Toivoa Naton ja oikeistoässien varjossa

Tampereen vappujuhlan yleisö osallistui ohjelmaan poikkeuksellisen aktiivisesti tilaisuuden lopussa, kun taiteilija Paleface säestäjänään Aki Haarala pani käsiin ja jalkoihin vauhtia komealla sarjalla vanhoja työväenlauluja ja uutta yhteiskunnallista musiikkia. (Kuva: Cai Melakoski)
Tampereen vappujuhlan yleisö osallistui ohjelmaan poikkeuksellisen aktiivisesti tilaisuuden lopussa, kun taiteilija Paleface säestäjänään Aki Haarala pani käsiin ja jalkoihin vauhtia komealla sarjalla vanhoja työväenlauluja ja uutta yhteiskunnallista musiikkia. (Kuva: Cai Melakoski)

 

Toimittaja: CAI MELAKOSKI
Sää helli ja oikeistopolitiikka varjosti työväen kansainvälisen juhlapäivän viettoa Pirkanmaalla. Toiveekkuutta juhlapuheissa ja -kentillä lisäsi SSS-hallituksen ensimmäisen vuoden aikana joukkovoimalla saadut torjuntavoitot osasta kansan etujen vastaisia suunnitelmia.

Vasemmistoliittolaiset osallistuivat 35 kulkueen, juhlan, muistotilaisuuden ja muun vapputapahtuman järjestämiseen 14 Pirkanmaan kunnassa.

Vappupuheiden pääteemat olivat tänä vuonna oikeistohallituksen politiikan seurauksien arviointi, työelämän muutokset ja työttömyys. Kansainvälisistä kysymyksistä esille nousi erityisesti Nato ja pakolaiskysymys.

‒ Taistelemme työn, solidaarisuuden ja rauhan puolesta. Kaikille ihmisille on turvattava ihmisarvoinen elämä, kiteytti entinen kansanedustaja ja pääluottamusmies Mikko Kuoppa vapun ydinsanoman puhuessaan Akaan vappujuhlassa. 

‒ Maailmassa ei olisi köyhyyttä eikä nälänhätää, jos valtavat asevarustelurahat käytettäisiin ihmisten hyvinvoinnin ja terveydenhoidon turvaamiseen. Nyt tuhotaan luonnonvaroja ja saastutetaan maapalloa surutta, yhä tehokkaammilla aseilla, jotka ovat uskomattoman kalliita, Kuoppa sanoi.

‒ Suomessa Nato-haukat ovat saaneet ilmaa siipiensä alle nykyisen porvarihallituksen aikana. Näyttää siltä, että halutaan väenväkisin suurvaltojen pelinappulaksi ja unohdetaan se, että pitää pysyä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella.

‒ Nato-joukot ovat lähes viikottain harjoittelemassa Suomessa tai suomalaiset sotilaat ovat jossain Naton harjoituksissa ulkomailla. On selvää ketä vastaan nämä harjoitukset tähtäävät. Eikö Suomen ja Venäjän raja olekaan enää rauhan raja, joksi se juhlapuheissa on julistettu ja jota se on ollut vuosikymmeniä, Kuoppa ihmetteli, ja herätteli rauhanliikkeitä vastaamaan aseidenkalistelulinjaan, joka voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin.

Pälkäneellä puhunut rikosseuraamustyöntekijä Ilkka Porttikivi muistutti, että sotien perimmäinen syy on köyhyys ja epäoikeudenmukaisuus ihmisiä kohtaan. Vuoden 1918 kapinaan noustiin, koska haluttiin rakentaa maa jossa kaikki voivat elää vapaina ilman nälkää ja pelkoa.

– Viime vuonna saimme sodille konkretiaa, koska rajoillemme alkoi pyrkiä suuria määriä turvapaikanhakijoita, sanoi Porttikivi.

‒ Osa kansasta toivotti turvapaikanhakijat tervetulleiksi ja halusi auttaa hädässä olevia ihmisiä. Osa kansasta pelästyi, mikä sekin on täysin ymmärrettävä reaktio. Pieni osa kansasta taas nousi äänekkäästi vastustamaan tänne tulleita ja alkoi vihanlietsonta ja ihmisten mustamaalaaminen, Porttikivi kuvaili.

