Teksti: MINNA-MARIA SOLANTERÄ, Kuvat artikkelissa: MAIJA KUIVASTO
Valkeakosken sosiaalityön johtaja Minna-Maria Solanterä kuvaa artikkelissaan, miten hallituksen uusimmat linjaukset heikentävät myös kuntien ja työttömien asemaa vaikka hallitus on luvannut muuta. Solanterä dokumentoi ja pohti nitä asioita puheessaan työväen vappujuhlassa Valkeakoskella.
Suomen hallitus on luvannut, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä vähennetään, jotta kuntien talous saadaan paremmalle tolalle. Käytännössä on käynyt toisin.
Kunnat maksavat nykyään valtiolle työmarkkinatukien kuntaosuutta, joka on puolet jokaisen yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneen tuesta. Ensi vuoden alusta lähtien kunnat maksavat jokaisen yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneen tuesta vähintään 65 prosentti valtiolle.
Valkeakoskella tämä tarkoittaa euroissa sitä, että viime vuonna maksoimme 660.000 euroa, ensi vuonna summa on noin 1.500.000 euroa. Valtio perustelee asiaa sillä, että kunnan ei tarvitse maksaa, jos se aktivoi nämä kaikki työttömät. Aktivointikaan ei ole ilmaista eikä siihen ole tulossa mistään ylimääräistä rahaa.
Lisäksi tilanteen tekee todella vaikeaksi sen, että valtio, tässä tapauksessa TE-hallinto, ei saa ihmisiä työllistettyä eikä estettyä sitä, että he valuvat pitkäaikaistyöttömyyteen. TE-hallinnon organisaatiomuutos on vaikeuttanut työttömien ihmisten työllistymistä tosi paljon, koska esimerkiksi henkilökohtaiset tapaamiset oman virkailijan kanssa ovat jo lähes historiaa.
Eivät kaikki voi hoitaa asioitaan verkossa
Palvelut on siirretty verkkoon, mutta kaikki ihmiset eivät osaa käyttää tietokonetta ja lisäksi on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät saa verkkopankkitunnuksia, jotka tarvitaan palveluun kirjautumiseen.
Nuorisotakuu astui voimaan vuonna 2013. Valtio antoi tätä varten TE-hallinnolle 60 milj. euroa lisärahaa, kunnat eivät saaneet senttiäkään. Samalla kunnista siirrettiin TE-toimistot pois ja nuoret jätettiin pärjäämään yksin.
Kunnissa otettiin koppi näistä nuorista, niin kuin on tehty jo vuosikausia. Näin ollen kunnat toteuttavat omalla rahallaan nuorisotakuuta. Nämä rahat ovat pois jostakin muusta ja olisi ollut reilua, että myös kunnat, joissa nuoret tunnetaan ja tiedetään heidän tarvitsemansa apu, olisivat saaneet osansa tästä rahasta.
Kunnat maksavat pienituloisimpiin kohdistuvat leikkaukset
Kehysriihessä sovittiin, että lapsilisiä leikataan kahdeksan euro lapselta kuukaudessa. Ministerit vakuuttivat, että tämä ei koske kaikkein pienituloisimpia perheitä, koska he saavat toimeentulotukena vastaavan summan. Kunnat kuitenkin maksavat puolet perustoimeentulotuesta, joten tämäkin päätös maksatetaan kunnilla. Samoin lääkekatto alkaa kertyä vasta 50 euron ostosten jälkeen. Kaikkein köyhimmät saavat tämänkin erotuksen toimeentulotukena.
Myös kuntien tuloja leikataan. Valtionosuuksia leikataan joka vuosi koko tämän hallituskauden. Tänä vuonna niitä leikattiin 237 milj. euroa, ensi vuonna leikkaus on 175 miljoonaa euroa. Samalla on päätetty, että eläkkeisiin tulee luvatun 1,5 prosentin korotuksen sijaan vain 0,4 prosentin korotus. Tämä tarkoittaa kuntien verotulojen vähenemistä 100 milj. eurolla.
