Teksti: AIRI KARJALAINEN, kuvat: PERTTI SALO
– Nykyinen talouspolitiikan linja johtaa yhä suurempiin ja pitkäaikaisiin ongelmiin. Sen sijaan jos panostetaan elvyttävään talouspoliittisiin toimiin, julkisiin investointeihin, se maksaa itse itsensä, arvioi Metallityöväen liiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila nykyistä talouspoliittista linjaa. Antila puhui lauantaina Pirkanmaan vasemmiston työtä, taloutta ja hyvinvointia –seminaarissa, johon osallistui viitisenkymmentä vasemmiston ammattiyhdistysaktiivia.
Teollisuuden arvonlisäys on pudonnut, erityisesti paperiteollisuus ja elektroniikkateollisuus, joiden osuus on kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta. Rakentamisen, julkisyhteisöjen palvelut ja yksityiset palvelut ovat kehittyneet tasaisesti. Työvoimakustannukset tai muut vastaavat kustannukset ei ole merkittävästi vaikuttanut teollisuuden pudotukseen. Paperi- ja elektronikkateollisuuden on kehitettävä uutta tuotantoa, kuvaili Antila talouden nykytilaan
Julkinen sektori on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Verotulot yhteensä tuottavat noin 104 miljardia euroa ja julkiset menot noin 109 miljardia euroa. Suurin menoerä 47,7 miljardia euroa on sosiaaliturva, jonka kuluista on noin puolet on eläkkeitä.
Suomalaisten palkat ovat Euroopan unionin ja euroalueen keskiarvon yläpuolella sekä ostokorjattuna että bruttopalkkoina. Työvoimakustannukset Suomessa tehtyä työtuntia kohti, on EU:n keskiarvon yläpuolella, Saksan kanssa samalla tasolla. Vaikka yksikkötyökustannukset ovat nousseet noin viisi prosenttia, se ei aiheuta romahdusta kilpailukyvyssä.
– Yritykset eivät menesty, jos niiden toimintaa ei kehitetä. Vastuu yritysten kehittämisestä on yritysten omistajilla ja johtajilla. Palkansaajilla on kaksi keskeistä syytä osallistua yrityksen kehittämiseen; työllisyys ja palkkojen nostaminen. Jos teollisuus saadaan nousuun ja vienti vetämään, helpottaa julkisen talouden tasa-paino-ongelmat, totesi Antila Suomen talous, leikkauksia vai kehittämistä -esityksensä lopuksi.
Jokaisessa työpaikassa hyvinvointi on mahdollista
Työn tekemisen muodot ja paikat vaihtelevat suuresti. Yhä useammin työtä tehdään työpaikan ulkopuolella. Mitä vaikutuksia näillä on: määräaikainen pätkä työ on myös terveysriski. Kokonaisvaltaisella työhyvinvointitoiminnalla on suuri merkitys, aloitti työelämän tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Riikka Kivimäki puheenvuoronsa; työhyvinvointi ja muuttuvat työn tekemisen tavat.
Työterveyshuollosta on muodostunut työssäkäyvien perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisevä työterveyshuolto on jäänyt taka-alalle. Yksinyrittäjälle työterveyshuolto on vapaaehtoinen. Työterveyshuollosta sopiminen nähdään kustannuskysymykseksi ja työterveydenhuolto jää järjestämättä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään työntekijäammateissa useammin kuin asiantuntija-ammateissa. Eläkealkavuuden erot ammattien välillä kasvaa 40 ikävuoden jälkeen.
– Kaikista työpaikoista voi tulla hyvä työpaikka. Monet työpaikan hyvinvointia edistävät toimet ovat jopa ilmaisia totesi Kivimäki lopuksi.
Keskustelussa nousi esiin arkitodellisuus ja työhyvinvointikyselyjen käyttö. Tehdäänkö kyselyjä ja työhyvinvointisuunnitelmia vain jotta saadaan paremmat tuet Kelasta.
|||
Etusivun kuvassa ay-tapaamisen yleisöä.