Teksti: LIISA AHOLA Kuvat: CAI MELAKOSKI
Päivää oli suunniteltu keväästä lähtien hallituksen julkistettua ohjelmansa. Kansa oli kuunnellut vaalilupaukset huolellisesti ja painanut ne hyvin muistiinsa. Erityisesti perussuomalaiset olivat antaneet lupauksen, että pienituloisilta ei leikata. Kokoomus ja keskusta korostivat koulutuksen tärkeyttä.
Vaalilupaukset oli syöty ensimmäisen lounaan lomassa. Erityisesti Timo Soini oli arvostellut kärkevästi edellistä hallitusta vaalilupausten pettämisestä ja selittänyt vaisun äänestysinnon johtuvan siitä, ettei poliitikkoihin voi luottaa.
Juha Sipilä lähti vaatimaan yhteiskuntasopimuksen tekoa kilpailukyvyn parantamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi pidentämällä vuotuista työaikaa. Elleivät työntekijät tähän suostu, hallitus leikkaa sosiaaliturvasta 1,5 miljardia päätettyjen leikkausten lisäksi.
Kansa alkoi kysellä: Kuinka te kehtaatte? Perinteisen leikkauspolitiikan tukena oli käytetty eri kansanryhmien vastakkainasettelua: Jos lapsiperheille annetaan, on se vanhuksilta pois. Kansalaiset eri tahoilla ja maan eri osissa olivat yhtä mieltä siitä, ettei tämä nyt näin voi mennä. Jotakin on pakko tehdä! Se jokin oli lähteä isolla porukalla viettämään päivää Helsingissä.
Joukkovoima Pirkanmaa on avoin julkinen ryhmä facebookissa ja ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet vakiinnuttamaan tämän kansalaistoiminnan pysyväksi olotilaksi. Joukkovoiman avoimia ryhmiä on ympäri Suomea nyt jo ainakin 12. Sitä mukaan kun kansalaisliike osoittaa merkityksensä vaikuttajana liike myös laajenee ja vahvistuu.
Mielenosoitus Helsingissä oli kansalaisliikkeen näyttävä esiinmarssi. Pirkanmaan Joukkovoima lähti Tampereelta kahdella tilausbussilla ja MetalliSeiska yhdellä. Myös muilla tavoin mentiin Helsinkiin, ja busseja lähti Pirkanmaan muiltakin paikkakunnilta. Matkalle oli lähtenyt lapsiperheitä, opiskelijoita, eläkeläisiä, työttömiä ja vammaisia eli väkeä kaikista niistä ihmisryhmistä, joilta oli luvattu leikata. Tavallaan ensimmäisen voittonsa Joukkovoima oli saavuttanut jo ennen mielenosoitusta. Pääministeri Sipilän oli ollut pakko todeta, että yhteiskuntasopimusta ei syntynyt, mutta hallitus ei silti toteuta aikomiaan lisäleikkauksia vaan siirtyy lainsäädännön keinoin pyrkimään tavoitteeseensa. Siis mihin?
Ainakaan lauantain jälkeen hallituksen on turha asettaa eri kansalaisryhmiä vastakkain. Alkuperäinen aikomus oli järjestäytyä Rautatientorilla kulkueeksi, mutta syystä tai toisesta MTK:n tapahtuma ajoi ohi järjestäjien yllätykseksi. Luultavasti se oli vain Joukkovoiman etu. Kaisaniemen puisto tarjosi aurinkoisena hellepäivänä varjoa. Lampi puistossa loi omaa estetiikkaansa. Hyväntuuliset ihmiset etsiytyivät värikkäiden lippujen läheisyyteen oman blokkinsa mukaan. Järjestäjien arvion mukaan väkeä kertyi noin 12 000.
Bussissa oli ollut odottava positiivnen tunnelma: Kiva mennä kävelylle kavereiden kanssa. Se tunnelma vaihtui hyytäväksi epävarmuudeksi puiston reunassa. Kuuden ratsupoliisin muodostama partio varustautui mellakkavarustein. Mitä poliisit odottivat? Heidän näkökulmastaan ei mentykään viattomasti kävelylle kavereiden kanssa. Vai halusivatko he suojella mielenosoittajia mahdollisilta provokaatioilta?
Järjestäjät olivat varannet järjestyksenvalvojia paikalle. Pirkanmaaltakin heitä meni muun muassa iäkäs pariskunta, joka kulkee järjestyksenvalvojana eri puolilla Suomea aina kun kutsutaan. Heillä on monen kymmenen vuoden kokemus erityisesti hengellisten kokousten valvonnasta. Pariskunnan mukaan yhdeksän namioituneen nuoren joukko oli asettunut Siltasaarenkadulle pitkäkseen eivätkä he suostuneet siirtymään paikaltaan. Miehen mielestä oli näyttänyt siltä, että he olivat ulkopuolisia, mielenosoitusjoukkoon kuulumattomia, joiden tarkoituksena oli tehdä kiusaa ja häiritä.
Kulkue herätti laaja mielenkiintoa turistien parissa. Monet näyttivät epäuskoisen hämmästyneiltä katsellessaan Pitkälläsillalla istuvia ihmisiä. Ihmiset istuivat kadulla, jotkut olivat kehotuksesta ottaneet retkijakkaran mukaan ja jotkut päättivät hankkia sellaisen tulevaa tarvetta varten. Pitkänsillan hiljaisen pysähtymisen rikkoi vain mies, joka suureen ääneen kyseli: ‒ Kuka saatanan tunari hukkasi Suomen markan? Hän vaati markkaa heti takaisin.Vanhusten ja vammaisten ihmisten suurta päättäväisyyttä osoitti jo pelkkä 2,6 kilometrin matkan käveleminen helteisessä säässä. Useat olivat klo 14:stä lähtien olleet järjestäytymässä ja järjestäytymistä ohjaamassa Kaisaniemen puistossa. Tutisevia mummoja ja pappoja liittyi mukaan reitin varrelta. Meille kaikille se oli upea kokemus. Yhdessä me voimme. Me emme alistu! Vaikka helle uuvutti, mutta me marssimme.
Monista puhujista Turun vanhusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Kaija Kiessling on yksi mielenilmauksen alullepanijoista. Hän puhui myös Kaisaniemessä ja Hakaniemen torilla vanhusten ihmisoikeuksien puolesta. Kulkueessa oli todettu, etteivät ulosteissa makaamisessa ihmisoikeudet toteudu. Pia Lohikoski vetosi lasten ja nuorten puolesta. Hän muistutti edellisen laman kokemuksiin vedoten jälkilaskun tulevan kalliiksi ja pitkäkestoiseksi. Koulutuksesta leikkaamisessa ei nähty mitään järkeä. Tähän iskulauseeseen yhtyivät niin vammaiset kuin eläkeläisetkin varauksetta. Hakaniemen torilla tuli ilmeiseksi myös poliisivoimien musiikkimaku. Pertti Kurikan Nimipäivien kiivetessä lauteille kuulolle kaarsi lukuisia poliisiautoja ja miehistönkuljetusauto. Myös ratsupoliisien rivistö kunnioitti tilaisuutta onneksi jo mellakkavarusteista riisuttuna.
Mitä sitten uuvuttavasta päivästä jäi konkreettista mieleen? Tärkeä viesti, ehkä jopa kaikkein tärkein, oli se, että hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastustavat erittäin laajat kansalaisryhmät kristillisistä piireistä rauhanpuolustajiin, pitsihattumummoista maahanmuuttajiin, kukkamekkotyttöihin ja poliittisiin aktivisteihin. Eikä joukkovoima ollutkaan yhden päivän ponnistus vaan eri puolueita ja kansalaisryhmiä yhdistävä jatkuva prosessi vailla puoluepoliittisia tunnuksia. Minkä olette tehneet yhdellekin minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. Nato on rauhan kato! Asunto on ihmisoikeus. Meidän tulee katsoa, että maassamme toteutuvat kaikkien kansalaisten ihmisoikeudet.
|||
*