Voihan Venäjä ja iltapäivälehdet

Jorma Mäntylä (189x400)JORMA MÄNTYLÄ    
Iltapäivälehtien Venäjä-kirjoittelu on saanut ryssävihan piirteitä. Totuudella ei ole väliä, kun suomalaisia pelotellaan jatkuvalla Venäjän uhalla. Silti yritykset kääntää suomalaisten mielipiteet Nato-jäsenyyden kannalle ovat epäonnistuneet.

Kovin vähälle huomiolle jäi joulukuun alussa julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) mielipidetiedustelu, jonka mukaan Nato-jäsenyyttä vastustaa 61 prosenttia ja kannattaa 30 prosenttia suomalaisista. Gallup-tulos on kiinnostava propagandan valtavan määrän ja yhdensuuntaisuuden huomioon ottaen. Median Nato-toimittajat kehittivät mitä kummallisimpia sanamuotoja peittääkseen gallupin tuloksen uutisistaan. Joitakin lehtiä lukiessa luuli, että suomalaiset jo tukevat Natoa.

Iltapäivälehtien Venäjän uhalla pelottelu on aivan oma lukunsa, mutta osattiin MTS:n gallup-tulosta vääristellä myös niin sanotussa laatumediassa, joka pitää oikeutenaan arvostella valemedioita. ”Puolet suomalaisista pitää kielteisenä Venäjän vaikutusta turvallisuuteen” (Antti Palomaa YLE 1.12.16). Helsingin Sanomien uutisesta ei löytynyt lainkaan tietoa suomalaisten kielteisestä Nato-kannasta: ”Epäluulo itänaapuria kohtaan kasvanut” (Jarmo Huhtanen HS 1.12.16).

Valtalehdistä Kaleva kertoi oikeat luvut (”Kannatus Nato-jäsenyydelle laskussa” 1.12.16) ja Turun Sanomat pohti miksi Nato-vastaisuus on vuodesta toiseen niin voimakasta (Ari Niemi: ”Paikallaan pysyvät Nato-prosentit” 3.12.16).

Kysymys on hyvin perusteltu, sillä tämän vuoden MTS-gallupia edelsi voimakas julkisuuden henkilöiden lobbaus Naton puolesta. Keskustataustainen Alpo Rusi ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari vetosivat Suomen Nato-jäsenyyden puolesta (KU 30.10.2016).

Iltapäivälehtien Venäjän uhalla pelottelu on jatkunut jo vuosia. Se on viime aikoina saanut mauttoman ryssävihan piirteitä. Ilta-Sanomat ja Iltalehti tulvivat kauhupropagandaa Venäjän varustautumisesta Suomen lähialueilla, vaikka tosiasiassa Venäjän asevoima on itärajan pinnassa huomattavasti supistunut verrattuna Neuvostoliiton aikaan. (Linkki asiaa valottavaan Pekka Visurin kirjoitukseen kolumnin perässä).

MTS:n gallupin alle ajoittui myös iltapäivälehtien vainoharhainen pelottelu venäläisten maakaupoilla Suomessa. Molemmat lehdet pyrkivät todistelemaan miten vaarallisen läheltä suomalaisia varuskuntia, lentokenttiä ja radioasemia venäläiset ostavat maata ja kiinteistöjä. ”IS selvitti venäläisten kiinteistökaupat Suomessa – tutkija: Puolustusvoimien toimintojen läheltä on ostettu paikkoja” (IS 3.11.16). ”Supo epäilee: Venäjä ostanut Suomesta kiinteistöjä sotilailleen” (IL 1.11.16).

Hukkaan meni tämä kauhupropaganda, kuten myös Rusin ja Ahtisaaren vetoomukset Naton puolesta. Propagandan tehottomuus on kiinnostavaa viestintätieteellinen kysymys. Minulla on sellainen käsitys, että propaganda menettää tehonsa, jos ja kun se ei perustu tosiasioihin.

Venäläisten maakauppoja on tutkittu. Olga Hannonen väitteli aiheesta Itä-Suomen yliopistossa viime kesänä. Syy venäläisten kiinteistökauppoihin Suomessa ei ole sotilaallinen, vaan omaisuuden suoja, jota Venäjällä ei ole. Kesämökki on Suomessa turvassa, kun Venäjällä rakennukseen murtaudutaan ja omaisuus varastetaan. ”Venäjällä jos lähdet pois vaikka kolmeksi tunniksi, ei ole varma, onko vene paikalla, ja myös turvallinen rahan sijoittaminen on suuri syy tulla Suomeen”, Hannonen kirjoittaa. Venäjän inflaatio on viime vuosina ollut 10–17 %. Suomesta siis kannattaa ostaa ja myydä vaikka pienellä tappiolla, ja silti kauppa on venäläiselle kannattava.

