Teksti ja kuvat: CAI MELAKOSKI
‒ Ilmastolaki on ilman muuta askel oikeaan suuntaan, vaikka kovin pieni askel onkin, kommentoi kansanedustaja Anna Kontula tänään Vasen Kaistalle eduskunnasta. Eduskunnassa hyväksyttiin tänään ilmastolaki äänin 150 – 33, vain perussuomalaiset äänestivät lakia vastaan.
Ympäristöministeriön tämänpäiväisen tiedotteen mukaan ilmastolaki on hallituksen ja eduskunnan työkalu, jolla Suomen päästövähennystavoitteet saavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti.
‒ Laissa asetetaan vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite on linjassa niin kansallisella, kansainvälisellä kuin Euroopan unionin tasolla asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa, tiedottaa ympäristöministeriö.
Eduskunta keskusteli ilmastolaista viime viikolla. Puheenvuorossaan Anna Kontula kritisoi lain rajoittuneisuutta:
‒ Monia suurimmista saastuttajista ei ilmastolaki kosketa juuri lainkaan. Kyseessä on puitelaki, joka puuttuu lähinnä niihin toimimattomaksi osoittautuneen päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jääviin aloihin. Lisäksi sen 80 prosentin päästövähennystavoite ei ole riittävä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä alle kriittisen kahden prosentin.
‒ Jo se, että lakiin kirjataan ensimmäistä kertaa päästötavoite, on kuitenkin historiallinen uudistus, joka parantaa Suomen ilmastopolitiikan suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta. Vaikka tällä ei vielä maailmaa pelasteta, saadaan edes pelattua hieman lisäaikaa.
‒ Pallon pitäminen elinkelpoisena edellyttää merkittäviä kulttuurisia, tuotannollisia ja rakenteellisia muutoksia. Suurin vastuu prosessista kuuluu niille, jotka päästöt ovat aiheuttaneet – siis rikkaille teollisuusmaille, jotka ovat ulkoistaneet oman tuotantonsa ja saasteensa muiden vaivoiksi.
‒ Maailman luonnonvarat ovat rajalliset ja samaan aikaan väestö kasvaa jatkuvasti. Se tarkoittaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on joka tapauksessa ryhdyttävä tosissaan, ennemmin tai myöhemmin.
‒ Tämä tosiasia ei poistu kieltämällä, ei myöskään sillä, että teeskentelemme homman hoituvan pelkästään ilmastolailla.
Puheenvuoronsa lopuksi Kontula totesi:
‒ Jos maapallon keskilämpötila nousee 2 astetta tai enemmän, olemme tuhonneet elinympäristömme pysyvästi. Silloin ei enää auta mikään summa, anteeksipyyntö tai laki. Siksi vastuu on kannettava nyt.
Lain mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä laaditaan vähintään kymmenen vuoden välein pitkän aikavälin suunnitelma ja kerran vaalikaudessa keskipitkän aikavälin suunnitelma, kertoo ympäristöministeriö.
‒ Pitkän aikavälin suunnitelma kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt, ja siinä tarkastellaan vuoteen 2050 ulottuvia päästövähennyspolkuja ja niihin liittyviä keskeisiä toimia päästöjen vähentämiseksi. Keskipitkän aikavälin suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja – liikennettä, asumista ja maataloutta – ja siihen sisältyvät toimet ovat konkreettisempia ja yksityiskohtaisempia kuin pitkän aikavälin suunnitelman toimet. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta laaditaan oma suunnitelmansa vähintään kymmenen vuoden välein, avaa ympäristöministeriö lain sisältöä.
Lue Anna Kontulan puheenvuoro ja ympäristöministeriön tiedote kokonaan:
Anna Kontula ilmastolaista eduskunnan yleiskeskustelussa (Anna Kontulan kotisivut 25.2.2015)
Ympäristöministeriön tiedote (Valtioneuvoton sivut 6.3.2015)