Ylärivillä vasemmalla osuustoimintamuistomerkki Tampereen Eteläpuistossa, oikealla Metso-kirjasto. Alarivillä ruutukaappaus Ravintolapäivän ja Airbnb: n verkkosivustoista. Ravintolapäivä on Suomesta maailmalle levinnyt idea, Airbnb yhdysvaltalainen globaalisti toimiva majoituspalvelu.
Teksti ja kuvat: CAI MELAKOSKI Yksi ymmärtää jakamistalouden keinona varjella maapallon resursseja – jos tarvitsee kottikärryä 10 tuntia vuodessa, miksi ostaa oma, kun voi hankkia sellaisen yhdessä naapureiden kanssa.
Toiselle jakamistalous lupaa mahdollisuuden lisäansioihin – nettipalvelun kautta voi vuokrata asuntonsa, kun on matkoilla, ja saada tekstien käännöskeikkoja.
Kolmas näkee, että veroparatiiseista käsin toimivat ylikansalliset jakamistalousjättiläiset pilaavat työelämän – ne luovat harmaat työmarkkinat, joilla verot, vakuutukset, työsuojelu ja minimipalkat eivät omistajien rikastumista haittaa.
Neljännet korostavat, ettei tässä ole muuta uutta kuin kännykkäsovellukset, joilla asiat sumplitaan – jakamistaloutta ovat iät ajat jo edustaneet viljelijöiden yhteiset puimakoneet, kimppakyydit, kirppikset, osuuskunnat, kirjastot ja muut verorahoitteiset palvelut.
– On hyviä syitä olettaa, että jakamistalous tulee Suomessakin yhä enemmän vaikuttamaan ihmisten ansionmuodostukseen. Sillä on ilman muuta merkitystä myös verotuottoihin, työelämän arkeen sekä hyvinvointipalvelujen tarpeeseen ja rahoituspohjaan. Pitkälti sääntelypohjan uudistamisesta riippuu, onko muutos uhka vai mahdollisuus, toteaa kansanedustaja Anna Kontula, joka on perehtynyt jakamistalouden monisyisiin ongelmiin.
– Vuonna 2011 Times nimesi jakamistalouden niiden kymmenen idean joukkoon, jotka muuttavat maailman. Vuonna 2013 talouslehti Forbes nosti kansijutukseen Airbnb:n, jonka arvoksi arvioitiin jo tuolloin 2,5 miljardia dollaria. Varsinkin kesän ja syksyn 2015 aikana jakamistaloudesta on keskusteltu anglosaksisessa maailmassa erittäin paljon, ja vähitellen aihe on ehtimässä myös Suomeenkin, Kontula kertoo.
Anna Kontula on eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen. Valiokunta kutsui joulukuussa jakamistalouden asiantuntijoita kokoukseensa saadakseen lisää tietoa aiheesta. Valiokunta järjestää kevään kuluessa myös seminaarin aiheesta.
Kontula uskoo, että jakamistalous tulee joka tapauksessa ja siksi siihen liittyvistä asioista pitäisi keskustella ja päättää niin kauan kuin niihin voi vaikuttaa. Kontulan listaa asioita, jotka vaativat uusia ratkaisuja jakamistalouden kasvun myötä:
– Miten jakamistalous vaikuttaa verokertymään? Aikapankkitoiminnassa ja muussa vertaisavussa ei välttämättä liiku rahaa lainkaan. Suurilla nettialustoilla tapahtuvassa välitystoiminnassa verot taas maksetaan usein muualle kuin Suomeen.
– Onko vakuutuslainsäädäntömme ajan tasalla? Esimerkiksi autojen yhteiskäyttöpalvelut ovat takunneet siksi, että vakuutusyhtiöillä ei ole tarjota toimintaan soveltuvia vakuutuksia.
– Miten yhteiskunnalliset palvelut ja tulonsiirrot (työttömyysturva, päivähoito ja niin edelleen) sopivat yhteen luonteeltaan pirstaleisen jakamistalouden kanssa. Miten jakamistalouden yleistyminen vaikuttaa ihmisten rahantarpeeseen ja yhteiskunnan tulonjakoon?
– Miten julkisen sektorin datapankkien avaaminen ja käytettävyys kytkeytyy jakamistalouteen?
– Miten julkisia tiloja pitäisi kehittää, jotta se tukisi tai ehkäisisi jakamistaloutta?
Kontula herättelee kansaa ja viranomaisia
Viime viikolla Kontula herätteli päätöksentekijöitä ja kansaa julkaisemalla tiedotteen “Pelisääntöjä jakamistalouteen, pian”. Tiedotteen sanoma oli vaativa:
– Jakamistaloudessa on tiivistetysti kyse pyrkimyksestä yksityisten resurssien parempaan hyödyntämiseen yhteiskäytön kautta. Tyypillistä on erilaisten palveluiden lainaaminen, lahjoittaminen, vuokraaminen tai myyminen, usein satunnaisesti ja tavallisten ihmisten välillä. Nettialustat mahdollistavat palveluiden jakamisen globaalisti.
– Hallitus ja viranomaiset tarvitsisivat pikaisen herätyksen jakamistalouteen. Maailmanlaajuisesti jakamistalouden pääomainvestoinnit ovat viimeisen kolmen vuoden aikana tuplaantuneet vuosittain, mutta Suomessa ei asiaa olla oikein edes huomattu, Kontula ravistelee.
Suomessa monet jakamistalouden uusista nopeasti kasvavista toimintamuodoista on tavalla tai toisella kielletty. Kontula perää kieltojen sijaan edellytyksiä ja pelisääntöjä tälle kasvavalle alalle:
– Suomalaiselle päätöksentekojärjestelmälle näyttää olevan tyypillistä hidas reagointi ja tarjolla olevien mahdollisuuksien hyödyntämättä jättäminen. Ilman viisasta sääntelyä on pelkona, että jakamistalous jää Suomessa puoliharmaaksi taloudeksi. Tällöin tulevat myös jakamistalouteen liittyvät verotulot kanavoitumaan niihin maihin, jotka ovat osanneet reagoida ajoissa, sanoo Kontula tiedotteessaan.
Anna Kontula toivoo, että Suomi ei jäisi junasta tämänkin asian kanssa, kuten on käynyt muun muassa uusiutuvan energian kehittämisessä ja hyödyntämisessä:
– Kun Kiina ja Saksa näkivät uusiutuvan energian markkinamahdollisuudet, Suomessa asiaa pidettiin vielä 10 vuotta hippien touhuna. Nyt suomalaisillekin katoille asennetaan sitten kiinalaisia aurinkopaneeleja, Kontula vetoaa tuoreella esimerkillä niihin, jotka vähättelevät tarvetta reagoida jakamistalouteen.
Lue lisää muualta verkossa:
Pelisääntöjä jakamistalouteen, pian! (Anna Kontulan tiedote 5.2.2016)
Kaikki jakoon! (Jakamistalousaiheinen verkkosivusto)
*Kontula-Anna