Teksti: HENRI AUTERO
Uuden Suomen blogisti Pekka Pylkkönen ottaa tekstissään kantaa Suomen julkisen sektorin kokoon ja vertaa sitä Ruotsiin ja muihin maihin.
Hän kirjoittaa: ”Suomessa sosiaaliturvaan käytetään 25,4 % bruttokansantuotteesta. Ruotsissa vastaava luku on 21,3 %, EU:ssa keskimäärin 19,5 %, Norjassa 18,1 % ja Islannissa vain 10,2 %. Kaikki julkiset menot puolestaan ovat Suomessa 58,1 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ruotsissa 51,8 %, EU:ssa keskimäärin 48,2 %, Norjassa 45,6 % ja Islannissa 45,7 %. (Eurostat)”
Hänen mukaansa ”Terveydenhuoltopanostuksissa olemme muuten EU:n kakkosia ja koulutuksessa kolmosia. Sosiaaliturvassa siis kärjessä”. Hän myös väittää, että ”Ruotsin julkisen sektorin kopioiminen pysäyttäisi velkaantumisen heti”. Tämä tarkoittaisi hänen mukaansa sitä, että Suomen julkisia menoja, kuten sosiaaliturvaa, pitäisi vähentää niin, että niiden osuus bruttokansantuotteesta olisi Ruotsin tasolla.
Julkisia menoja ei kuitenkaan voida laskea näin yksioikoisesti. Puheessa suhteesta bruttokansantuotteeseen kyseessä on vain suhdeluku, joka kasvaa sitä mukaan kun työttömyys kasvaa ja yksityinen sektori supistuu sekä palvelujen käyttäjät lisääntyvät. Kyse on siis suhdanneherkkyydestä. On aika loogista, että lama-aikana tarvitaan myös enemmän työttömyysturvaa ja veronmaksajia on vähemmän.
Oikeistolaisesta yksioikoisuudesta ja luokkataisteluinnosta kertoo myös se, että johtava tilastoviranomainen, Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun palauttaa kirjoituksessaan Miten mitata julkisen sektorin kokoa maan pinnalle julkisen sektorin koon kauhistelijat.
Bruttokansantuote, BKT on joissain maissa suurempi kuin Suomessa. Vertailua voi katsoa vaikka Globalis-tietokannasta. (Linkki artikkelin lopussa.) Myös BKT:n koko siis vaikuttaa. Talouskasvun aikana julkinen sektori näyttää pienemmältä kuin laman aikana. Suomen julkinen sektori ei ole siis liian suuri vaan yksityinen sektori on mahdollisesti liian pieni.
Julkinen sektorimme on EU-maiden tehokkain. Meillä on myös vähiten valtion virkamiehiä EU:n alueella suhteutettuna väkilukuun. Lisäksi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomea liian matalasta sosiaaliturvasta. Julkisen sektorin osuus BKT:sta ja sen rahamääräiset menot ovat kaksi täysin eri asiaa. Julkiset menot voivat olla siis matalat samaan aikaan kun suhdeluku on iso. Meillä myös eläkkeet lasketaan julkisiin menoihin. Kaikissa maissa ei näin tehdä. Sosiaalimenot ovat Suomessa siis luultua matalammat.
”Erinomainen” ja kilpailukykyinen terveydenhoito näytti tuloksensa Turun Kupittaan psykiatrisessa sairaalassa, jossa potilaita pahoinpideltiin vuosia. Valvonta oli myös puutteellista ja henkilöstöresurssit riittämättömiä.
Lama-aikana mennään helposti eugeniikan tielle, jossa esimerkiksi mielenterveyspotilailla ja työkyvyttömillä ei nähdä ihmisarvoa. Pylkkönen on myös esittänyt huolensa, että työkyvyttömyyseläkkeitä käytetään väärin. Tämmöiset huolet kuuluvat äärioikeiston salaliittoteorioihin. Eivät selväjärkiseen ja ihmisarvoa kunnioittavaan keskusteluun.
Artikkelin lähteet ja viittaukset:
Ruotsin julkisen sektorin kopioiminen pysäyttäisi velkaantumisen heti (Pekka Pylkkönen, Uusi Suomi 27.11.2016)
Miten mitata julkisen sektorin kokoa (Marjo Bruun, Tieto&Trendit 27.1.2014)
Bruttokansantuote asukasta kohden (Globalis, tietokanta)
Suomen julkinen sektori on kansainvälisesti vertailtuna tehokas (STTK:n uutishuone 11.3.2015)
Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa (Tulikukka de Fresnes, YLE uutiset 13.4.2015)
Euroopan neuvostolta sapiskaa Suomelle liian matalasta sosiaaliturvasta (Terhi Toivonen, YLE uutiset 11.2.2015, päivitetty 10.9.2015)
Suomi on alhaisten sosiaalimenojen maa (Juho Saari, Itä-Suomen yliopiston toimijoiden puheenvuoroblogi 13.5.2015)
SDP:n Kantola pitää tapahtumia häpeällisenä – ”Kupittaan tapaus toimii varoittavana ennakkotapauksena” (Anna-Liisa Blomberg, Demokraatti 18.02.2016)
|||
Etusivun kuva:
Joukkovoima-mielenosoituksessa 3.9.2016 vaadittiin muun muassa sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten perumista. Kuva julkaistu alunperin jutussa Joukolla palautetta budjettiriiheen 5.9.2016. (Kuva: Antti Yrjönen)
*