ULLA-LEENA ALPPI
Vanhushoiva puhuttaa jälleen tiedotusvälineissä. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula vakuutti jokin aika sitten sitten Aamulehdessä, että hallitus aikoo pitää kiinni hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta laskea tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien henkilöstön vähimmäismäärää. Se laskisi nykyisestä 0,5:stä 0,4:ään. Rehulan mukaan mitoitusta ei kirjata vanhuspalvelulakiin, vaan mitoitus pysyy suosituksena, kuten tähänkin asti. Ministeriä ei huolestuta se, että kaikki alkaisivat noudattaa vähimmäismitoitusta, vaikka varaa olisi enempäänkin. Hän ei pidä hyvänä ”hirttäytyä” johonkin tiettyyn lukuun, vaan katsoo, että henkilöstömitoitus osataan arvioida hoidon tarpeen mukaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen puolestaan puhui eilisessä television A-studiossa kauniita sanoja muun muassa hoitajamitoituksesta, mutta on hallituspuolueen edustajana Rehulan tavoin hyväksymässä mitoitusten heikentämisen. Kaupunginvaltuutettuna suututti myös Juvosen hurskastelu siitä, että vaikka hallitus käytännössä heikentää vanhushoivaa voidaan kunnissa silti tehdä viisaita päätöksiä vanhusten puolesta.
Näinköhän on, kuntien valtionosuuksiahan on heikennetty samaan aikaan kun ikääntyvien ihmisten määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen! Kunnat ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa paljolti valtionosuuksien vähentämisen myötä ja totta kai ne silloin tarttuvat herkästi mahdollisuuteen noudattaa hallituksen antamia vapauksia heikentää resursointia. Näin ei tietenkään automaattisesti tapahdu; saatiinhan monissa kunnissa torjuttua esimerkiksi lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen hallituksen linjasta poiketen. Paineet niin lasten kuin vanhusten hoivapalveluiden heikentämiseen kuitenkin kasvavat jokaisen hallituksen linjauksen myötä.
Lyhytnäköinen talousajattelu sivuuttaa ajattelun, jossa luotettaisiin siihen, että investointi hyvinvointiin tulee lopulta myös taloudellisesti kannattavimmaksi. Kun budjettitekninen näkökulma ohjaa kuntapäätöksiä, tulee pienistä pulmista suuria ongelmia.
Suurin osa kansanedustajista istuu myös asuinkuntiensa valtuustoissa ja tuntee kuntien tilanteet. Estäkää suunnitellut heikennykset vanhushoivaan.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu.
Kirjoitus on julkaistu myös Aamulehden yleisönosastossa 2.3.2016