Artikkeli: Pääkirjoitus 2013–2018

4.9.2015 klo 08:26

Vasemmisto lisäisi demokratiaa, ei itsevaltiaita

SINIKKA TORKKOLA
Julkisessa keskustelussa hellitään ajatusta, jonka mukaan kovina aikoina kansalaiset kaipaavat vahvaa johtajaa. Ajatusrakennelma nojaa näkemykseen keskenkasvuisista kansalaisista, jotka  kaipaavat kaitsijaa pystyäkseen järjestämään elämänsä. Keskustelussa Tampereen kaupungin pormestarin vaalitavasta on kaikuja oletetusta kaitsijan kaipuusta. Ihannepormestari on poliittisista ryhmistä riippumaton tuhattaituri, joka hallitsee kaupunkia lempeällä mutta vahvalla otteella. Hän pistää järjestykseen niin pullikoivat byrokraatit kuin vallattomat poliitikotkin.

Demokraattiseen päätöksentekoon usko johtajan ihmeitä tekevään voimaan istuu huonosti. Kaupunkilaisten näkemysten huomioon ottaminen merkitsee, että päätöksentekoa edeltävässä keskustelussa on mukana useita, keskenään ristiriitaisiakin näkemyksiä päätettävästä asiasta. Päätöksenteon keskittäminen tarkoittaisi näkemysten kirjon kapenemista yhden ihmisen näkemyksiin. Vallan keskittämisen sijaan Tampereella olisikin syytä ryhtyä parantamaan kansalaisten todellisia osallistumismahdollisuuksia.

Tampereen vasemmisto ehdotti kunnallispoliittisessa ohjelmassaan Tampere 2016 kunnanosahallintokokeilun aloittamista Hervannassa. Ehdotuksen mukaan Hervannan palveluista päättäisi vaaleilla valittu lautakunta, jolla olisi samat valtuudet kuin muillakin tilaajalautakunnilla. Kaupunginosalautakunta parantaisi mahdollisuuksia ottaa päätöksenteossa huomioon alueen asukkaiden näkemykset ja tarpeet.

Pormestarin valitsemista suoralla kansanvaalilla on julkisessa keskustelussa perusteltu keinona lisätä demokratiaa. Suora kansanvaali saattaisi toki lisätä kaupunkilaisten äänestysintoa. Parin vuoden takaisissa kuntavaaleissa  78 974 tamperelaista jätti äänestämättä. Vain hieman yli puolet äänioikeutetuista eli 101542 kaupunkilaista halusi vaikuttaa Tampereen päätöksentekoon äänestämällä.

Pormestarin valinnan kansanvaltaistaminen ei kuitenkaan lisäisi kaupunkilaisten mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Pormestarin vallan kasvattamisen myötä saattaisi jopa käydä jopa päinvastoin. Nyt ylintä päätösvaltaa kaupungissa käyttää 67 valtuutettua. Usealla kymmenellä ihmisellä on kymmeniätuhansia suoria kontakteja kaupunkilaisiin, moninkertaisesti enemmän kuin yhdellä pormestarilla voi ikinä olla.

Ongelmallisinta suorassa kansanvaalissa olisi kuitenkin pormestarin ja valtuuston suhde. Vaikka pormestari valittaisiinkin suoralla kansanvaalilla, ylintä päätösvaltaa käyttäisi edelleen valtuusto. Päätösten valmistelun kautta pormestarilla on kuitenkin huomattavaa, julkisuudessa näkymätöntä valtaa. Valtuuston päätökset sen sijaan tehdään julkisissa kokouksissa, joita kuka tahansa voi seurata. Toisin kuin valtuuston työskentelyä, kaupunkilaiset eivät voisi seurata, mitä heidän valitsemansa pormestari käytännössä valtaansa käyttää.

Mediassa käydyn keskustelun perusteella näyttää siltä, että tamperelaiset haluavat äänestää pormestarista. Jos suoraan kansanvaaliin siirrytään, on pormestarin ja valtuuston suhde järjestettävä uudelleen. Yksi mahdollisuus voisi olla pormestarisopimus, jossa valtuusto ja pormestari sopisivat valtuustokauden tavoitteista. Pormestarisopimus ohjaisi päätöksenteon valmistelua eikä pormestari voisi ainakaan kovin helposti kävellä valtuuston tahdon ylitse. Äärimmäisessä ristiriitatilanteessa ylin valta olisi kuitenkin valtuustolla, joka lakiluonnoksen mukaan voisi erottaa pormestarin, jos kaksi kolmasosaa sitä valtuustossa kannattaa.

Julkinen keskustelu, jossa suoraa kansanvaalia on perusteltu demokratian lisäämisellä, on harhaanjohtava. Kansa voisi toki suoraan vaikuttaa siihen, kuka pormestari olisi, mutta vaikutusmahdollisuudet itse päätöksiin eivät kasvaisi. Keskustelussa on myös unohdettu, että kaupunginvaltuutetut valitaan suoralla kansanvaalilla.  Valtuuston ja valtuutettujen vaikutusta kaupunkilaisten elämään voisi julkisessa keskustelussa nostaa esiin nykyistä enemmän. Sekin voisi äänestysaktiivisuutta nostaa.

Suora kansanvaali voisi myös suunnata kuntavaaleja henkilövaalin suuntaan, jolloin keskustelu pyörisi muutaman pormestariehdokkaan henkilön ympärillä. Demokraattisen päätöksenteon edellyttämä moniäänisyys supistuisi muutamaksi soololaulajaksi. Paikalliselle valtamedialle tämä olisi ehkä mieluista. Journalistiset ponnistelut voisi tiivistää henkilöiden seurannaksi ja unohtaa monimutkaiset poliittiset ohjelmat.

Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia tulee lisätä ja demokraattista päätöksentekoa parantaa. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiselle pitää etsiä uusia, parempia keinoja. Kunnanosavaltuusto olisi yksi, ainakin kokeilun arvoinen mahdollisuus.

 

Kirjoittaja on Vasen Kaistan päätoimittaja ja Pirkanmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja.

 

Lisää aiheesta muualla verkossa

Tampere 2016 – Tampereen Vasemmistoliiton kunnallispoliittisen ohjelman esitys Hervannan aluehallintokokeilusta

Pormestarin ja alueellisten toimielinten suorat vaalit. Jjulkaisu on luettavissa valtioneuvoston sivuilla.

 

III

Etusivun kuvassa Tampereen kaupunginvaltuuston sali. Onko siellä jatkossa yksi vai 67 päättäjää? (Kuvaaja Cai Melakoski)

 

Kommentteja: 1

  1. Pitäsi saada tämä nykyinen malli ensin pelaamaan, ja sitten vasta pohtia uusia avauksia. Senköhän takia Hervannan palveluja on lujaa heikennetty, kun on pelätty sen kaupunginosavaltuuston tuloa? Heranta olisi kyllä juuri oikea paikka kokeilla sellaista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *