Teksti: JORMA MÄNTYLÄ Etusivun kuva: ESA MÄKINEN Jutun kuva: PIRKKO HAKULINEN
Kuluneen vuoden aikana on nähty ennennäkemätön yritys Suomen liittämiseksi sotilasliitto Natoon. Tiedotusvälineet ja poliitikot pelottelevat Venäjän uhalla ja sanovat, että Nato antaa turvatakuut. Kuuluessamme Natoon ja Euroopan unioniin me olemme oikeassa ”läntisessä viiteryhmässä” pois Venäjän vaikutuspiiristä. Viime viikolla ilmestynyt Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan gallup oli kylmä suihku Nato-intoilijoille, sillä sen mukaan 60 prosenttia suomalaisista on yhä Nato-jäsenyyttä vastaan (Yle 3.12.14).
Gallup-tulos oli yllättävä propagandan valtavan määrän ja yhdensuuntaisuuden huomioon ottaen. Niinpä median Nato-toimittajat kehittivät mitä erilaisimpia sanamuotoja peittääkseen gallupin tuloksen uutisistaan. Joitakin lehtiä lukiessa luuli, että suomalaiset jo tukevat Natoa.
Onneksi mediassa ja poliitikkojen keskuudessa on kriittisiäkin ääniä. Puolustusvoimien entinen komentaja Gustav Hägglund arvosteli lokakuussa Aamulehden haastattelussa kenraalien Nato-intoa. Kiinnostavaa, että juttu oli Aamulehdessä, ei vasemmistolehdessä. Hägglund sanoi oikein, että Naton takia puolustuslaitos ajettaisiin nopeasti alas ja hyvin pian Suomi vedettäisiin kriisinhallintaan.
”Kaikissa uusissa Nato-maissa omat puolustusvoimat on ajettu alas ja maissa on keskitytty kriisinhallintaan”, Hägglund totesi Aamulehden painetussa versiossa (Al 28.10.14) – netistä juttua ei löydy. Kriisinhallintaa Nato-maat ovat viime vuosina harjoittaneet entisissä siirtomaissaan. Silloin kriisinhallitsijat ovat myös muuttuneet erilaisten sotien ja sisällissotien osapuoleksi ja joutuneet vastatoimien, kuten terrori-iskujen kohteeksi. Onkin kysyttävä lisääntyisikö turvallisuus Nato-jäsenyyden oloissa?
”Läntisellä viiteryhmällä” tarkoitetaan EU:n ja Naton perustaja- ja päämaita Ranskaa, Saksaa, Hollantia, Englantia, Italiaa ja Belgiaa. Television Historiaa huonomuistisille –ohjelmaan olisi hyvä tehdä jakso, jossa muistutettaisiin, että nämä maat ovat myös entisiä imperialistisia siirtomaaisäntiä. Ne hallitsivat 1800-1900-luvuilla Afrikassa ja Aasiassa valtavia, itseään moninkertaisesti suurempia alusmaita. Näiden siirtomaiden hallinnasta käytiin kaksi imperialistista maailmansotaa. Saksa, Italia ja Japani myöhästyivät siirtomaiden maailmanjaosta, ja yrittivät ottaa osuutensa sotimalla.
Me emme kuulu tähän viiteryhmään, sillä Suomella ei ole koskaan ollut siirtomaita (surkuhupaisa Ambomaa-seikkailu kaatui jo 1920-luvulla). Sen sijaan Suomi on itse entinen siirtomaa. Olimme lähes 600 vuotta Ruotsin osa ja 110 vuotta Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Tämä on se ratkaiseva ero miksi emme kuulu EU:n ja Naton ydinmaiden kanssa samaan viiteryhmään. Poliittinen ja taloudellinen historiamme on erilainen. Juho Kusti Paasikivi ja Urho Kekkonen ymmärsivät asian, joka tuntuu olevan hepreaa stubbeille ja kataisille. Paasikiven ja Kekkosen ulkopolitiikka on ollut menestyksellinen osoitus siitä, että entisen isännän kanssa on mahdollista elää sovussa ja rauhassa itsenäisyys säilyttäen, ja samalla taloudellisesti hyötyen.
Punaisten haudalla muistamme, että Suomen itsenäistyminen mahdollistui ensimmäisessä maailmansodassa, jossa imperialistisia suurvaltoja joko romahti tai heikkeni niin, että osa niiden alusmaista saavutti itsenäisyyden. Punaiset ja heidän seuraajansa olivat sotien jälkeen rakentamassa Suomen rauhanomaista ulkopolitiikkaa. Kunnioitamme punaisten muistoa seppeleen laskulla ja hetken hiljaisuudella.
Puhe vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Kangasalla 6.12.2014.
Puhe on julkaistu Jorma Mäntylän blogissa
Yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija Jorma Mäntylä on vasemmistoliiton ehdokas kevään 2015 eduskuntavaaleissa.