‒ Vasemmistolaisina meidän tulee tehdä töitä, että ketään ei vainota tai sorreta hänen ihonvärinsä, uskontonsa, mielipiteidensä, sukupuolensa ja seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi tai minkään muunkaan asian vuoksi. Ihmisillä saa ja tulee olla erilaisia mielipiteitä, mutta mielipiteiden ja sananvapauden nimissä ei saa ketään toista ihmistä lyödä alas.

‒ Sananvapaus ei saa olla lyömäase, eikä sen nimissä saa levittää valheita ja valheellista kuvaa. Jokainen ihminen on yksilö, eikä häntä tule lokeroida mihinkään lokeroon toisten ihmisten tekojen vuoksi. Vuoden 1918 tapahtumista tiedämme mihin tällainen lokerointi ja demonisointi pahimmillaan johtaa. Niitä virheitä ei saa toistaa, vetosi Ilkka Porttikivi.

(Lisäys 2.5: Yllä lainatun puheen Ilkka Porttikivi oli valmistellut, mutta puhe jäi pitämättä sairastumisen johdosta.)

Perusporvarihallitus nostanut vain osinkoja ja työttömyyttä

‒ On kestämätöntä, että samaan aikaan kun kansalaisia vaaditaan tulemaan yhä pienemmällä toimeen, osinkoja jaetaan aiempaa enemmän. 50 pörssiyhtiön tilinpäätöksestä tehty selvitys kertoo yhtiöiden jakaneen yhteensä 11,8 miljardia euroa osinkoja, mikä on noin 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, arvioi Ruovedellä ja Virroilla puhunut pääluottamusmies Sinikka Torkkola oikeistohallituksen ensimmäisen vuoden aikaansaannoksia.

Sinikka  Torkkola Virtain vappubrunssin puhujana. Kuva: Jussi Naukkarinen.
Sinikka Torkkola Virtain vappubrunssin puhujana. Kuva: Jussi Naukkarinen.

 

‒ Pienituloiset joustavat, kansaneläkelaitoksen maksamat tuet ja eläkkeet laskivat vuoden alussa 0,4 prosenttia, lapsilisiin tuli 8,1 prosentin alennus. Opintotukea leikataan 25,8 prosentilla, vertasi Torkkola.
Torkkolan mukaan hallitus on unohtanut kansan hyvinvoinnin edistämisen keskittyessään muuttamaan kansallisia resursseja kauppatavaraksi:

‒ Kun katselee hallituksen puuhailua, näyttää siltä, että koko Suomi on myynnissä: niin sosiaali- ja terveyspalvelut, kulkuväylät kuin metsätkin on tarkoitus yhtiöittää, Torkkola totesi.

‒ Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiöittämistä myydään kansalaisille lupaamalla valinnanvapautta. Lähempi väitteiden tarkastelu nostaa esiin kysymyksen, kenelle vapautta ollaan tarjoamassa. Jo nykyisellään työssäkäyvällä, hyväpalkkaisella kaupunkilaisella on kolme mahdollista hoitopaikkaa: työterveyshuolto, terveyskeskus ja julkisin varoin tuettu yksityinen lääkäriasema.

‒ Pienituloisella syrjäseudun asukkaalla hoitopaikkoja on vain yksi, terveyskeskus. Näyttää siltä, että valinnan vapaudesta puhuttaessa ajatellaan vain maksukykyisiä, satunnaisesti hoitoa tarvitsevia, työssäkäyviä ihmisiä ja todelliset hoidon tarvitsijat, kuten  monisairaat eläkeläiset, ovat unohtuneet, paheksui Torkkola.

Hallitus palauttamassa yhteiskunnan, jossa raha ratkaisee opiskelumahdollisuudet

Valkeakoskella puhunut nuoriso-ohjaaja Veera Kiretti punnitsi erityisesti koulutusleikkauksien vaikutuksia:

‒ Itsensä kouluttaminen ja työn tekeminen on ollut  perusoikeus. Se, että meillä voi jokainen kouluttautua haluamaansa ammattiin, on ollut yksi ylpeyden aiheemme, muistutti Kiretti.

‒ Lähtökohdilla tai sukunimellä ei ole merkitystä siihen, mikä haluat olla isona. Tällä ajatuksella on innostettu lapsia ja nuoria opiskelemaan sekä kehittämään itseään, koska heillä on ollut koko maailma avoinna.

Veera Kiretti puhui Valkeakosken Koiton aukiolla. Kuva: Heikki Kiretti.
Veera Kiretti puhui Valkeakosken Koiton aukiolla. Kuva: Heikki Kiretti.

 

‒  “Susta voi tulla mitä haluat kun vain käyt koulusi” – tätä mantraa on minullekin toistettu monen opettajan ja äitini suulla.

Hallitus on leikkauksillaan purkamassa tasavertaista oikeutta koulutukseen, arvosteli Kiretti:

‒ Kohta raha määrää senkin mitä voit opiskella ja kuinka kauan. Rahalla saat opetusta mutta ei auta jos ei ole mitään millä maksaa. Köyhän tai edes keskituloisen perheen lapsilla ei ole mahdollisuutta akateemisille aloille, jolleivät vanhemmat pysty kustantamaan opiskelua.

‒ Jo tällä hetkellä osa opetuksesta joudutaan säästösyistä lähettämään luokkiin sähköisesti jolloin opettajan ja oppilaan välinen kommunikointi ei onnistu. Luokkakokoja joudutaan kasvattamaan ja tukipalveluista luopumaan. Itse pelkään että näiden leikkauksien lopullinen lasku tulee olemaan erittäin suuri.

‒ Eniten leikkauksista kärsivät ne, joilla on oppimisvaikeuksia tai heikko kielitaito.

‒ Jos nyt leikkaamme ennaltaehkäisystä ja lasten ja nuorten tukipalveluista, tulemme tulevaisuudessa maksamaan vielä korkeamman hinnan heidän palveluistaan, varoitti Kiretti.

Nokian vappujuhlassa puhuneen kaupunginvaltuutettu Kai Flinkin tapaan useat vappupuhujat viittasivat siihen, että oikeistohallituksen ansiosta vappupuheen aiheista ei ole ollut puutetta.

‒ Vappupuheeni aihetta ei siis ollut vaikea valita. Oikeastaan aihe ei olisi voinut olla mikään muukaan. On tämä hallitus niin onneton, kaikessa surkeudessaan.  

‒ Sote-palvelutarjonnan yksityistäminen on lähinnä kokoomuksen intressi ja valitettavasti kaksi muuta hallituspuoluetta ovat taipumassa kokoomuksen linjaan. Alun perin keskusta ja perussuomalaiset liputtivat julkisten sote-palvelujen puolesta ja halusivat näin turvata alueellisen tasa-arvon toteutumisen. Nyt takki on kääntynyt, huomautti Flink.

Jari Lindström, työministeri, itsekin työttömyyden aikoinaan kokenut irtisanottu paperityöläinen, on meillä nyt päättävässä asemassa työministerinä. Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta aikanaan saanut Lindström, kehuu nyt nykyisessä asemassaan, kuinka sitä korvausta maksettiin silloin ihan liikaakin.

‒ Ministeri Lindströmin työttömyysturvaheikennysesitykset on hyvä esimerkki siitä, kuinka tausta unohtuu, kun pääsee mustan auton takapenkille. Hallituksen pitäisi keskittyä työpaikkojen luomiseen, ei työttömyydestä rankaisemiseen. Lähtökohta on täysin väärä, eikä se ei luo yhtäkään uutta työpaikkaa, korosti Flink.

On saatava kymmenen euron minimipalkka

‒ Työelämä muuttuu siinä missä muukin maailma. Edelleen kuitenkin työntekijä myy työnantajalle osaamisensa. Muuttunut on kuitenkin työmarkkinoiden luonne, yhä enenevässä määrin työ yrittäjämäistyy, freelancermainen työ lisääntyy erityisesti luovilla aloilla, työntekijän tulee brändätä itsensä työmarkkinoille, globalisaatio ja ilmastonmuutos muokkaavat työmarkkinoita, kuvasi Tampereella puhunut kaupunginvaltuutettu Minna Minkkinen työelämän muutoksia.

Minna Minkkinen puhui Tampereen Jugendtorilla. Kuva: Cai Melakoski.
Minna Minkkinen puhui Tampereen Jugendtorilla. Kuva: Cai Melakoski.

 

‒ Vasemmiston on oltava etunenässä tekemässä esityksiä jotka parantavat työntekijöiden, laajasti ajateltuna, asemaa. Ei voida odottaa, että mitähän tässä tapahtuu. Minimipalkka on yksi sellainen avaus.

‒ Suomessa on lähes neljännesmiljoonaa palkansaajaa, joiden palkoista ei sovita lainkaan työehtosopimuksilla ja joiden vähimmäispalkoista ammattiliitot eivät neuvottele ja on odotettavissa, että tämä määrä kasvaa työmarkkinoiden muuttuessa. Vasemmistoliitto esittääkin 10 euron tuntipalkkaa minimipalkaksi, kertoi Minkkinen.

‒ Ay-aktiivit. Älkää olko huolissanne, tämä ei murra yleissitovuutta. Saksassa on käytössä minimipalkka ja kuten tiedämme, myös tiukka ja aloitteellinen ay-liike. Jos ay-liike ei ole kiinnostunut työehtosopimusten ulkopuolelle jäävistä, niin kuka sitten on? Kyllä se on meidän tehtävämme varmistaa, että työelämä on oikeudenmukainen meille kaikille.

Työelämästä tätä menoa silppua

‒ Ay-liikkeen pitäisi ottaa paremmin huomioon myös silpputöitä tekevien tilanne, muuten ollaan entistä syvemmällä Amerikan köyhien mallissa. Tässä mallissa ihmisellä on 2–4 työtä, että saa hankituksi peruselannon itselleen ja perheelleen. Tämä Amerikan malli on jo hiljalleen kyllä hiipinyt Suomeenkin. Nollatuntisopimuksilla työskentelevillä ja vastentahtoista osa-aikatyötä tekevillä tämä on jo todellisuutta, kuvasi Ylöjärvellä puhunut lähihoitaja Terhi Haukka tyäelämän muutoksien varjopuolia.

Terhi Haukka puhui punaisten muistomerkillä Ylöjärven hautausmaalla. Kuva:  Raimo Virtanen
Terhi Haukka puhui punaisten muistomerkillä Ylöjärven hautausmaalla. Kuva: Raimo Virtanen

 

‒ Vakituiset, täysiaikaiset työsuhteet tuntuvat olevan katoava luonnonvara. Tilalle on tulossa työkokeilut, ilmaiset työnäytteet ja yrittäjäriski on siirtymässä työntekijälle, kun työntekijä ei voi enää olla varma edes minimitoimeentulosta.

‒ Jos tämä jatkuu, muutaman kymmenen vuoden päästä meillä on eläkeläisiä, joilla on vielä pienemmät eläkkeet kuin nykyisillä eläkeläisillä. Eläkeiän korotusten ja sote-uudistuksen myötä ratkaisu tosin saattaa löytyä siitä, että entistä harvemmat saavuttavat eläkeiän, koska ei ole varaa terveys- ja sosiaalipalveluihin. Ei tietenkään ole varmuutta, että tuleville sukupolville edes maksetaan eläkettä, Haukka totesi.

Ammattiyhdistysliikkeellä yhä keskeinen rooli työelämässä

‒ Pääoman valtaa on tähän asti rajoittanut ay-liike. Ay-liike on onnistuneesti puolustanut työntekijöiden etuja, mutta on samalla ollut rakentamassa Suomen kilpailukykyä. Tämä malli ei kuitenkaan enää sovi työnantajille. Oikeiston mukaan työnantajilla on liian vähän valtaa, sillä järjestelmä on taannut tiettyjä oikeuksia myös työntekijöille. Toisaalta yritysten voitot ovat liian alhaiset, sillä palkat vievät liian suuren osan yrityksissä luodusta arvonlisästä, sanoi Viljakkalassa puhunut pdi-tarkastaja Erkki Moisio. 

‒ Toistaiseksi ay-liike on onnistunut nipistämään myös henkilöstölle kohtuullisen siivun yrityksen tuottamasta lisäarvosta. Tästä kaikesta oikeisto haluaa eroon. Kuten myös hyvinvointivaltiosta, joka tarjoaa ihmisille minimiturvan ja siksi vahvistaa heidän asemaansa työnantajiin nähden.

Viljakkalassa Erkki Moisio ja Sinikka Heino laskivat kukat punaisten haudalle. Puhumassa Erkki Moisio.
Viljakkalassa Erkki Moisio ja Sinikka Heino laskivat kukat punaisten haudalle. Puhumassa Erkki Moisio. Kuva: Sinikka Heino.

 

‒ Miksi tämä ideologinen hyökkäys työväenliikkeen saavutuksia vastaan ei käy? Miksi tuntuu, että ay-liike vastustaa kaikkia uudistuksia ja avauksia? Siksi, että ehdotetut toimet eivät vastaa eikä niiden ole tarkoituskaan vastata Suomen kilpailukykyongelmiin.

‒ Ei, vaan nykypolitiikan on tarkoitus lisätä yritysten voittoja alentamalla palkkoja ja vähentämällä työntekijöiden oikeuksia. Lisäksi tarkoitus on luoda halpatyömarkkinat, jotka mahdollistaisivat halvat palvelut paremmin tienaaville. Vientiä toimet ei juurikaan lisää eikä niiden avulla luoda uusia maailmanmarkkinoilla menestyviä tuotteita, Moisio analysoi.  

Ammattiyhdistysliikkeen roolia arvioi myös Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa puhunut aikuiskouluttaja  Jussi Niinenmaa: 

Se, että meillä on työväestöllä jopa pohjoismaisittain verraten varsin kohtuullinen työsuhdeturva, palkkataso, työaika ja työlainsäädäntö, on koko työväenliikkeen pitkäjänteisen ponnistelun tulosta. Tässä ponnistelussa ovat kulkeneet rinta rinnan poliittinen työväenliike ja ammattiyhdistysliike, kiitti Niinenmaa.

‒ Aina ei ole helposti päästy ratkaisuun. Paperiliiton entinen puheenjohtaja Veikko Ahtola totesi taannoin: kun puhe ei auta ja lyödä ei saa, silloin pannaan persettä penkkiin, se auttaa. Ja kyllä sitä penkkiäkin on tarvittu, muutoin olisi jouduttu tyytymään paljon vähempään.

Niinenmaa arvosteli nykyhallituksen puuttumista työehtoihin:
‒ Itsestään selvänä ei suinkaan jatkunut edes työntekijäpuolen järjestöjen neuvotteluoikeus. Kun aiemmin lakien ja sopimusten periaatteellisena lähtökohtana on ollut heikomman osapuolen, työntekijän suojelu, sekin on hallitusherrojen vatuloinnissa heittänyt häränpyllyä. Kun lait ja sopimukset ovat taanneet vähimmäisetuudet työläisille, nyt puhutaan niistä enimmäisetuuksina.

‒ Sama kolkko kohtelu on seurannut kaikkia, jotka joutuvat turvautumaan yhteiskunnan palveluihin. Työttömien, opiskelijoiden, vammaisten, eläkeläisten ja muiden heikoissa puolustusasemissa olevien leipää leikataan isolla veitsellä. Vain todella hyväosaisten kakku jätetään koskematta tai sitä jopa lisäsokerilla höystetään.

‒ Kun viime syksynä ammattiyhdistysväki lähti liikkeelle, siinä häivähti vanha Ahtolan ajatus. Liike hätkäytti hallitusherrat perääntymään pahimmista uhkauksista. Ay-liike pääsi neuvottelupöytään. Mutta hinta on ollut ja tulee olemaan kova. Tähän asti on pyritty saamaan edes hiukan etuja, nyt jo lähdössä puhutaan luovuttamisista. Toisella puolella on kuitenkin samaan aikaan nostettu ennätyssuuria osinkoja. Koko läntisessä maailmassa on tapahtunut valtava omaisuuksien keskittyminen yhä harvemmille.

Kuntavaalit jo huhtikuussa

Kangasalan vasemmiston puheenjohtaja Timo Rautanen liittyi oikeistopolitiikan kritisoijiin, ja kutsui kansalaisia osallistumaan kuntavaalityöhön vaihtoehtoisen politiikan puolesta.

