Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI
Kirjoitussarjan viimeisessä osassa tarkastellaan tapahtumia kuntavaalien jälkeen. Tuolloin valitaan kunnanhallitus, lautakunnat ja muut kunnan luottamuselimet. Keskustelua käydään eri luottamustoimien jaosta, kuinka paikat jaetaan eri ryhmien kesken.
Monissa kunnissa ‒ viime kuntavaalien jälkeen muun muassa Tampereella ja Nokialla ‒ neuvotellaan valtuustossa muodostettavista liittoutumista, joiden avulla yhteistyökumppanit saavat enemmän paikkoja niiden kustannuksella, jotka eivät vaaliliittoon kuulu.
Pirkanmaan liitossa paikat sen sijaan jaetaan täsmällisesti voimasuhteiden mukaan.
Periaatteessa kaupungin- ja kunnanhallitusten paikat ja muut kuntien luottamustoimet jaetaan suhteellisesti. Tätä oikeudenmukaiselta ja yksiselitteiseltä vaikuttavaa menettelyä kuitenkin toteutetaan eri tavalla eri kunnissa. Lopputuloksia katsellessa näyttää siltä, että eri kuntien taskulaskinten standardit tai mittakaavat poikkeavat toisistaan.
Hyvän esimerkin tarjoaa Oriveden ja Lempäälän hallituspaikkojen jaon vertailu.
Kummassakin kunnassa tarvittiin laskennallisesti 3,9 valtuutettua hallituspaikkaa kohden. Orivedellä laskutoimituksen tulos oli, että kokoomukselle riitti 3,3 ja keskustalle 3,5 valtuutettua hallituspaikkaan. Sosiaalidemokraatit tarvitsivat 4,5 valtuutettua hallituspaikkaan, mutta he saivat kompensaationa valtuuston puheenjohtajan tärkeän paikan.
Neljä pienempää puoluetta saivat hallituspaikan puolikkaan, yhden hallituspaikan puoleksi valtuustokaudeksi, kahdeksi vuodeksi.
Tämä tarkoittaa sitä, että perussuomalaisten ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät tarvitsivat laskennallisesti kuusi valtuutettua hallituspaikkaan, mutta vihreille Oriveden laskin antoi hallituspaikan kahta ja kristillisdemokraateille neljää paikkaa kohden.
Lempäälässä voimasuhteet ovat hyvin samanlaiset, mutta siellä laskin antoi kaikille pienemmille puolueille paikan kunnanhallituksessa. Kolme suurta valtuustoryhmää sai suhteellista osuuttaan vähemmän hallituspaikkoja, mutta ilmeisesti puheenjohtajan paikkojen katsottiin tasapainottavan tulosta. Lempäälässä ehkä pidetään etuna sitä, että kaikki valtuustossa olevat puolueet ovat mukana päätöksenteossa jo valmisteluvaiheessa.
Yksittäisten kuntien tasolla hallituspaikat jakaantuvat jossain enemmän ja jossain vähemmän suhteellisesti. Mutta kun katsotaan jakaantumista maakunnan tasolla, näkyy neljän suuren puolueen ylivalta selvästi.
Keskusta saa hallituspaikan 3,3 valtuutettua kohti, kokoomus, sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset myös alle neljää valtuutettua kohti. Vihreät ja kristillisdemokraatit tarvitsevat yli kuusi valtuutettua hallituspaikkaa kohden. Vasemmistoliitolle hallituspaikka tulee hieman helpommin, mikä johtuu siitä, että puolue on edustettuna useammassa valtuustossa (11) kuin vihreät (6) ja kristillisdemokraatit (5).
Valtuuston ja hallitusten puheenjohtajien paikat ovat täysin neljän suurimman puolueen keskinäisen sopimuksen varassa, muille jää muutama toinen varapuheenjohtaja.
Paikanjakoneuvottelujen vaikeuksista joissakin kunnissa kertoo se, että pienissäkin valtuustoissa ja hallituksissa on jouduttu turvautumaan kolmansien varapuheenjohtajien valintaan. Heitä tuskin koskaan tarvitaan puhetta johtamaan, mutta näillä titteleillä on kuitenkin merkitystä, sillä kaikilla varapuheenjohtajilla on yleensä läsnäolo- ja puheoikeus kunnanhallituksen kokouksissa.
Keskustan yliedustus korostuu entistäkin enemmän puheenjohtajapaikoissa. Toisaalta, keskustan tärkeät asemat ovat pienimmissä kunnissa.
Kuntavaalien ääni vaikuttaa moneen asiaan
Äänestyslippuun kirjoitettu numero on paljon enemmän kuin yksi ääni, varsinkin kunnallisvaaleissa. Eikä kyse ole vain siitä, että usein muutama ääni ratkaisee ehdokkaan valituksi tulemisen tai valitsematta jäämisen.
Tämän juttusarjan useissa osissa on jo kerrottu, miten lisäpaikka valtuustoon jäi saamatta muutaman tai joidenkin kymmenien äänien puuttumisen vuoksi, joten sitä asiaa ei tässä enää tarvitse pohtia. Mutta valtuuston vaalien jälkeen seuraa lukuisia muita vaaleja ja päätöksiä, joissa äänet vaikuttavat.
Kunnanhallitukset ja lautakuntien jäsenet, eri elinten puheenjohtajat ja muut luottamustoimet jaetaan valtuutettujen määrän mukaisessa suhteessa, joten yksittäisellä äänellä on enää välillinen vaikutus. Mutta kun maakunnallisia toimielimiä valitaan, on jokainen ääni jälleen eturintamassa.
Ehdokkaita kannattaa asettaa, vaikka läpimenomahdollisuuksia ei olisikaan
Hyvän esimerkin siitä, ettei turhia ääniä ole, tarjoaa vaikkapa Pirkanmaan liiton luottamuselinten valinta. Ne valitaan siten, että kunkin puolueen kaikki äänet vaalipiirissä lasketaan yhteen, ja sitten paikat jaetaan samaa suhteellista vaalitapaa noudattaen kuin valtuustoja tai vaalipiirin kansanedustajia jaettaessa. Puolueen kokonaisäänimäärään siis lasketaan niidenkin kuntien äänet, jotka eivät riittäneet valtuustopaikkaan.
Viime kuntavaaleissa vasemmistoliitolla ei ollut ehdokkaita Kihniössä, Urjalassa ja Vesilahdella, vaikka eduskuntavaalien äänimäärät viittaavat siihen, että Urjalassa ja Vesilahdella olisi ainakin yksi paikka valtuustossa ollut mahdollinen. Ja vaikka äänet eivät olisi johtaneet valtuustopaikkaan, olisivat ne kuitenkin olleet mukana vaikuttamassa maakuntaliiton ja kuntaliittojen elinten valinnoissa.
Tämä taulukko havainnollistaa sen, miten d’Hondtin menetelmä toimi, kun Pirkanmaan liiton luottamuselimet valittiin, ja tarkastuslautakuntaan valittiin viisi jäsentä, maakuntahallitukseen 11 ja maakuntavaltuustoon 59.
Kaikki ryhmät saavat vertailuluvukseen äänimääränsä. Sen jälkeen puolueen toisen paikan vertailuluvuksi tulee äänimäärä jaettuna kahdella, kolmanneksi vertailuluvuksi äänimäärä jaettuna kolmella ja niin edelleen. Lopuksi kaikki vertailuluvut pannaan suuruusjärjestykseen ja paikat jaetaan niiden mukaisessa järjestyksessä.
Yläpuolisessa taulukossa on puolueiden vertailuluku niistä äänistä, jotka puolue sai Pirkanmaan liittoon kuuluvissa 22 kunnassa viime kuntavaaleissa. Monissa kuntien yhteistyöelimissä vertailuluvut ovat erilaiset. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ei kuulu Punkalaidun, mutta Pirkanmaahan kuulumattomat Kuhmoinen ja Jämsä ovat sen jäseniä. Tämä muuttaa puolueiden vertailulukuja sairaanhoitopiirin valinnoissa verrattuna Pirkanmaan liiton valintoihin. Marginaalisesti tosin, koska hallituspaikat jakautuvat samoin kummassakin.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen valinnassa noudatettiin suhteellisuutta. Sen sijaan sairaanhoitopiirin valtuustoon ei valittu kuutta vasemmistoliittolaista, kuten suhteellisuuden noudattaminen olisi vaatinut. Vasemmistoliitto sai vain kolme varajäsenen paikkaa.
Ensi kevään kuntavaalien jälkeisten maakunnallisten elinten valinnasta on vaikea sanoa vielä mitään, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen myötä syntyy uusi tilanne.
Vasemmistoliiton edustus kuntien ja maakunnan avainpaikoilla
Kirjoitussarjan aikaisemmissa osissa on esitelty kaikki vasemmistoliiton pirkanmaalaiset valtuutetut. Alla esitellään kunnanhallituksen jäsenet, puheenjohtajat ja maakunnallisten luottamustehtävien hoitajat.
Akaan kaupunginhallituksessa vasemmistoliittoa edustaa Jukka Saari varajäsenenään Jarno Palander. Hämeenkyrön kunnanhallituksen vasemmistoliittolainen jäsen on Vilho Ponkiniemi, varajäsenenä Raija Westergård.