Hannosen väitöskirjan kartta sivulla 18 muistuttaa suuresti Ilta-Sanomien 3.11.2016 julkaisemaa karttaa venäläisten maakaupoista Suomessa. Kiinteistöjen sijainnit ovat sotilaallisesti epäedullisia, ja ne onkin valittu hyvien kulkuyhteyksien varrelle Pietarin suunnasta tullessa. Niinhän suomalaisetkin ostavat kesämökkinsä, kuten tamperelaiset Roineen tai Näsijärven rantamilta.

Erkki Tuomioja arvosteli viime kuussa aiheellisesti lehdistön sotaretoriikkaa, sillä ”samalla lailla kuin vihapuheesta on lyhyt askel vihatekoihin, sotaretoriikasta on lyhyempi matka sotatoimiin”. STT:n jutussa haastateltu Julkisen sanan neuvoston JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström puolusti lehdistön toimintaa vetoamalla sananvapauteen: ”Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa” (TS 23.11.2016).

Lehdistöllä on tämä oikeus, ja sen tukena on omistajan valta. Mutta jos lehdistö käyttää tätä valtaa ja vapautta väärin liittoutumalla poliittisen ja taloudellisen eliitin kanssa, se menettää lehdistölle kuuluvan kriittisen tehtävänsä yhteiskunnassa. Suomen lehdistö on liian monessa asiassa eliitin tukena, kuten kirjoittelu maahanmuutosta, EU:sta, Natosta, Venäjästä ja Lähi-idästä osoittaa. Tällöin syntyy sosiaalinen tilaus erilaisille vaihtoehtomedioille, kuten MV-lehdelle.

Juttuidea iltapäivälehdille

Tarjoan iltapäivälehdille Venäjä-aiheisen juttuidean. Voisiko lämmitellä uudelleen 1970-luvun huhua, jonka mukaan venäläisomisteiset Teboil-huoltamot on todellisuudessa tarkoitettu Suomea miehittävien venäläispanssareiden huolto- ja tankkausasemiksi? Muuan ruotsalaiskenraali väitti näin aivan vakavissaan. Hänen mielestään Teboil-huoltamoiden sijoittuminen isojen teiden risteyksiin oli osa hyökkäys- ja miehityssuunnitelmaa. Kun Suomi olisi miehitetty, venäläiset lähtisivät sitten vyörymään Ruotsiin.

Kangasalan Huutijärven Teboil sopii tähän taistelusuunnitelmaan kuin nenä päähän. Asema on valtatien 12 varrella, joka kulkee Kouvolasta Tampereen kautta Raumalle. Tällä huoltamolla venäläistankit käyvät tankkaamassa, jos tamperelaiset tekevät liian kovaa vastarintaa. Asemalla on myös kahvio. Aivan varmasti Iltalehden tutkiva toimittaja löytää keittiöstä piilotetun venäläisen kaalikeittoreseptin, vaihtoehtona vieläpä borssikeittoa. Pihalla on terassi, joka on selvästi tarkoitettu venäläisille sotilaille. Siellä voi napostella samovaarilla keitettyä teetä taistelujen lomassa. Ilta-Sanomien tutkiva toimittaja voi käydä mittaamassa korjaamohallin leveyden. Jos se on yli 378 senttiä, halli on selkeästi tarkoitettu T-90 -panssarivaunun huoltoa varten.

Eikö niin? Tämähän on selvää. Valtatiellä 12 on Teboil-huoltamoja itärajalta alkaen tasaisin välimatkoin. Ne on aivan varmasti suunniteltu venäläispanssareiden tankkauspisteiksi.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija ja Kangasalan kunnanvaltuutettu.

Luettavaa:

Venäläisten kiinteistöomistus Suomessa on monisyisempi ilmiö kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää (Tiedote Olga Hännisen väitöstilaisuudesta 3.6.2016, Itä-Suomen yliopisto)

IS selvitti venäläisten kiinteistökaupat Suomessa – tutkija: ”Puolustusvoimien toimintojen läheltä on ostettu paikkoja” (Mikko Vesa, Ilta-Sanomat 3.11.2016) 

Venäjän joukkoja vedettiin Suomen lähialueilta (Pekka Visuri, Suomen Geopoliittinen Seura 5.7.2016

|||

Etusivun kuva:
Huutijärven Teboil. Kuva: Jorma Mäntylä

*

One Response to “Voihan Venäjä ja iltapäivälehdet”

  1. Juha V-heimo

    Venäjästä kirjoittelu voitaisiin jättää oikeastaan, esim. venäläisille. Suomalaiset ei nyky- Venäjää tunne, eikä tarvitsekkaan, syvällisemmin. Kunhan etupäässä tutustuttaisiin kotimaan ongelminn…ainoa Venäjä liitteinen asia on tämä ns. embargo.
    Jota esim Saksa kiertää estottomasti. Oikeastaan Saksa tekee parasta kauppaa Venäjän kanssa nyt, kun rubla on alhaalla. Kauppa se on joka kannattaa!

    Vastaa

Leave a Reply