Fanittaminen on ihmisoikeus

Eduskunnan Ureilukerhon (EUK) jalkapallojoukkue 2010 Porissa. Kari Uotila on EUK:n puheenjohtaja ja jalkapallojoukkueen kapteeni.
Eduskunnan Urheilukerhon (EUK) jalkapallojoukkue 2010 Porissa. Kari Uotila on EUK:n puheenjohtaja ja jalkapallojoukkueen kapteeni.

 

Reilu_peli_vinjetti_2_150x150KARI UOTILA
Fanien käyttäytyminen ja toiminta nousee säännöllisesti otsikoihin. Fanittaminen, kannattaminen ja huutosakissa toimiminen on oleellinen osa urheilua erityisesti joukkuelajeihin liittyen. Puhutaan, että hyvin kannustava huutosakki on joukkueen lisäpelaaja, joka auttaa pärjäämään peleissä. Kannustus on tärkeää joukkueelle, mutta myös fanille ja huutosakille erikseen. Se on yhteisöllisyyden tunnetta, rakkautta lajiin ja joukkueeseen sekä yhdessä koettuja elämyksiä.

 Jalkapallon parissa toimineena niin liitto-, piiri- kuin seuratasollakin olen törmännyt myös fanittamisen ja jalkapallon muiden toimijoiden välisiin yhteentörmäyksiin ja kielteisiin lieveilmiöihin. Vähän korvat punaisena olen istunut olympiastadionin kunnia-aitiossa liiton varapuheenjohtajana, kun katsomo on rytmikkäästi huutanut: haista v palloliitto ja vaatinut äänekkäästi päävalmentajan ja liiton johdon eroa.

 Kritiikin osoittaminen kannustuksen lisäksi kuuluu kannattajien ihmisoikeuksiin, vaikka tyylin pitäisi säilyä myös kritiikin osoituksessa. Täysin tuomittavia ovat rasistiset huudot ja käyttäytyminen, joka vaarantaa muiden katsojien turvallisuuden. Tunteita on vaikea hillitä pettymyksien hetkellä ja turhautuminen on ymmärrettävää, mutta silti niin joukkue, kuin taustatkin tarvitsevat silloin kaikista eniten kannattajien tukea.

 Joskus kannattajien turhautumisen ja kiukun ymmärtää hyvinkin. Muistan, kun oli suuri kiista suurten lakanoiden tifojen käytöstä katsomoissa. Helsingissä paloviranomaiset kielsivät ne, mutta joillakin paikkakunnilla ne olivat sallittuja ainakin jääkiekkokatsomoissa.

Tapasin erään maaottelun jälkeen hyvin vihaisia tifojen tekijöitä ja tapaamisen jälkeen ymmärrykseni heidän kiukkuaan kohtaan vahvistui. He kertoivat kuinka paljon tunteja ja talkootyötä vaati tifon rakentaminen ja sitten vain kiellettiin niiden käyttö katsomossa. Onneksi tämäkin kiista saatiin selvitettyä ottamalla käyttöön paloturvalliset materiaalit.

 Fanittaminen on siis ihmisoikeus, mutta ihmisoikeus on myös pelata ja seurata peliä ilman rasistisen tai muun vihapuheen kohteeksi joutumista.  Lisäksi tarvitaan solidaarisuutta stadionien rakentajille ja heidän ihmisoikeuksilleen. Fanit voivat painostaa kansallisia liittoja vaikuttaan maanosaliitoissa ja edelleen Fifaan asti. Faneilla on mahdollisuus vaikuttaa kaikkien jalkapallon ympärillä olevien ihmisoikeuksiin.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja valtion liikuntaneuvoston jäsen.

|||

Reilu peli?   on urheilunrakastaja Minna Minkkisen toimittama juttusarja, joka ei vaikene urheilun ihmisoikeus- eikä ympäristöongelmista. Juttuja on luvassa kerran kuukaudessa ensi kesän olympialaisiin asti.

Sarjassa ilmestynyt:

Väkivalta ja korruptio varjostavat Rion ja Qatarin kisariemua (13.2.2016)

*

Leave a Reply