Toimittaja: SINIKKA TORKKOLA
Monet päätökset, joilla ei ole suoraa yhteyttä päivähoitoon, kouluun tai muihin lapsille tarkoitettuihin palveluihin, vaikuttavat lasten elämään. Lapsivaikutusten arvioinnin tehtävänä onkin ennakoida, millaisia vaikutuksia yksittäisillä päätöksillä on: parantaneeko vai heikkeneekö lasten hyvinvointi päätösten myötä.
Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Ulla-Leena Alppi nosti, jälleen kerran, lasten hyvinvoinnin ja oikeudet kaupunginvaltuuston keskusteluun.
– Vaikka Tampereella on joitakin vuosia sitten päätetty valtuustoponsi lapsivaikutusten arvioinnista ja laadittu ohjeet eri hallintokunnille, ei arviointia ole toteutettu. Tein noin vuosi sitten asiasta valtuustokyselyn. Kyselykään ei ole johtanut toivottuun tulokseen, joten teen nyt aloitteen osin samoin perusteluin, kuvasi Alppi aloiteteensa syitä maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Sekä lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila että monet lasten etuja ajavat järjestöt ovat useasti muistuttaneet lapsivaikutusten arvioinnin tärkeydestä poliittisessa päätöksen teossa. Lapsivaikutusten arvioinnilla tehdään näkyväksi, miten päätökset vaikuttavat lasten arjen turvallisuuteen, hyvinvointiin, tasa-arvoon ja osallisuuteen.
Lapsivaikutusten taustalla on Yhdistyneiden Kansakuntien Lapsen oikeuksien yleissopimuksen velvoite tavoitella lapsen parasta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arviointi on kunnille ja muille päätöksentekijöille vapaaehtoista. Lasten etuja ajavat järjestöt ovatkin esittäneet, että lapsivaikutusten arvioinnista tulisi säätää lailla.
Valtuustoaloite kokonaisuudessaan
Useat lasten etua ajavat järjestöt ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota päätösten lapsivaikutusten arviointiin. Myös lapsiasiavaltuutettu nosti asian esille jälleen kuluvana syksynä. Vaikka Tampereella on joitakin vuosia sitten päätetty valtuustoponnen muodossa lapsivaikutusten arvioinnista ja laadittu ohjeet eri hallintokunnille, ei arviointia ole toteutettu. Tein noin vuosi sitten asiasta valtuustokyselyn. Kyselykään ei ole johtanut toivottuun tulokseen, joten teen aloitteen osin samoin perusteluin.
Lapsipoliittinen näkökulma päätöksenteossa tarkoittaa sitä, että tehtävillä päätöksillä tietoisesti lisätään lasten arjen turvallisuutta, hyvinvointia, tasa-arvoa ja osallisuutta.
Aikuisille kuuluvaa vastuuta ei voida siirtää lapsille, mutta lasten tulee voida vaikuttaa elinympäristöönsä ikätasoisesti. Kotien ohella tässä on erityisesti kouluilla ja päiväkodeilla oma tärkeä tehtävänsä.
Kunnissa tehdään konkreettisimmat lapsia koskevat päätökset. On tärkeää kehittää päätöksentekoa niin, että jokaisen päätöksen yhteydessä kysytään ja arvioidaan miten kyseinen päätös vaikuttaa lasten arkeen. Arviointi tukee päätöksentekijöiden mahdollisuuksia tehdä lasten kannalta parempia päätöksiä ja helpottaa myös päätösten valmistelijoiden työtä.
Kaupunkistrategiassa painotetaan hyvinvointierojen kaventamista ja hyvinvointisuunnitelmassa strategista linjausta konkretisoidaan eri tavoin. Kehittämistyötä onkin tehty muun muassa lasten ja nuorten palveluissa, mutta myös uhat palveluiden heikkenemisestä ja lasten eriarvoistumisesta ovat merkittävät suuren työttömyyden oloissa. Lapsiköyhyys lisääntyy ja sen myötä myös lasten ja perheiden ongelmat. Sosiaaliasiamiehen kertomuksessa on kuluvalla valtuustokaudella kiinnitetty huomiota muun muassa lastensuojelun resurssien riittämättömyyteen. Myös monilta sosiaalityöntekijöiltä ja muilta lastensuojelun työntekijöiltä tullut palaute kertoo hälyttävästi siitä, että työtä tehdään ylikuormittuneena. Lisäksi maan hallituksen toimet muun muassa varhaiskasvatuksen heikentämisestä ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta lisäävät tarvetta arvioinnille lapsen edusta kunnallisessa päätöksenteossa.Ehdotankin, että Tampereella aloitetaan päätösten lapsivaikutusten arviointi, ja että arvioinnista ilmoitetaan päätösesityksissä ja päätöksissä.
Lisää aiheesta Vasen Kaistalla
Lapsiasiamiesasiamies palaa Tampereelle (20.10.2014)
Alpilta aloite vanhempainvalmennuksesta. (25.2.2015)
Somen mahti -tuhannet puolustivat päivähoitoa (15.6.2015)
Lisää aiheesta muualla verkossa
Kirsi Alila:Lapsivaikutusten arviointi – kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia.