Teksti: AIMO MINKKINEN, kuva: LENIN-MUSEO
Lenin kuoli 90 vuotta sitten 21.1.1924. Tampereella häntä ei ole unohdettu. Siitä on pitänyt huolen vuonna 1946 perustettu Lenin-museo. Se on kertonut Leninin oleskelusta Tampereella 1905 ja 1906. Tampereen työväentalossa Lenin lupasi tamperelaisille työläisille toimia Suomen vapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta. Tämän lupauksen hän piti ja hänen johtamansa bolshevikkihallitus tunnusti ensimmäisenä kansainvälisenä toimenpiteenään lokakuun vallankumouksen jälkeen Suomen tasavallan itsenäisyyden.
Venäjällä syntynyt tsaarinvastainen liikehdintä heijastui Suomeen suurlakkona vuonna 1905. Tampereen suurlakkokomitea asetti kaupunkiin ”kunnallishallituksen”, johon työväki valitsi 10 ja kaupunginvaltuusto 10 jäsentä. Tampereen suurlakko erosi muun muassa Helsingin lakkoliikehdinnästä siinä, että kaupungin laillinen hallitus nautti arvonantoa lakon aikana ja itse asiassa tuki suurlakkolaisten tavoitteita.
Venäjältä tulleita vallankumouksellisia ei sattuma heittänyt Suomen sisämaahan Tampereelle. Suomalaiset oli vallannut poliittinen innostus. Sosialidemokraattinen liike kasvoi vauhdilla. Rakennettiin työväentaloja. Tampereen työväentalo valmistui vuonna 1900. Työväenlehtien levikki kasvoi rajusti. Tamperelainen Kansan Lehti oli vahva vaikuttaja. Työväenteatterit keräsivät innokasta yleisöä. Naiset taistelivat äänioikeudesta. Tampere oli vallankumouksellinen keskus.
Poliittinen innostus valtasi Tampereelle tulleet venäläiset sosialistitkin. Leninin puoliso Nadežda Krupskaja on muistellut Tampereen tunnelmia vuonna 1905:
— Joulukuun puolivälissä pidettiin Tampereen konferenssi. On valitettavaa, etteivät konferenssin pöytäkirjat ole säilyneet. Millainen innostus vallitsikaan! Vallankumous oli silloin kuumimmillaan, jokainen toveri oli suuren innostuksen vallassa, kaikki olivat valmiit taisteluun. Väliajoilla opeteltiin ampumaan. Yhtenä iltana olimme suomalaisten joukkokokouk¬sessa, joka pidettiin soihtujen valossa, ja kokouksen juhlavuus vastasi täydellisesti edus¬tajien mielialaa. Tuskinpa konferenssin yksikään edustaja on voinut unohtaa sitä.
Lenin ei unohtanut Tamperetta. Arvo Tuomiselle hän muisteli Moskovassa 1920-luvun alussa, että Tampereella hyväksytyssä Punaisessa julistuksessa ”oli oikea melodia”. Siinä vaadittiin suomalaisille poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia Venäjän sortovaltaa vastaan. Vielä sairasvuoteellaan ennen kuolemaansa hän muisteli vaimolleen Krupskajalle, kuinka Tampereella vallitsi vallankumouksellinen tunnelma.
Kirjoittaja on Lenin-museon juuri eläköitynyt johtaja.