Teksti: ANNI TOLONEN
Sinikka Torkkola haluaa kansanedustajaksi, jotta ihmisten äänet kuuluisivat eduskuntaan asti.
Kun Sinikka Torkkola oli lapsi, kotona ei politiikasta puhuttu. Vahvan ja lempeän esikuvan Torkkola sai isoäidistään, mammasta. Hän oli punaorpo, joka opetti, että heikommista on aina pidettävä huolta.
‒ Mamman puheista kyllä kävi ilmi, mikä aate pitää pienemmän puolta, Torkkola sanoo.
Vaikka politiikalla ei Torkkolan perheessä sisällissodan arpien takia ollut sijaa, vahva sosiaalinen omatunto näkyi vanhempien teoissa.
‒ Isäkin tuli köyhistä oloista, joten hän tiesi, miksi muita pitäisi auttaa. Vanhemmillani olikin aina joku auttamistyö kesken, he molemmat toimivat esimerkiksi vankilasta vapautuneiden nuorten ehdonalaisvalvojina, Torkkola kuvaa.
Hanttihommista yliopiston pätkätöihin
Nuorena Torkkola teki niitä töitä joita sai. Hän muun muassa lämmitti saunaa, pesi ikkunoita ja hioi pinnatuoleja huonekalutehtaalla. Kesätöistä säästetyillä rahoilla Torkkola matkusti ympäri Eurooppaa ja myöhemmin Aasiassakin.
‒ 1980-luvun rauhanliike vaikutti minuun jotenkin syvästi. Matkustelun ohessa minut värvättiin muun muassa Pohjois-Hämeen Rauhanpuolustajien piirisihteeriksi. Tietyllä tapaa olen aina pyrkinyt vaikuttamaan, Torkkola toteaa.
Torkkola serkkuineen oli suvun ensimmäisiä koulutettuja. Hän opiskeli hanttihommien ja pätkätöiden ohessa ensin sairaanhoitajaksi. Kun opiskelu alkoi kiehtoa uudelleen, sairaanhoitaja luki työn ohella pääsykokeisiin ja pääsi Tampereen yliopistoon lukemaan tiedotusoppia. Sattuman kaupalla toimittajan työt vaihtuivat tutkijan hommiksi.
‒ Yliopistourani aikana olen tehnyt pätkätöitä toisen perään. Tiedän kokemuksesta, millaista on elää ja hengittää töiden mukaan pätkissä.
Torkkolan työ politiikassa alkoi uudelleen yli kymmenen vuotta sitten juuri akateemisen alan ongelmien takia. Torkkola aloitti työn ammattiyhdistysliikkeessä kitkeäkseen työnantajan laiminlyönnit etenkin nuorten tutkijoiden työsopimuksista.
‒ Jos työnantajat eivät rikkoisi jatkuvasti lakia, luottamusmiehiä ei tarvittaisi niin kipeästi. Yliopisto todennäköisesti rikkoo lakia tälläkin hetkellä pakottaessaan henkilökuntaansa pätkätöihin, nykyinen pääluottamusmies kertoo.
Torkkola ei ole unohtanut mamman tai vanhempiensa ohjeita. Hän on työssään yliopistolla sekä kunnallispolitiikassa aina heikompien puolella.
‒ Maailmasta on tullut kovempi paikka. Ihan kuin ihminen voisi vain valita oman paikkansa yhteiskunnassa. Oikeistolainen talouspolitiikka on levinnyt samalla kuin koventuneet arvotkin.
Esimerkiksi nollatuntisopimukset eivät Torkkolan mielestä kuulu työelämään lainkaan, vaan ne pitäisi lailla kieltää kaikilta aloilta. Torkkola lopettaisi myös pienituloisten pompottelun luukulta toiselle ja korvaisi paperisodat perustulolla.
‒ En onneksi ole ainoa, jonka mielestä hyvinvointi ja oikeudenmukainen kohtelu on turvattava myös heille, joilta putoaa elämästä yllättäen pohja.
Torkkolan vaalilause Toivoa, turvaa, tasa-arvoa tiivistää keskeiset vaaliteemat. Kansanedustajaehdokkaan mielestä ihmisille on varmistettava turvallinen tulevaisuus, jossa kaikille kuuluu perusturva, toimeentulo ja laadukas terveydenhoito.
‒ Hyvään elämään kuuluvat myös yhdenvertaiset mahdollisuudet elää, rakastaa ja osallistua maailmaan esimerkiksi kulttuurin avulla. Haluan yhä muuttaa maailman paremmaksi ja uskon muutokseen, Torkkola toteaa.
Kansanedustajaehdokasprofiili, Sinikka Torkkola
Ikä: 54 v.
Asuinpaikka: Tampere
Perhe: Avioliitossa
Koulutus ja ammatti: Yhteiskuntatieteiden tohtori, sairaanhoitaja, tutkijatohtori, pääluottamusmies
Ammattiliitto: Tieteentekijöiden liitto
Luottamustehtäviä: Tampereen yliopisto pääluottamusmies, kollegion jäsen, Akavan aluejohtoryhmän jäsen, Varavaltuutettu, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen, Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirijärjestön puheenjohtaja
Vaaliteemat lyhyesti: Pirkanmaa tarvitsee lisää toivoa, turvaa ja tasa-arvoa
kotisivut: www.sinikkatorkkola.fi