Ylöjärven työväentalon muistotilaisuus

Toimitus: CAI MELAKOSKI Kuvat: RAUNO KESSELI, ARJA UUSIKARTANO, SAMI VASTAMÄKI
Vuonna 1939 rakennetulle Ylöjärven työväentalolle jätettiin jäähyväiset sunnuntaina. Alunperin Ylöjärven Kuljun työväentalosta kootun rakennuksen hirsirunko vielä on hyvässä kunnossa, ja Ylöjärven kaupunki piti aluksi taloa kunnossa ostettuaan sen vuonna 1991. Kaupungin muututtua porvarienemmistöiseksi talon on annettu rapistua.

Sunnuntaina järjestettiin työväentalolla sen viimeinen tilaisuus, ”Työväentalon hautajaiset”.
Julkaisemme Vasemmistoliiton Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtajan, Rauno Kesselin tervetuliaispuheen hieman lyhentäen:

 
Tämän talon suojissa ovat kokoontuneet lukuisat työväenliikkeen ihmiset tekemään päätöksiä ja luomaan ohjelmia ja suunnitelmia kaikkein vähäosaisimpien ihmisten hyväksi. Työväentalo on ollut yhteinen koti sadoille jopa tuhansille ylöjärveläisille vuosikymmenten saatossa.

Työväentaloja ryhdyttiin innolla rakentamaan jo 1900-luvun alussa, kun ensimmäiset työväenyhdistykset syntyivät. Jo tätä ennen rakennetiin mm. palokuntataloja, kuten varmaan moni muistaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla kirjasta ja elokuvasta. Ylöjärvellä työväentaloja syntyi myös eri kyliin. Tämän talon hirret ovat siis perua Kuljun Ylöjärven Kuljun työväentalosta, mistä ne siirrettiin tälle tontille.

Talkoohenki eli erittäin voimakkaana 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Työväentalot olivat silloin koko kyläyhteisön kokoontumispaikkoja, joissa vietettiin paljon aikaa, ei pelkästään kokousten vuoksi, vaan myös monenlaisten harrastusten parissa. Näytelmäkerhot ja erilaiset opintokerhot ja tietenkin myös tanssit kuuluivat työväentalojen arkeen. Työväentalo oli myös tiedonvälityksen keskeinen paikka.

Näitä samoja asioita tehtiin ja harrastettiin myös täällä Ylöjärven työväentalossa pitkälle 1980-luvulle asti. Tuolloin kuitenkin muut vapaa-ajanviettomahdollisuudet vähensivät talon käyttöä eikä talkooväkeäkään enää tahtonut löytyä ison talon ylläpitoon. Niinpä Ylöjärven Työväenyhdistys päätyi myymään tämän talon vuonna 1991 silloiselle Ylöjärven kunnalle.

Talo oli myytäessä vielä varsin hyvässä kunnossa. Kunta laitatti taloon uuden katon ja teki muita pienimuotoisia korjauksia, jotta taloa voitiin käyttää mm. eläkeläisten kokoontumispaikkana ja työväenopiston käytössä.

Kun Ylöjärven kaupunginvaltuusto kääntyi porvarienemmistöiseksi, merkitsi se myös sitä, että työväentalon kunnostamishankkeet lyötiin jäihin. Vasemmistoliitto oli esittänyt talon peruskorjausta, mutta porvarit eivät varoja talousarvioon halunneet sisällyttää. Talo alkoi rapistua eikä edes vesivahinkoja enää kunnolla korjattu.

Olin itse silloisessa rakennuttamistoimikunnassa, missä työväentalon saneeraus oli esillä. Toimikunnan kokoomuslainen puheenjohtaja otatti talosta erittäin provosoivia kuvia sen heikosta kunnosta ja sai näin päättäjät sille kannalle, ettei talolle kannata mitään tehdä. Tätä voidaan pitää kuntalaisten omaisuuden jopa törkeänä laiminlyöntinä. Talo olisi aivan varmasti voitu kohtuullisin kustannuksin laittaa siihen kuntoon, että se olisi voinut toimia soppeenmäkeläisten ja laajemmankin joukon kylätalona.

Porvareiden silmissä kiilsivät kuitenkin jo tuolloin eurot. Gryndereille haluttiin tontista hyvä sijoituskohde. Nyt nämä tavoitteet näyttävät toteutuvan. Tietojemme mukaan tälle tontille aiotaan rakentaa bisnesmiesten toimesta yksityinen päiväkoti.

Minusta tällainen suunnitelma on eräänlaista tanssia työväenliikkeen haudalla. Jos tämä talo on välttämätöntä purkaa, niin ainakin sen paikalle voisi rakentaa talon arkkitehtuuria ja perinteitä kunnioittava kylätalo, joka voisi pitää sisällään päiväkodin ja vaikkapa vanhusten tuetun asumisen yksikön.

Hyvät ystävät ja toverit! Näillä sanoilla toivotan teidät tervetulleiksi tänne Ylöjärven työväentalon suojiin viimeistä kertaa.