Kunta on kuitenkin se, joka palvelut tuottaa meille kaikille. Näillä keinoin valtio ajaa kunnat yhä pahenevaan taloudellisiin ahdinkoon eikä kohta ole muuta keinoa, kuin ruveta karsimaan palveluita. Vai onko valtion tarkoitus pakottaa kunnat tätä kautta liittymään yhteen? Tosiasia kuitenkin on, että jos kaksi köyhää menee naimisiin, heistä ei tule yhtä rikasta.
Työttömien rankaiseminen on hallituksen keino hoitaa työttömyyttä
Valtiovalta on hallitusohjelmassaan sitoutunut työttömyyden vähentämiseen, siinä kuitenkaan onnistumatta. Työttömyys kasvaa, osin, täytyy myöntää, hallituksesta riippumattomistakin syistä.
Hallituksen keinot tuntuvat jäävän työttömien rankaisemisen tasolle. Vaikuttaa siltä, että päättäjien mielestä kaikki työttömät ovat työnvieroksujia, jotka eivät ilman rangaistuksen uhkaa suostu töihin menemään. En ole koskaan ymmärtänyt, miten se, että tehtaan tuotanto siirretään Kiinaan, tekee yks`kaks` kaikista tehtaassa vuosia ja vuosikymmeniä olleista ihmisistä laiskoja luusereita.
Hallitus antoi työttömälle porkkanaa sallimalla 300 euron kuukausiansiot ilman, että työttömyyspäivärahaan kosketaan. Tämä on vain näennäinen porkkana, koska byrokratiaa ei helpotettu eli päivärahat ovat useimmissa tapauksissa poikki kunnes palkkatodistus on työnantajalta saatu ja toimitettu Kelaan tai liittoon.
Harva työtön pystyy ottamaan tällaista satunnaista työtä vastaan ja odottelemaan rahojaan jopa kaksi kuukautta. Lisäksi ne ihmiset, jotka päivärahan lisäksi joutuvat hakemaan myös toimeentulotukea, eivät hyödy tästä ”porkkanasta” käytännössä ollenkaan.
Toimeentulotuessa palkasta jätetään huomioimatta 20 % ja loput tulot pienentävät tukea. Esimerkiksi, jos toimeentulotukea tarvitseva henkilö on ansainnut palkkatuloja 200 euroa, hänelle jää sitä ylimääräistä rahaa 40 euroa. Tämänkö pitäisi kannustaa työttömiä töihin? Kuitenkin juuri erilaisilla pienillä sijaisuuksilla ja pätkätöillä voisi myöhemmin aueta oikeakin työpaikka. Valitettavasti työttömänkin on maksettava laskunsa ja syötävä, mieluiten joka päivä.
Työssäkäyntialuetta laajennettiin siten, että yhdensuuntainen työmatka voi kestää julkisilla kulkuneuvoilla 1,5 tuntia. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Valkeakoskelta voi käydä päivittäin Riihimäellä töissä. Se, että työpäivän pituudeksi tulee jopa 11 tuntia, ei merkitse mitään, koska työttömillähän ei muuta elämää saa olla.
Lapsiasiavaltuutetulle töitä
Toivoisin, että lapsiasiavaltuutettu ottaisi kantaa tähän asiaan siitä näkökulmasta, kuinka näin pitkät hoitopäivät vaikuttavat lapsiin, puhumattakaan niistä koululaisista, jotka joutuvat olemaan yksin kotona lähes koko illan. Lisäksi kunnissa on jo nyt mietittävä, miten tähän lisääntyvän hoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan vai onko ajatuksena, että työttömien lapsillakaan ei ole väliä. Lisäksi on huomioitava se, että esimerkiksi Valkeakoski-Riihimäki –kausilippu linja-autossa maksaa 680 euroa kuukaudessa.
Kehysriihessään hallitus päätti nostaa työmatkakulujen omavastuuosuutta 750 euroon vuodessa. Kaupan työntekijän palkallako pitäisi nämä työmatkakulut hoitaa?
Ovatko työttömät ainoa ihmisryhmä, jota koskee sanonta ”Työ tekijäänsä kiittää” eikä heille tarvitse jäädä palkastaan senttiäkään elämiseen?