Teksi: JORMA SALONEN, kuvitus: VASEN KAISTA
Julkisessa keskustelussa valtiontalouden tasapainottamisessa on korostettu menoleikkauksia, koska verotusta ei voi kiristää. Erikoisesti on painotettu, että tuloveroa ei enää voi kiristää. Siksi on verojen kiristys vaadittu arvonlisäveroon. Vaatimus tuntuu kuitenkin kummalliselta. Kulutusverojen tuotto on suhteessa kasvanut yli kaksi ja puoli kertaa (2.58) niin nopeasti kuin valtion tuloveron tuotto. Tilastojen mukaan juuri kulutusveroissa ei ole korotusvaraa, mutta korottamalla valtion tuloveroa voitaisiin palauttaa aiemmin vallinnut tilanne, jossa verotus tasaa tuloeroja. Kulutusverot kasvattavat niitä.
Viereisiin taulukkoihin on koottu vuosilta 1990, 2008 ja 2011 verohallinnon tilastoista eri verolajien kertymä euroina sekä muutos euroina ja prosentteina. Vuodesta 1990 lähtien eniten on kasvanut liikevaihdon mukaan kerättyjen verojen kertymä 123,3 %. Kunnallisveron kertymä on kasvanut 115,2 % ja valtion tulo ja varallisuusvero vain 47,7 prosenttia. Näiden verojen lisäksi on eräitä vähäisempiä veroja ja veroluonteisia maksuja muun muassa sosiaaliturva- ja kansaneläkemaksut sekä tulli.
Muutoksessa merkillepantavaa on, että progressiivisten verojen (valtion tulovero) kasvu on ollut pienempää, kuin tasaprosentilla maksettavan kunnallisveron ja verotulojen kasvu on ollut suurinta ns. regressiivisten, verojen kohdalla. (kulutusverot, joissa tulon kasvaessa veroprosentti pienene, meillä tärkein arvonlisävero. Valtion tulovero on kasvanut hyvin maltillisesti, kunnallisveroon ja liikevaihtoon perustuvien verojen kasvuun verrattuna.
Lisää aiheesta Vasemmalla Kaistalla:
Verottaja kurittaa köyhiä