‒ Maan hallituksen tai oikeammin Sipilän johtaman Oy Suomi Ab:n hallintoneuvoston kantava linjahan on ollut myös, että kaikki valtion, siis veronmaksajien omaisuus on myytävissä, julkinen palveluntuotanto on heikkoa ja tehotonta. Eli siis pilkotaan, myydään, yhtiöitetään ja ulkoistetaan, vaikka tulisi kuinka kalliiksi . Tämä ulkoistamisbuumi on näkynyt kunnissa synkimmin varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä ja eritoten vanhusten- ja vammaisten hoivapalveluissa. On myös kuntia, jotka ovat ulkoistaneet koko sote-toiminnan jättäen vain ja ainoastaan lakisääteiset palvelut kunnan tai kuntainliiton oman henkilökunnan ja palvelun piiriin, summasi Rautanen.

‒ Myös Kangasalla on annettu ulkoistamis-pirulle jo pikkusormi ja mikäli virkamiesten visiot toteutuvat, niin koko käsikin on aivan kohta mennyttä: Työterveyshuolto ollaan yhtiöittämässä Pihlajalinnan kanssa, siten että kunnalla olisi vähemmistöosakkuus, kunnan omat vanhustenhuollon laitokset ollaan lakkauttamassa ja ulkoistamassa, perusterveydenhuoltokin saattaa olla vaakalaudalla. Eli myös kuntatasollakin kaikki  tuntuu olevan kaupan, maksoi mitä maksoi.

Timo Rautanen puhui Suoraman työväentalolla. Kuva: Pertti Salo
Timo Rautanen puhui Suoraman työväentalolla. Kuva: Pertti Salo

 

‒ Ensi keväänä pidetään kuntavaalit ja silloin olisi jokaisella äänestysikäisellä kangasalalaisella mahdollisuus näyttää joukkovoimaansa, ehdokkaana tai äänestäjänä, millaiseksi haluamme kotikuntamme kehittyvän, kuka tai mikä meille tuottaa palvelut ja mihin hintaan ja mitä palveluita meillä ylipäätänsäkään on tarjolla.

‒ Äänestäjät ovat omalla käyttäytymisellään paljon vartijana, saadaanko meille viisaita päättäjiä vai mennäänkö sammutetuin lyhdyin metsään. Tarvitaan myös fiksuja, monitaitoisia, kiinnostuneita ja innostuneita ehdokkaita valtuustoon, kutsui Rautanen.

Suomen rikkaus perustuu työhön, ei vyönkiristyksiin

Pirkanmaan kansanedustaja Anna Kontula puhui tänä vappuna Jyväskylässä.

‒ Suomen rikkaus perustuu työhön – ei vain meidän työhömme, vaan myös siihen, jota vanhempamme ja isovanhempamme tekivät ennen meitä. Heidän eilinen ahkeruutensa on tänään meidän kansallisvaurauttamme, sen hoidetut metsät, kattava tieverkko ja korkea osaaminen. Niin rikkaita ei meistä kuitenkaan koskaan tule, että meillä olisi varaa hukata tämä perintöosamme, myydä kvartaalitaloudelle Suomen metsät, vedet ja maat, niin kuin Sipilän hallitus nyt haluaa tehdä, Kontula sanoi.

Kontulan mukaan Suomi tarvitsee kokonaisvaltaista suunnanmuutosta kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa, missä talouden valtarakenteet ovat demokraattisia, olemassa olevat resurssit jaetaan oikeudenmukaisemmin ja innovaatioihin, yrittämiseen ja kansalaisyhteiskuntaan investoidaan. Nyt suunta on päinvastainen.

‒ Olemme saaneet seurata massiivista yhteisen omaisuuden siirtoa pankeille, suuryrityksille ja varakkaille yksityishenkilöille. Kehityksen voi odottaa lähitulevaisuudessa jatkuvan – lähes jokainen porvarihallituksen uudistus sisältää varallisuuden siirron köyhiltä rikkaille. Köyhyys ja toimeentulon epävarmuus ovat lisääntyneet. Kansainvälinen talouskriisi ja julkisen sektorin vyönkiristykset vievät meitä massatyöttömyyteen, eriarvoisuuteen ja yhteiskunnallisen ilmapiirin koventumiseen.

 

Lue vappupuheista lisää muualla verkossa:

Anna Kontula

Minna Minkkinen

Ilkka Porttikivi

Timo Rautanen

Sinikka Torkkola

*

 

 

 

Leave a Reply