ja valtuutettu huolehtii ainoastaan rikkidirektiivistä. Vaikka samaan aikaan työnantajansa irtisanoi työntekijöitään moraalittomasti ja vastuuttomasti ainoastaan pelottelutarkoituksella jäljelle jääville. Kaikilla irtisanotuilla ei ollut mahdollisuutta ikänsä puolesta edes työttömyysputkeen. Onnistuneesti oli peloteltu, pääluottamusmiestä myöten. Jos kaupungin irtisanomiset kohdistuvat noin viisikymppisiin joille työttömyysputki on ulottumattomissa, olette tehneet anteeksi antamattomia päätöksiä. Tämän ikäryhmän irtisanomisissa koituu monen osaksi päätyminen lopulliseen syöksykierteeseen henkilökohtaisella työuralla.
Kaupungin henkilöstöpäällikkö kertoi, että näillä päätöksillä pelastetaan palvelut. Voisikohan hän selittää suomeksi mitenkä esimerkiksi Jämsänkosken kirjastopalvelut sitten on pelastettu kun itse kirjasto ensin on lakkautettu. Tällä virkamiehellä tai – naisella ei kyllä ole vähäisintäkään tajua immateriaalisten arvojen vaikutuksesta. Nämä kirjastopäätöksetkin hipovat järjettömyyden huippua ja niin monessa suhteessa: toimiva kunnon lähikirjasto kaikissa entisissä kuntakeskuksissa olisi taannut osaltaan myös kylien elinvoimaisuuden, myös tulevaisuudessa. Sitten nämä talkookirjastot ovat kyllä kirjastopalveluiden irvikuvia. Korkeintaan ne ovat lainaamoja joiden toiminta tyrehtyy ennemmin tai myöhemmin. Kaupungin ylimmiltä virkamiehiltä ja päättäjien enemmistöltä puuttuu täysin kyky hahmottaa syys- seuraussuhteita ja kustannustehokkuuksia kun immateriaalinen talous huomioidaan.
Että tästä saadaan täydellisen hölmömäisyyden hommaa, niin tänne sitten vielä haalitaan joitakin lipeviä liituraita -tai korkokenkäkonsultteja rahastamaan sillä, että he kertoisivat meille meidän puolesta kuinka paljon meidän työntekijöitämme saneerataan. Kyllä minä ihan maalaisjärjellä uskon siihen, että kaupunginkin työorganisaation uudelleen järjestely kaikilta osin osataan tehdä ihan itse. Ylivoimaisesti paras asiantuntemushan on työorganisaatiossa itsessään. Siis ollaanko me Jämsän kaupunkiin saatu niin huono esimiestaso, että he eivät yhdessä suoritusportaan kanssa tiedä miten työorganisaatiota parhaiten kehitetään? Siihen minä en usko. Itse olen kokemuspohjaisesti oppinut ainakin sen, että sellainen tapa tehdä päätöksiä joissa toimitaan röyhkeästi asianosaisten yläpuolelta heitä itseään juuri kuulematta on varmin tae siitä, että päätökset tulevat varmasti olemaan surkeinta tasoa. Konsultit ovat viimeinen ammattikunta joita Jämsä tarvitsee. Heitä varten voi ysitien varteen laittaa kyltit molemmilta suunnilta tuleville: Konsultti älä pysähdy vaan paina kaasua ja aja suoraan eteenpäin!
Jämsän kaupungin ylin virkamiesjohto ja päättäjien enemmistö seuraa pakkomielteisesti yleistä yhden totuuden markkinaliturgiaa ja aiheuttaa omilla päätöksillään pysyväksi jäävän kaupungin palvelutason laskun ja erityisesti entisten kuntakeskusten ränsistymisen. Hyvänä apuna ja tukena tässä kaistapäisyydessä on ollut vasemmistovastainen paikallislehti Jämsän Seutu toimittajineen, joiden toimituspolitiikka on ollut kuin Pravdassa: Totuus ja vain yksi totuus.
Lainaus kaupungin omilta verkkosivuilta: ”Jämsä on toimelias ja kehittyvä noin 22350 asukkaan kaupunki eteläisessä Keski-Suomessa, loistavien kulkuyhteyksien varrella. Kaupungin kivijalkoja ovat vahva teollisuus ja monipuolinen matkailu- ja palvelusektori. Jämsän visiona on olla Suomen yhteistyökykyisin kaupunki. Sen tulevaisuuden tarinaa on luomassa lähes 1400 henkilöä.”
Niinpä niin.
Tapio Niemelä
Metallin komennusmies
Vasemmistoliiton Jämsänkosken
perusjärjestön varapuheenjohtaja
Näinhän tämän päätimme. Emme tieten tahtoen leikanneet tulojamme verottamalla itseämme lisää. Kummastelet omien tulojen leikkaamista. Tätähän emme halunneet, missä näet ongelman? Se joka rahan työllään ansaitsee, osaa sen käyttää paremmin kuin ne, jotka vain päättävät ottaa sen käytettäväksi. Kovin vähän työntekoa arvostat.