Lempäälän kunnanhallituksessa on Kari Kanarva varajäsenenään Tuula Linnusmäki, ja Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksessa vasemmistoliittoa edustaa Anneli Helander. Lisäksi Pentti Paananen on valittu Mänttä-Vilppulan valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Nokialla ja Orivedellä vasemmistoliiton asemat kaupunginhallituksissa ovat muuttuneet valtuustokauden puolivälissä. Vuodet 2013–2014 vasemmistoliittoa edusti Oriveden hallituksessa Anne Kahelin, joka nyt on varajäsen. Nokian kaupunginhallituksessa Anneli Lehtoselle teki seuraa Kimmo Lamminsivu. Päättymässä olevalla kauden puolikkaalla 2015–2016 Lehtonen edustaa yksin puoluetta Nokian hallituksessa varajäsenenään Taina Keränen.
Parkanossa ja Virroilla vasemmistoliitolla on hallituksen varajäsenen paikka. Parkanossa paikkaa hoitaa Veijo Niemensivu ja Virroilla Sanna Viitanen.
Pirkkalassa Pirkanmaan vasemmistoliiton ainoata kunnanhallituksen toisen varapuheenjohtajan paikkaa pitää Rauno Lehtinen, varalla hallituksella vasemmistoliiton puolesta on Jouni Kallioluoma.
Tampereella kaupunginhallituksessa on Sirkkaliisa Virtanen varajäsenenään Minna Minkkinen. Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen on valittu Tampereen apulaispormestariksi.
Ruoveden kunnanhallituksessa on Outi Kokko varajäsenenään Raimo Leppänen ja Sastamalan kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton Leena Saarelan varahenkilönä toimii Juhani Hakasuo.
Valkeakosken kaupunginhallituksen vasemmistoliiton paikan haltijana on Harri Asikainen, varalla on Esko Laakso. Ylöjärven kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton kannat esittää Rauno Kesseli ja hänen ollessaan estynyt Terhi Haukka.
Tuula Linnusmäki edustaa vasemmistoliittoa Pirkanmaan maakuntahallituksessa. Maakuntavaltuuston viisijäsenisessä ryhmässä puhetta johtaa Rauno Kesseli, muut jäsenet ovat Mikko Aaltonen, Minna Minkkinen, Seppo Kallio (Nokia) ja Maija Kuivasto (Valkeakoski).
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa vasemmistoliittoa edustaa Sinikka Torkkola, Marjatta Stenius-Kaukonen on varajäsen. Sairaanhoitopiirin valtuuston varajäseninä ovat Martta Lepistö (Juupajoki), Outi Kokko (Ruovesi) ja Liisa Schali (Ylöjärvi).
Mikko Aaltosella on lisäksi kaksi postia, hän on Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallituksen ja Pirkanmaa 2019 hankkeen valtuuston jäsen.
|||
Kuntavaalit Pirkanmaa on seitsenosainen kirjoitussarja, joka tarkastelee lähtöasetelmia kuntavaaleihin Pirkanmaalla yleensä ja erityisesti vasemmistoliiton kannalta. Ensimmäinen osa erittelee vuoden 2012 kuntavaalin tuloksen koko Pirkanmaalla monesta näkökulmasta. Seuraavat artikkelit esittelevät tilanteen jokaisessa Pirkanmaan kunnassa erikseen. Toinen osa käsittelee eteläistä, kolmas läntistä ja neljäs pohjoista ja viides osa itäistä Pirkanmaata. Kuudennen osan aihe on Tampere ja Nokia, ja viimeinen osa käsitteleekunnanhallitusten ja maakunnallisten luottamuselinten valintaa.
Kuntavaalit Pirkanmaa -kirjoitussarjan artikkelit:
Matematiikan lait vaihtelevat Pirkanmaalla (8.12.2016)
Tampereen valtuusto maan kirjavin, Nokian Pirkanmaan punaisin (23.11.2016)
Vasemmistoliitolle vaalivoitto ja täpärät tappiot itäisellä Pirkanmaalla vuonna 2012 (12.11.2016)
Virrat ja Ylöjärvi: lisäpaikka jäi parinkymmenen äänen päähän (3.11.2016)
Persulandia löytyy läntiseltä Pirkanmaalta (28.10.2016)
Kuntavaalit: Akaassa ja Valkeakoskella viides paikka jäi 12 äänen päähän (20.10.2016.)
Kuntavaalien asetelmat Pirkanmaalla, lyhyt oppimäärä (12.10.2016)
Sarjan oheisjuttuina syntyi kaksi artikkelia:
Pirkanmaan kunnat supistavat valtuustoja 52 paikalla (29.11.2016)
PS häviöllä valtuustojen tuolileikissä (5.10.2016)
|||
Kaikki Vasen Kaistan kuntavaalit 2017 -jutut
|||
Mitä kuntavaalin ehdokkuus merkitsee? (Vasemmistoliiton verkkosivuilla)
Tämän linkin takaa voi ilmoittautua vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaaksi
*