Suomessa on yhä enemmän köyhiä lapsia

 Kuvamanipulaatio Cai Melakoski.
Joka kymmenes lapsi elää perheessä, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten perheiden keskituloista. Kuvamanipulaatio Cai Melakoski.

 

HEIKKI SUOMINEN
Huonoina aikoina lapsiperheiden maksutaakkaa kasvatetaan, etuuksista ja palveluista leikataan. Hyvinäkään aikoina ei leikattuja tukia palauteta vaan annetaan lapsiperheiden köyhyyden ja tuloerojen kasvaa.

Suomessa kasvavien lasten köyhyyden lisääntyminen tulee ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vastikään julkaisemassa, Sakari Karvosen ja Minna Salmen tutkimuksessa Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla. Tutkimuksessa selvitetään tilastotietojen ja kyselytutkimusten avulla lapsiköyhyyttä vuoteen 2014 asti.

Vuosina 1994–2007 lapsiköyhyys lisääntyi Suomessa neljästä prosentista neljääntoista. Tämän jälkeen se hieman väheni ja vakiintui noin kymmeneen prosenttiin. Vuosien 1995–2007 lapsiköyhyyden kasvu liittyi tuloerojen kasvuun, verotuspäätöksiin ja tulonsiirtojen heikennykseen.

Vuonna 2014 runsas kymmenesosa suomalaislapsista eli kotitaloudessa, jonka käytettävissä olevat tulot jäivät alle 60 prosenttiin väestön keskituloista. Tällaisissa köyhissä lapsiperheissä asui 126 000 lasta. Raportissa tätä pidetään merkittävänä määränä ja se vastaa noin kymmentä prosenttia lapsista. Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrä on suurempi, noin 15 prosenttia.

Köyhyys koettelee monenlaisia perheitä

Yksittäisistä seikoista ehkä huomionarvoisinta on, että köyhyys on tilastojen mukaan kasvanut viime vuosina eniten kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. Yksinhuoltajaperheiden köyhyys on edelleen yleistä, mutta raportin mukaan hieman vähentynyt.

Toinen silmiinpistävä seikka on, että korkeakaan koulutus ei enää suojaa köyhyydeltä, vaan korkeakoulutettujen huoltajien perheiden osuus köyhistä on lisääntynyt 2000-luvulla. Työttömyyden, vähäisen koulutuksen lisäksi nyt myös työelämän muutos pätkätöineen, osa-aikaisuuksineen ja huonoine palkkoineen ovat vieneet turvaa entistä laajemmalta osalta lasten huoltajia.

Köyhyyden lisääntymiseen ovat vaikuttaneet lisäksi tulonsiirtojen reaaliarvojen aleneminen ja useat verojen ja maksujen korotukset. Aineellisen köyhyyden, sosiaalisten ongelmien ja monien muiden hankaluuksien vaikutuksia ja kokemuksia voidaan lieventää palveluilla, mutta niitäkin on vähennetty, paikoin tuntuvastikin. Niinkin oleellinen palvelu kuin lapsiperheiden kotiapu on lähes lopetettu.

Raportti osoittaa, että lapsiköyhyyttä vähennetään parhaiten etuuksia nostamalla ja parantamalla palveluiden saatavuutta ja laatua sekä laskemalla palvelu- ja muita maksuja. Lisäksi pitäisi välttää perheiden taakkojen lisäämistä muilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla, kuten työvoimapolitiikassa.

Tutkittu tietoa on, päätökset puuttuvat

Lapsiköyhyyden tutkimus on edistynyt runsaasti parin viime vuosikymmenen aikana. Mitä enemmän köyhyyden ja yleisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä ymmärretään, sitä paremmin köyhyyttä vastaan voidaan kamppailla.

Tietoa lapsiköyhyydestä tuotetaan jatkuvasti, ja tiedontuotanto on jo sen verran vakiintunutta, että poliittiseen päätöksentekoon sitä on riittävästi. Eri asia on, haluavatko päättäjät sitä käyttää. Suomessa on yhä vähemmän lapsia, joten lapsiperheiden asioiden luulisi kiinnostavan.

Kaikilla yhteiskunnassa tehtävillä päätöksillä on vaikutuksia lapsiperheisiin. Tässäkin raportissa peräänkuulutetaan taas kerran, että Suomessa olisi arvioitava kaikkien poliittisten päätöksen vaikutukset lapsiperheiden ja lasten kannalta. Tällä hetkellä Sipilän hallitus ei näytä aina edes tarkistavan päätösesitystensä sopusointua perustuslain kanssa.

 

Lisää aiheesta Vasen Kaistalla

Tampere teki lapsimyönteistä historiaa (13.9.216)

Tampere ryhtyy arvioimaan päätösten vaikutuksia lapsiin (13.9.2016)

Päätösten vaikutus lapsiin arvioitava (15.9.2015)

 

Lisää aiheesta muualla verkossa

Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla -julkaisu (PDF-tiedosto THL:n sivuilla)

Köyhyysohjelma . köyhyystyöryhmän ehdotuksia köyhyyden ja huono-osaisuuden vähentämiseksi Tampereella 2015–2016 (PDF-tiedosto Tampereen kaupungin sivuilla)

*

Leave a Reply