Näsinkallion liittymä: selvitys ennen päätöstä

SINIKKA TORKKOLA
Tampereen keskustassa autoilevat ovat Rantatunnelin avaamiseen jälkeen olleet näreissään. Aamun ja illan vilkkaimpina tunteina Satakunnankadulla on ruuhkaa ja muuallakin liikenne jumittaa. Ärtymys on ymmärrettävää, kukapa haluaisi pitkittää työpäiväänsä takkuavan liikenteen vuoksi. Ensimmäisten viikkojen jälkeen keskusta-autoilijat ovat löytäneet uusia reittejä, muuttaneet kulkuaikojaan ja ruuhkakin on helpottanut.

Autoilijoiden ärtymys tai joku muu yksittäinen asia ei saa kuitenkaan ohjata kaupungin päätöksentekoa, ei edes näin vaalikeväänä. Kaupunkiympäristöön vaikuttavat päätökset pitää valmistella huolella eri vaihtoehtoja vertaillen.

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina Rantatunnelin liittymää keskustaan ja päättää suunnittelun ja valmistelun aloittamisesta. Hanketta perustellaan keskustasuunnitelmilla, kuten Viiden tähden keskusta –hankkeella sekä liikenteen sujuvuudella. Näsinkallionliittymä maksaisi 25 miljoonaa euroa. Jos kustannuksiin lasketaan mukaan katuverkon muutostyöt, hinta nousee yli 30 miljoonaan euroon.

Liittymän tarpeesta tiedettiin jo Rantatunnelia rakennettaessa, mutta päätöksen läpimenon varmistamiseksi liittymä jätettiin pois suunnitelmista. Keskustaliittymä olisi nostanut tunnelin hinnan niin suureksi, ettei valtuusto olisi rakentamispäätöstä tehnyt. Johdettiinko siis kaupunkilaisia ja valtuutettuja tietoisesti harhaan? Miten tilannetta tuolloin arvioivat liikennesuunnittelijat? Miten he aikanaan kommentoivat Näsinkallion liittymän pois jättämistä?

Kiinnostava kysymys on myös autoilun vähentäminen keskustassa. Tunnelinhan piti vähentää autoilua keskustassa. Niin ainakin monet tunnelin kannattajat päätöstä perustelivat. Nyt näyttääkin siltä, että autoilua keskustaan sujuvoitetaan. Kaupunginhallituksen päätösesityksessä todetaan. ”Keskustan eritasoliittymä parantaa keskustan saavutettavuutta ja liikenteen toimivuutta huomattavasti.”

Liikenteen on toki sujuttava ja keskustaankin on tarvetta päästä autolla. Olisiko silti aikalisän paikka?  Toteamus, että autojen määrä kasvaa, ei voi olla keskustan liikennesuunnittelun lähtökohta. Ennen päätöstä olisi syytä selvittää, millaisin keinoin on mahdollista vähentää keskustan autoliikennettä ja lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Ratikankin vaikutus tulevaisuuden liikenteeseen tulee arvioida.

Ennen muuta maanalaisen yhteyden rakentamisen vaikutuksia liikennepäästöihin on punnittava. Keskustan liikenneratkaisut eivät voi olla ristiriidassa kaupungin tavoitteiden kanssa. Tamperehan on sitoutunut hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, tavoitteena on hiilineutraalikaupunki vuoteen 2050 mennessä. Jotta tuohon tavoitteeseen päästään, on jokaisen päätöksen vietävä tavoitetta eteenpäin. Ilmastonmuutos ei odota.

Kirjoittaja on Vasen Kaista päätoimittaja ja varavaltuutettu.

 

Lisää aiheesta muualla verkossa

§ 16 Keskustan maanalaisen eritasoliittymän ja katuverkkoyhteyden sekä Kunkun parkin ajoyhteysvarauksen suunnittelun ja toteutuksen valmistelun käynnistäminen. Kaupunginhallituksen kokouksen 13.3.2017 esityslista Tampereen kaupungin verkossa.

 

III

Etusivun kuva on Satakunnankadulta. Kuva: Cai Melakoski.

 

*

 

 

 

 

Leave a Reply